Lue keskustelun säännöt.
En jumalauta jaksa enää! Muutto tulossa ja miehen mielestä mitään ei saa laittaa pois
16.03.2017 |
Ollaan asuttu tässä nykyisessä asunnossa kohta 7 vuotta ja ostettiin vihdoin oma. Tämä on meidän ensimmäinen yhteinen koti ja seitsemässä vuodessa tavaraa kertyy. Nyt kuitenkin ollaan yhteistuumin tultu siihen tulokseen, että tavaraa täytyy saada mäkeen, jotta muuttaminen helpottuisi ja koska uudessa asunnossa säilytysratkaisut ovat jonkin verran vähäisemmät kuin tässä (asunto sinänsä isompi, mutta tämä nykyinen on 2000-lukulainen "järkiasunto", uusi ihana 50-luvun talo sen ajan ratkaisuineen - toki tähän päivään päivitettynä).
Ongelma on kuitenkin se, että vaikka mies on periaatteessa täysin mukana siinä ajatuksessa, että tavaroita karsitaan (molemmat omiamme ja yhdessä yhteisiä), ei hän oikeasti suostu luopumaan juuri mistään yhteisestä. Kovamuovisia jätskipakkauksia ei saa laittaa muovinkeräykseen, koska voihan niitä tarvita. No voi toki, mutta ei olla tähänkään mennessä pahemmin tarvittu. Yksittäistä, mihinkään sarjaan kuulumatonta hassun kokoista lasilautasta ei saa laittaa pois, koska se on periaatteessa ihan nätti lautanen. Paria ikivanhaa, nukkaista fleecevilttiä ei saa laittaa pois, koska niille voi olla vielä käyttöä. Omia vaatteitaan mies on onnistunut karsimaan sen verran, että pois voi laittaa jos on suoranaisesti rikki. Jos on liian pieni/liian iso/viimeiset viisi vuotta käyttämättömänä, pitää ne viedä mukana, koska niitä voi vielä tarvita. Rapainen yksiväriseksi maalattu kuitukangashaalari pitää säästää, koska mies käytti sitä penkkareissa melkein 10 vuotta sitten. En muista, että hän olisi kertaakaan tuon MUISTOESINEEN äärelle tässä palannut.
Sohvapöytänä meillä on ollut tuollainen arkku, joka on se lopullisin murheenkryyni. Sinne on nimittäin näiden vuosien aikana tungettu kaikenlaista ajatuksella "poissa silmistä, poissa mielestä". Nyt mies on ihan oikeasti sitä mieltä, että roskiin ei saa laittaa vuosia vanhan kännykän mukana tulleita kuulokkeita tai jotain silmälaseille tarkoitettua mainosmikrokuituliinaa. Emme kumpikaan edes käytä laseja. Eilen jo oikeasti tuskastuin, että meinaako herra että maksamme itsemme kipeiksi, jotta muuttofirma raijaa tyhjiä jäätelöbokseja ja hänen linttaan astuttuja kymmenen vuotta vanhoja "varalenkkareitaan" paikasta toiseen. Ei sillä tavaran määrällä kuulemma ole hinnan määräytymiseen juurikaan merkitystä, sanoo hän...
Ottaa aivoon ihan todella. Miten saan tuon ymmärtämään, että sellaista kriisiä ei ole lähitulevaisuudessa edessä, josta pelastumme tyhjillä jätskirasioilla?
Kommentit (37)
Väärä toimintamalli. Juuri tuollaiset mitkälienee esineet heität itse pois asiasta enemmän puhumatta. Jos ihmettelee muuton jälkeen niin "voi ihme, hävisivät varmaan muutossa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittele poistettavat romut omaan laatikkoonsa. Annat äijälle kaksi vahtoehtoa poistettavien tavaroiden kohdalla. Kierrätykseen, tai roskiin (jos se itse haluaa eritellä, niin siitä vaan, mutta ne romut lähtee ulos).
"Valitse nyt, tai teen valinnan puolestasi!" Näin se toimi meillä.
Vierailija kirjoitti:
Väärä toimintamalli. Juuri tuollaiset mitkälienee esineet heität itse pois asiasta enemmän puhumatta. Jos ihmettelee muuton jälkeen niin "voi ihme, hävisivät varmaan muutossa".
Mistä seuraa se, että kun ap ryhtyy etsimään kevätvaate/laukku/kenkä/mitä tahansa omaa laatikkoa, niin sitä ei löydy, koska mies on tehnyt sille tismalleen saman asian eli kantanut huolettomasti roskikseen. Mikä on täysin oikein, koska parisuhteessa toinen ei saa määrittää, mikä on toiselle tärkeää.
Hah, sulla on tunteellinen hamsteri. Mä olen vuosien varrella oppinut, että mun mies ei muista mitä sillä on, ja yleensä ne on on melko yhdentekeviä tavaroita, joihin ei liity henkilökohtaisia muistoja. Mutta jos siltä kysyy niistä unohtuneista tavaroista, että saako heittää pois, se on ykskaks maailman tärkein tavara, jota voi vielä tarvita.
(Lisäksi mitään ei saanut missään nimessä heittää roskiin. No kierrätykseen on viety paljon, ja vuosien varrella mies on oppinut luopumaan jo ehjistäkin tavaroista ,kunhan ne viedään kierrätykseen, jossa joku vielä voi niitä tarvita. Käytä sitä täkyä?)
Mutta jos kysyt jostain kellarin romusta, kuten erittäin kulahtanut beigeksi pinttynyt kirpparilta poikamiesboksiin ostettu valkoinen karvamatto (aivastuttaa vieläkin), jota ei vuonna 2003 saanut missäääääään nimessä heittää pois, sitähän voi vielä tarvita. No 2004 heitin sen hiljaa mäkeen eikä se viime vuoden 2016 muutossa edes tiedustellut sen perään.....sama monen muunkin kellariin unohtuneen esineen kanssa. Oi miten paljon olen heittänyt pois yhdentekevää roinaa!
eli vie ne jätsirasiat sun muut paskat roskiin vain, paitsi ne haalarit ja henkilökohtaisemmat esineet. Niitä se voi muistaa vielä tiedustella. Mun mies luopui vuoden 1994 opiskelupapereista nyt tässä muutossa. Meillä kun ei ollut käytössä muuttofirmaa, eikä selkä ole enää niin nuori..!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan turhaan kysellä miehen mielipidettä jostain tyhjistä jätskirasioista. Osaatte kyllä tehdä helpoista asioista vaikeita. Ja sulle ap toivoisin hieman oma-aloitteisuutta ja selkärankaa. Osaat varmaan ihan itsekin päätellä mikä kuuluu roskiin ja toimia sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärä toimintamalli. Juuri tuollaiset mitkälienee esineet heität itse pois asiasta enemmän puhumatta. Jos ihmettelee muuton jälkeen niin "voi ihme, hävisivät varmaan muutossa".
Mistä seuraa se, että kun ap ryhtyy etsimään kevätvaate/laukku/kenkä/mitä tahansa omaa laatikkoa, niin sitä ei löydy, koska mies on tehnyt sille tismalleen saman asian eli kantanut huolettomasti roskikseen. Mikä on täysin oikein, koska parisuhteessa toinen ei saa määrittää, mikä on toiselle tärkeää.
Vertaat tyhjää jäätelörasiaa käyttölaukkuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just. Kunnon pirttihirmu ja niin ovat vastaajatkin. Nainenko mukamas yksin päättää mitä kotiin kuuluu?
Voin kuvitella mikä parku palstalla olisi, jos aloituksen sukupuolet olisivat toisinpäin.
Tässä taas ilmaista mainosta MGTOW-aatteelle.
Pois vaan, jonkun on pystyttävä tekemään ratkaisut jos mies on hamsteri. Ei se niitä kumminkaan jää kaipaamaan mutta kysyttäessä ei vaan osaa päättää, jossittelua.
Laita 50€ arvo esineille, alta sen summan ei tarvitse edes kysyä, pois vaan jos ei ole joka päiväisessä käytössä. Jos artikkelia ei ole käytetty 90 päivän aikana se on tarpeeton. En tarkoita suksia ja luistimia vaan joka päiväisiä käyttöesineitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesystävä ei uskalla muuttaa asumaan kanssani, koska kaikilla kavereillaan on käynyt niin, että viimeistään ensimmäisessä yhteisessä muutosssa nainen on kantanut miehen tavaroita roskiin vedoten siihen, että niitä ei enää tarvita.
Miesystävän veli on tehnyt niin, että pariskunnassa molemmat ovat laittaneet omat tavaransa esille ja sitten vuorotellen toisen tavaroista valinneet sen, mikä menee roskiin tai kierrätykseen. Jos jostain esineestä/kokonaisuudesta ei suostu luopumaan, saa toinen pitää 5 omaa tavaraansa sen vastineeksi. Tosin tässä systeemillä lähti myös nainen, joka ei ymmärtänyt, että 3 erilaista kiharrinta eivät välttämättä ole tarpeen. Niiden vastineeksi puoliso sai pitää Tekniikan maailman vuosikerrat 5 vuodelta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärä toimintamalli. Juuri tuollaiset mitkälienee esineet heität itse pois asiasta enemmän puhumatta. Jos ihmettelee muuton jälkeen niin "voi ihme, hävisivät varmaan muutossa".
Mistä seuraa se, että kun ap ryhtyy etsimään kevätvaate/laukku/kenkä/mitä tahansa omaa laatikkoa, niin sitä ei löydy, koska mies on tehnyt sille tismalleen saman asian eli kantanut huolettomasti roskikseen. Mikä on täysin oikein, koska parisuhteessa toinen ei saa määrittää, mikä on toiselle tärkeää.
Vertaat tyhjää jäätelörasiaa käyttölaukkuun?
En oikeastaan. Laukku vie yleensä enemmän tilaa kuin jäätelörasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli samanlainen tilanne 1,5 vuotta sitten kun muutettiin. Kyselin liikaa mitä saa poistaa, vastaukset samanlaisia kuin teillä. En pitänyt päätäni ja lopputuloksena meillä on joka halvatun nurkka edelleen täynnä tarpeetonta romua. Ei puhettakaan että saisin apua tavarapaljouden karsimiseen. ÄLÄ TEE SAMAA VIRHETTÄ!
Ne mistä tiedät ettei mies miedes muista olemassaoloa - pois. Roskan pois heittöminen ei tarvitse lupaa. Roskaa on tavara, joka ei toimi tai on tullut jonkun tuotteen mukana eikä ole koskaan käytetty. Jäätelöpakkaus on roska.
Muistoesineitä et kuitenkaan voi heittää pois. Yritä puhua miehelle - hänen on käsitettävä että jokaiselle tavaralle on oltava paikka uudessa kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Just. Kunnon pirttihirmu ja niin ovat vastaajatkin. Nainenko mukamas yksin päättää mitä kotiin kuuluu?
Voin kuvitella mikä parku palstalla olisi, jos aloituksen sukupuolet olisivat toisinpäin.
Tässä taas ilmaista mainosta MGTOW-aatteelle.
Voi kyylnel! Kylläpä minä nyt taas niin mieleni pahoitin kun pirttihirmu heittää jätskikuppeja roskikseen! Yhyy yhyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa kerhoon,
Muutettiin viime syksynä isompaan kämppään, jossa ei ikävä kyllä ole kunnon verkkokellaria eikä vaatehuonetta. Nyt on sitten edelleen laatikoita nurkissa jossa on kaikkea pirun hyödyllistä kuten astioita vauvan vaatteita ja leluja (muksu 4v) en jaksa enää edes vittuuntua, tuleekohan koskaan järkiinsä
No meille ratkaistiin vastaava pulma lahjoittamalla ylimäärä "romu" eläinsuojeluyhdistykselle kirpputoria varten. Hyvään tarkoitukseen!
Moni muukin kirpputori ottaa vastaan. Ja se yksinäinen lautanen saattaa olla juuri se mitä joku muu on etsinyt, kun on hajoittanu osan omistaan. Eli vie johonkin muualle, kun roskiin jos on käyttökelpoista ja ehjää. (luonto kiittää!)
Meillä päin eläinsuojeluun saa viedä myös vanhat tyynyt ja peitot, risat lakanat yms.. (eläinten makuualustoiksi..)
Enkä minäkään ehkä antais niitä tyhjiä jätskibokseja pois, ovat käteviä esim. Marjojen pakastamiseen. Ainakin pieni pino johonki ylähyllyn nurkkaan...
Ja ehkä se rapanen haalari saa miehesi leveästi hymyilemään viidenkymmenen vuoden jälkeen muistoille?
Ei sillä, ymmärrän kyllä paremmin kuin hyvin kaappien tyhjennys tarpeen.
Isovanhemmilla on tapana säästää kaikki. Ja sitä tavaraa on aivan järkyttäviä määriä piilossa säilöttynä. Juuri kannoin säkki tolkulla juurikin erilaisia huisin hyviä pakastusrasioita kylmästi roskiin, koska yksi iso pino riittää kyllä, eihän pakastimeenkaan enempää menisi.
Mutta siis niin, luulisin että luopuminen on helpompaa, jos tavarat lahjoitetaan (tai myydään kirppiksellä itse) kun jos vaan heittää pois, silloinhan menevät hukkaan " turhaan".
Varaatte niille miehen tunnearvotavaroille tietyn kaapin, hyllyn tai tilan, jonne saa kantaa niin paljon tavaraa kuin mahtuu. Kaikki muu ylimääräinen kierrätykseen, lahjoitettavaksi, myyntiin tai roskiin.
Mistä naiset keksivät, että miehellä ei ole oikeutta säilöä vanhoja jäätelörasioita tai yksittäisiä lautasia?
Ihan oikeasti - en ymmärrä ajatusta siitä, että mies hankitaan maksamaan se yhteinen koti, mutta mies ei saa päättää, mitä siellä kodissa on. Takuuvarmasti niitä miehiä ärsyttävät vessan peilikaapin kymmenet erilaiset purnukat, mutta kantavatko he ne roskiin vedoten siihen, että et edes muista, että sinulla oli 8 ripsiväriä.
Aloittajan mieskin saa varmaan vastavuoroisesti nakata aloittajan kynttiläkipot, tupperwareastiat ja kaulahuivit hevon vittuun, jos niin haluaa?
Huomaako se jos laitat ne jätskikipot roskikseen? Eivät varsinaisesti (kai?) ole miehesi omaisuutta samalla tavalla kuin vaikka omat vaatteet tai kirjat, joten ei mielestäni mikään maailman suurin rikos.