Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Juuri tämän takia meillä ehdottomasti tarvitaan valtakunnallista koetta, joka osoittaa osaamisen tason objektiivisesti.

http://yle.fi/uutiset/3-9505779

  • ylös 7
  • alas 5

Kommentit (15)

Vierailija

Jutussa on oltava mukana mediahakuisuutta. Kaikissa aineissa on nykyään oppikirjan omat kokeet. Jos satunnaisesti jossain koulussa opettaja painottaa enemmän tuntiaktiivisuutta kuin kokeen perusteella menestymistä, ongelma ei mielestäni koske koko koululaitosta. Ja sillä 9 arvosanalla tällä hetkellä suoraan minne jatko-opiskeluun pääse, kaikissa kouluissa pääsykoe tai soveltuvuuskoe.

  • ylös 10
  • alas 7
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jutussa on oltava mukana mediahakuisuutta. Kaikissa aineissa on nykyään oppikirjan omat kokeet. Jos satunnaisesti jossain koulussa opettaja painottaa enemmän tuntiaktiivisuutta kuin kokeen perusteella menestymistä, ongelma ei mielestäni koske koko koululaitosta. Ja sillä 9 arvosanalla tällä hetkellä suoraan minne jatko-opiskeluun pääse, kaikissa kouluissa pääsykoe tai soveltuvuuskoe.

Pääsykokeet jatkopaikkoihin ovat turhat silloin kun on valtakunnallinen koe, jossa osaaminen näytetään, vrt. SAT.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa on oltava mukana mediahakuisuutta. Kaikissa aineissa on nykyään oppikirjan omat kokeet. Jos satunnaisesti jossain koulussa opettaja painottaa enemmän tuntiaktiivisuutta kuin kokeen perusteella menestymistä, ongelma ei mielestäni koske koko koululaitosta. Ja sillä 9 arvosanalla tällä hetkellä suoraan minne jatko-opiskeluun pääse, kaikissa kouluissa pääsykoe tai soveltuvuuskoe.

Pääsykokeet jatkopaikkoihin ovat turhat silloin kun on valtakunnallinen koe, jossa osaaminen näytetään, vrt. SAT.


No siihen asti kunnes valtakunnallinen koe toteutuu pääsykoe on hyvä systeemi.

Vierailija

Lukiokurssin lopussa tuli tilanne, jossa kaksi yhdeksikön oppilasta sai opettajalta palautetta ennen ylioppilaskirjoituksia: toisen kannattaisi kirjoittaa vasta myöhemmin ja käydä vielä kertaavia kursseja, jotta varmasti pääsisi ylipäätään läpi, toisella ei olisi mitään hätää. Tässä oli kyseessä tuntiaktiivisuutta painottava opettaja, joka oli palkinnut heikommin pärjäävää läksyjen tekemisestä ja äänessä olemisesta tunnilla, ja rokottanut kokeiden mukaan kympin opiskelijaa passiivisuudesta ja välinpitämättömyydestä.

Hienoa, että opettaja avasi arviointikriteereitään, mutta hän olisi voinut tehdä sen paljon aiemmin.

  • ylös 15
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lukion lopussa on jo valtakunnallinen koe, ylioppilastutkinto.

Tämä. Ja onhan pääsykokeet paljon parempi seulonta kuin jokin sat. Pääsykokeet voidaan tehdä tulevaa opiskelu alaa koskeviksi, jolloin saadaan sille alalle parhaimmat kouluun.

  • ylös 11
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lukion lopussa on jo valtakunnallinen koe, ylioppilastutkinto.

Mutta sitähän ollaan koko ajan kankeamassa pois, kun sitä ei kuulemma tarvitse mihinkään.  Hauskinta on, että oppilaat itse puolustelevat tätä systeemiä, että joutuvat lukemaan  kirjoituksiin ja pääsykokeisiin kun pelkkä valtakunnallinen koe ja tarvittaessa sitä täydentävä soveltuvuustesti, haastattelu, motivaatioessee tai vastaava riittäisi. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lopussa on jo valtakunnallinen koe, ylioppilastutkinto.

Tämä. Ja onhan pääsykokeet paljon parempi seulonta kuin jokin sat. Pääsykokeet voidaan tehdä tulevaa opiskelu alaa koskeviksi, jolloin saadaan sille alalle parhaimmat kouluun.

Höpö höpö. Suunnilleen sama porukka sinne seuloutuu joka tapauksessa. Tutustuminen alaan pitäisi hoitaa oppilaan ohjauksessa  peruskoulun ja lukion aikana.

Vierailija

Eliittikoulujen kannattajat tajusivat että OMA päätöksensä luopua pääsykokeista sisältää ongelmia. Pääsykokeet takaisin, ei ongelmia.

Vierailija

Voi pitää paikkaansa joissain tapauksissa. Meidän "böndelukion" matikanmaikka ei kyllä päästänyt meitä helpolla, ja useampi meidän luokalta jatkoikin opintojaan luonnontieteiden tai matemaattisten aineiden parissa. 

Vierailija

Pääsykokeet ja ylioppilastutkinto ovat parempi kuin SAT, ajatus ylppäreistä, päättäristä ja "motivaatiokirjeestä" valinnan petustana saa itkun partaalle. Oikeasti, ei hyvä. Jos taustalla muka olisi tuoreiden ylioppilaiden taakan keventäminen, niin sitten vaihdettaisiin niitä ylppäreitä: vanha reaali takaisin, ei tarvitse kirjoittaa yhtäkään pitkää ainetta, tai että pitkän matematiikan kirjottajan ei tatvitse kirjoitta kieltä eikä pitkännkielen matematiikaa eli koe olisi pienimmillään äidinkieli, reeali, lyhyt matikka TAI lyhyt kieli TAI jos valitsee yhden pitkän aineen, niin äidinkieli, vanha reaali, pitkä kieli tai pitkä matematiikka

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jutussa on oltava mukana mediahakuisuutta. Kaikissa aineissa on nykyään oppikirjan omat kokeet. Jos satunnaisesti jossain koulussa opettaja painottaa enemmän tuntiaktiivisuutta kuin kokeen perusteella menestymistä, ongelma ei mielestäni koske koko koululaitosta. Ja sillä 9 arvosanalla tällä hetkellä suoraan minne jatko-opiskeluun pääse, kaikissa kouluissa pääsykoe tai soveltuvuuskoe.

Oppikirjan omat kokeet on käytössä vain alakoulussa. Ainakin täällä Turussa jo yläkouluissa opettajat tekevät aina omat kokeensa (joissa kuten myös opetuksessa on huikeat tasoerot koulujen välillä) - johtuen tavallaan myös opettajien ammattitaidoista - jos luokka on heikko on parempi opettaa perusasioita ja pitää huoli että niitä edes opitaan, jos luokka on hyvä voidaan lennä ohan eri sfääreissä. - mutta tämä aiheuttaa myös valitettavasti sen, että yläkoulun yksi voi helposti lukion eka kurssilla tippua kuutoseen...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa on oltava mukana mediahakuisuutta. Kaikissa aineissa on nykyään oppikirjan omat kokeet. Jos satunnaisesti jossain koulussa opettaja painottaa enemmän tuntiaktiivisuutta kuin kokeen perusteella menestymistä, ongelma ei mielestäni koske koko koululaitosta. Ja sillä 9 arvosanalla tällä hetkellä suoraan minne jatko-opiskeluun pääse, kaikissa kouluissa pääsykoe tai soveltuvuuskoe.

Oppikirjan omat kokeet on käytössä vain alakoulussa. Ainakin täällä Turussa jo yläkouluissa opettajat tekevät aina omat kokeensa (joissa kuten myös opetuksessa on huikeat tasoerot koulujen välillä) - johtuen tavallaan myös opettajien ammattitaidoista - jos luokka on heikko on parempi opettaa perusasioita ja pitää huoli että niitä edes opitaan, jos luokka on hyvä voidaan lennä ohan eri sfääreissä. - mutta tämä aiheuttaa myös valitettavasti sen, että yläkoulun yksi voi helposti lukion eka kurssilla tippua kuutoseen...

Siis ysi voi tippua kuutoseen...

Vierailija

Ei oel mitään hyviä ja huonoja kouluja.

Pärjäävä oppilas menestyy molemmissa. Tavalla tai toisella.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei oel mitään hyviä ja huonoja kouluja.

Pärjäävä oppilas menestyy molemmissa. Tavalla tai toisella.

Totta kai.

Mutta ns hyvässä koulussa se hyvä oppilas saa paljon enemmänkin tietoa samassa ajassa.

Toisaalta ns hyvässä koulussa heikomman oppilaan oppiminen voi olla joko parempaa (jos opettaja osaa eriyttää ja ottaa oppilaan heikommat kyvyt huomioon) tai se voi olla heikompaa, koska oppilas 'putoaa kärryiltä' jo alkumetreillä, eikä niihin perusasioihin palata enää uudestaan.

Hyvä oppilas kun menee lukioon hyötyy yläkoulun hyvätasoisuudesta siinä, että hänellä ei ole niin paljoa työtä saavuttaa se lukion kurssin vaatimustaso kun taas heikomman koulun hyvä oppilas saattaa joutua ponnistelemaan paljon saavuttaakseen sen oikean kurssin vaatimustason, tai voi olla, että kun hän ei ole joutunut yläkoulussa oppimaan työn tekoa romahtaa hänen tuloksensa lukion alussa (mutta saattaa siitä hyvinkin ensi kurssien jälkeen taas palata hyväksi)

T. YK ja lukion ope

Sisältö jatkuu mainoksen alla