Kaveri kieltäytyi työstä josta olisi saanut 3600€ palkkaa
Syy oli kuulemma se että nettona ei tienaisi juuri enempää kuin nyt ja uusi työ olisi paljon vastuullisempaa josta tulisi vain turhaa stressiä. Paljonko on nettopalkka 3600€ bruttotuloista?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mä sain pari vuotta sitten 3000 euron brutosta näppiini 2150, ja vaihdoin työpaikkaa. Kiitos progressiivisen verotuksen, 3900 euron brutosta näppiin tulee nyt 2700. 650 euroa siis lisääntyi liksa, vaikka paperilla se nousi tonnilla. Ja vastuuta riittää. Ymmärrän kyllä kaverisi näkökantaa, että parin satasen takia ei kannata ottaa stressiä.
Mutta siltä kannalta olisin ottanut ehkä työn, että sen pohjalta olisi voinut hakea vielä parempipalkkaisiin töihin, ponnahduslautana.
"Niin, mä sain pari vuotta sitten 3000 euron brutosta näppiini 2150, ja vaihdoin työpaikkaa. Kiitos progressiivisen verotuksen, 3900 euron brutosta näppiin tulee nyt 2700. 650 euroa siis lisääntyi liksa, vaikka paperilla se nousi tonnilla."
Toivottavasti tuo ei ollut ainakaan laskentatoimen työpaikka.
Tarkennetaanpas sitten, kun kerran saivartelemaan ruvetaan. Vanha liksa 2970 euroa, uusi liksa 3940. Erotus 970 euroa, eli tonnin verran. Vai erittelenkö sentitkin..??
Entä 2700 - 2150?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, jos on jo töissä. Netto on jotain 2400e.
On sillä väliä jos on mahdollisuus tienata enemmän. Kaveri saa nykyisestä duunista käteen 1800-2000€ riippuen vähän vuoroista ja lisistä. KYllä tollanen 400€/kk on aika hyvä lisäys palkkaan ja vuodessa se tekee 4800€ että ihan mukava summa.
Ap
Työssä viihtyminen on ensiarvoisen tärkeä asia ylipäätään koko elämän kannalta. Jos työ on stressaava ja uuvuttava, niin se vie voimia myös työajan ulkopuolella ja pilaa lopulta koko elämän. Joku muutama satanen kuussa, tai muutama tonni vuodessa on sen rinnalla täysin toisarvoinen juttu.
Jos kaverisi viihtyy nykyisessä työssään hyvin ja tulee palkallaan toimeen, niin mitä järkeä hänen on työmaataan vaihtaa, etenkään jos se vaihto tapahtuisi työhön, josta hän ei pidä?
Nainen? Tyypillistä. Kitissään että tienaa vähemmän kuin miehet, mutta kun palkan eteen pitäisi ottaa vastuuta, niin eipä kelpaa. Mielummin otetaan pienempi palkka ja alisuoritetaan töissä.
No, kyllä tuohonkin tehtävään työhaluinen tekijä varmasti löydetään.
Mitä ihmettä? :O
Mulla on itselle brutto 2200e + lisät. Nettona tuosta jää käteen n. 2000e. Veroprosentti on 21. En oo koskaan ajatellut, että lisät tekisin niin paljon, mutta näemmä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksipä en työttömänä viitsi edes hakea töitä kun ansiosidonnainen on niin hyvä. Ajattelin 2 vuotta matkustella ja nauttia elämästä.
Yritäpä sit hakea 2 vuoden työttömyyden jälkeen duunia. Onnea matkaan.
Sen jälkeen asumistuki nousee ja alan saada toimeentulotukea. Ei haittaa, vaikka en enää koskaan työllistyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, jos on jo töissä. Netto on jotain 2400e.
On sillä väliä jos on mahdollisuus tienata enemmän. Kaveri saa nykyisestä duunista käteen 1800-2000€ riippuen vähän vuoroista ja lisistä. KYllä tollanen 400€/kk on aika hyvä lisäys palkkaan ja vuodessa se tekee 4800€ että ihan mukava summa.
Ap
Työssä viihtyminen on ensiarvoisen tärkeä asia ylipäätään koko elämän kannalta. Jos työ on stressaava ja uuvuttava, niin se vie voimia myös työajan ulkopuolella ja pilaa lopulta koko elämän. Joku muutama satanen kuussa, tai muutama tonni vuodessa on sen rinnalla täysin toisarvoinen juttu.
Jos kaverisi viihtyy nykyisessä työssään hyvin ja tulee palkallaan toimeen, niin mitä järkeä hänen on työmaataan vaihtaa, etenkään jos se vaihto tapahtuisi työhön, josta hän ei pidä?
Mutta paljonkos tuollainen ero pitkässä juoksussa, eli vuosien tai jopa kymmenien vuosien aikana tekeekään? Puhutaan isosta viisinumeroisesta tai jopa kuusinumeroisesta summasta. Joten kyllä se tuollainenkin ero näkyy viimeistään sitten siellä eläkeiälle kertyneissä säästöissä ja eläkkeen määrässä. Turha on sitten ainakaan eläkeiässä enää kitistä, että kun on eläke niin pieni, eikä se riitä mihinkään, eli asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin jne., kun olisi ollut työuran aikana mahdollisuus isompaan palkkaan ja sitä myöten isompaan eläkkeeseen eläkepäiville.
Moni ei välttämättä tulekaan ajatelleeksi sitä, että sen isompipalkkaisen työn ottamatta jättäminen näkyy kyllä sitten viimeistään eläkkeen määrässä.
400 euroa lisää kuussa on paljon, mutta ei paljon sille joka saa jo ennestään riittävästi ja joutuisi tuon kivan mutta ei niin tarpeellisen summan eteen tekemään enemmän kuin minkä kokee ylimääräisen ekstrarahan arvoiseksi.
Niin tai ehkä hänellä on jokin ihan älytön syy paremmasta palkasta kieltäytymiseen? Huono syy voisi olla vaikkapa pelko poiketa tutusta ja turvallisesta, joka estää tarttumasta kivoihinkin tilaisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, jos on jo töissä. Netto on jotain 2400e.
On sillä väliä jos on mahdollisuus tienata enemmän. Kaveri saa nykyisestä duunista käteen 1800-2000€ riippuen vähän vuoroista ja lisistä. KYllä tollanen 400€/kk on aika hyvä lisäys palkkaan ja vuodessa se tekee 4800€ että ihan mukava summa.
Ap
Työssä viihtyminen on ensiarvoisen tärkeä asia ylipäätään koko elämän kannalta. Jos työ on stressaava ja uuvuttava, niin se vie voimia myös työajan ulkopuolella ja pilaa lopulta koko elämän. Joku muutama satanen kuussa, tai muutama tonni vuodessa on sen rinnalla täysin toisarvoinen juttu.
Jos kaverisi viihtyy nykyisessä työssään hyvin ja tulee palkallaan toimeen, niin mitä järkeä hänen on työmaataan vaihtaa, etenkään jos se vaihto tapahtuisi työhön, josta hän ei pidä?
Mutta paljonkos tuollainen ero pitkässä juoksussa, eli vuosien tai jopa kymmenien vuosien aikana tekeekään? Puhutaan isosta viisinumeroisesta tai jopa kuusinumeroisesta summasta. Joten kyllä se tuollainenkin ero näkyy viimeistään sitten siellä eläkeiälle kertyneissä säästöissä ja eläkkeen määrässä. Turha on sitten ainakaan eläkeiässä enää kitistä, että kun on eläke niin pieni, eikä se riitä mihinkään, eli asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin jne., kun olisi ollut työuran aikana mahdollisuus isompaan palkkaan ja sitä myöten isompaan eläkkeeseen eläkepäiville.
Moni ei välttämättä tulekaan ajatelleeksi sitä, että sen isompipalkkaisen työn ottamatta jättäminen näkyy kyllä sitten viimeistään eläkkeen määrässä.
Tulee huomioida myös henkiset ja fyyset vaikutukset. Jos on stressannut koko elämänsä tai rikkonut kehoaan, niin isotkaan rahat eivät vanhempana lohduta.
Ikävää työtä ison palkan eteen voi tehdä vähän aikaa, mutta kannattaa miettiä miten paljon elämästään ja hyvinvoinnistaan voi uhrata saadakseen enemmän rahaa. Rahahan on vain väline parempaan elämään. Jos elämänlaatu huononee sitä tienatessa, pääseekö siinä välttämättä plussan puolelle?
Mä olisin tehnyt ihan samoin. Mulla kun ei ole juurikaan ammatillista kunnianhimoa, en halua kovin stressaavaa työtä. Ei se raha ole kaikki kaikessa, varsinkin jos nykyisestä työstäkin saa riittävästi rahaa elämiseen.
Ap, olet pelottava ihminen, toivottavasti et kuulu minun lähipiiriini... Tai sitten olet vastavalmistunut nuori ilman työkokemusta?
Opiskeluajoilta jäi mieleeni, että suomalaiset arvostavat työssä palkkaa vasta kuudennella sijalla. Eihän tämä yhteiskunta niin pyöri, että kaikki tekisivät vain sitä työtä, mistä eniten palkkaa saa.
Itselläni palkka on alle mediaanitason, mutta nautin niin työstäni, etten ole muita työpaikkoja hakenut. Olen toista kertaa vuorotteluvapaalla, joka ei välttämättä onnistuisi siinä hyväpalkkaisessa työssä. Ja lasten takia hoitovapaat ja työajan lyhennykset jne ovat onnistuneet tuosta vain helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, jos on jo töissä. Netto on jotain 2400e.
On sillä väliä jos on mahdollisuus tienata enemmän. Kaveri saa nykyisestä duunista käteen 1800-2000€ riippuen vähän vuoroista ja lisistä. KYllä tollanen 400€/kk on aika hyvä lisäys palkkaan ja vuodessa se tekee 4800€ että ihan mukava summa.
Ap
Työssä viihtyminen on ensiarvoisen tärkeä asia ylipäätään koko elämän kannalta. Jos työ on stressaava ja uuvuttava, niin se vie voimia myös työajan ulkopuolella ja pilaa lopulta koko elämän. Joku muutama satanen kuussa, tai muutama tonni vuodessa on sen rinnalla täysin toisarvoinen juttu.
Jos kaverisi viihtyy nykyisessä työssään hyvin ja tulee palkallaan toimeen, niin mitä järkeä hänen on työmaataan vaihtaa, etenkään jos se vaihto tapahtuisi työhön, josta hän ei pidä?
Mutta paljonkos tuollainen ero pitkässä juoksussa, eli vuosien tai jopa kymmenien vuosien aikana tekeekään? Puhutaan isosta viisinumeroisesta tai jopa kuusinumeroisesta summasta. Joten kyllä se tuollainenkin ero näkyy viimeistään sitten siellä eläkeiälle kertyneissä säästöissä ja eläkkeen määrässä. Turha on sitten ainakaan eläkeiässä enää kitistä, että kun on eläke niin pieni, eikä se riitä mihinkään, eli asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin jne., kun olisi ollut työuran aikana mahdollisuus isompaan palkkaan ja sitä myöten isompaan eläkkeeseen eläkepäiville.
Moni ei välttämättä tulekaan ajatelleeksi sitä, että sen isompipalkkaisen työn ottamatta jättäminen näkyy kyllä sitten viimeistään eläkkeen määrässä.
Jos ihminen tulee palkallaan toimeen, niin eiköhän se eläkkeelläänkin tule. Ihminen, joka painaa pelkästään senttien ja eurojen perässä koko elämänsä, tehden stressaavaa ja uuvuttavaa työtä, ei välttämättä tule nauttimaan päivääkään eläkettä.
Sinä olet ilmeisen ahne ihminen ja ajattelet kaiken rahan kautta, joten sinun on äärimmäisen vaikea ymmärtää ihmisiä, joille muuta arvot kuin raha, on paljon tärkeämpiä. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi on ainakin itselleni kaikkein tärkein asia elämässä. Sen edelle ei mene raha, eikä mikään muukaan.
No jos kerran kaverilla on jo hyvä työ, niin täysin järkevä päätös. Ei se raha aina ole se tärkein asia, etenkin jos sitä on jo omasta mielestä ihan riittävästi.
Sen sijaan eksäni oli tässä(kin) asiassa täysin palikka. Mieluummin oli työttömänä kuin otti vastaan paikan "jossa tienasi liian vähän", palkka olisi ollut kuitenkaan kivasti yli 3000. Nyt itkee somessa sitä että on se kumma kun ei oo työpaikkaa löytynyt ja ansiosidonnainen alkaa loppua.