Kutsukaa lihavia lihaviksi
Kommentit (29)
Noh, olen tähän asti kutsunut ihmisiä ihan nimellä ja aion jatkaa tätä tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja mikä aivopieru.
Ok. Miller oli itse niin tyhmä, ettei tajunnut olevansa ylipainoinen ennen kuin hänen ystävänsä huomautti hänelle asiasta. Ja todennäköisesti ystävän huomautukselle syy oli se, että Miller oli lihonut 25 kiloa varsin lyhyessä ajassa. Ero entiseen oli siis melkoinen.
Tästä syystä Miller siis katsoo aiheelliseksi, että täysin tuntemattomille ihmisille pitäisi ruveta huomauttelemaan heidän lihavuudestaan. Ja että ylipainoisten terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi käyttää rinramerkkiä, jossa lukee "Olen lihava". Ilmeisesti hän ei tajua mikä ero on ystävän antamassa aiheellisessa palautteessa ja julkisessa häpäisyssä.
Ehkä Milleriä pitäisi sanoa tyhmäksi päin naamaa. Josko se saisi hänekat ajattelemaan asiaa vähän laajemmin kuin sen oman napansa kautta. Se mikä toimi hänen kohdallaan hänen silloisessa hyvässä ja onnellisessa elämäntilanteessaan ei välttämättä olekaan mikään yleispätevä ratkaisu muiden ihmisten ja toisenlaisten elämäntilanteiden kohdalla.
Kyllä jotkut ylipainoiset on sellaisia, että koittavat peitellä sitä esim. vaatteilla tai panostamalla ylimääräisen paljon esimerkiksi hienoihin hiuksiin. Heille tekisi ihan hyvää kun joku sanoisi heille, että "hei, kyllä sä olet sen verran lihava että sen huomaa ihan jokainen ensivilkaisulla ja se on ihan ok jos et tahdo laihduttaa", niin voisi lopettaa sen peittely-yrityksen ja mahdollisesti itsensä huijaamisen, että "ehkä ne ei huomaa kun mulla on näin hienot hiukset".
Mitäh? Pakko olla provo. Että lihavan syy hoitaa hiuksia olisi, että hän yrittää hiuksilla peitellä läskejään??? Entä ne hoikat, joilla on kiva tukka? He varmaan peittelevät lättäjalkojaan tai litteää pyllyä xD Voisi sanoa, että hei, kyllä mä huomaan tuon littabeban, vaikka sulla on tuo kiva letti, hukkaan meni xD
Jokaisen pitäisi antaa olla oma itsensä, mutta veronmaksajana joudun osallistumaan itsekurittomien ihmisten sairauksien hoitoon. Samalla pitää kuunnella, miten "ylpeitä" ylipainoiset naiset ovat "kurveistaan" ja miehet "raamikkuudestaan". Lihava on lihava, vaikka voissa paistais ja lihava ihminen aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia itsehillinnän puutteellaan.
Vierailija kirjoitti:
Terveyden perikuva kirjoitti:
Tupakoitsijoita ja alkoholisteja saa löydä kuin vierasta sikaa, mutta jos ylipainosta huomauttaa, maailma romahtaa. Taitaa olla niin, että ihmiset katsovat oikeudekseen arvostella muita, mutta eivät kestä, jos se kohdistuu heihin itseensä.
Naapuri saa mun puolesta tappaa itsensä viinalla ja tupakalla jos haluaa. Ongelma on siinä, että se tupakansavu tulee mun asuntooni ja munkin keuhkoihini. Minä taas en ole tunkemassa läskejäni naapurin asuntoon enkä naapurin kannettavaksi.
Me maksetaan sun lihavuudesta aiheutuvat sairaudet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miller ei kehota kiusaamaan ihmisiä tai "kannustamaan" heitä itseinhon voimalla. Hän kehottaa herättämään ihmiset tajuamaan tilanteensa, ylipainon epäterveyden ja epäviehättävyyden. Miller ei itse tiennyt olevansa lihava ennen kuin kaveri kertoi. Kertoessaan asiansa kaveri halasi ja kannusti häntä.
Eikä niin että joku tuntematon olisi ilkkunut hänen ylipainolleen saaden tajuamaan tilanteen.
Ärsyttää tuollainen kirjoitusten väärin ymmärtäminen. Miten voitte väittää vastaan, jos ette edes ymmärtäneet mitä sanottiin?
Luulen, että kirjoittaja itse on saattanut tarkoituksella värittää juttua, otsikkokaan ei kuulosta kovin kivalta. Mutta otsikko on kirjoittajan päättämä, ei Millerin.
En itse muuten ymmärtänyt mikä ajatus tuossa Millerin "Olen lihava" -rintamerkin takana on. Kertoa muille, että henkilö tietää olevansa jo lihava, jottei muiden tarvitse kertoa sitä hänelle, vai?
Millerin täytyy olla mielenvikainen. Jokainen normaali ihminen ymmärtää 25 kg lyhyessä ajassa lihottuaan, että on lihonut.
Jos Miller tarvitsi tähän informaatiota, ei totisesti pidä sitä yleistää kaikkia koskevaksi. Tuollaisesta huomauttelusta ja "totuuden" puhumisesta tulehtuu vain ihmissuhteet, seuraa masennusta ym.
Mitä väliä sillä on, että hän on ehkä mielenvikainen?
Olen itse lihonnut n. 20 kg lyhyessä ajassa tietämättä sitä itse. Olisin uskonut lihoneeni muutaman hassun kilon, koska tunsin paikoin pientä "pulleutta", mutta en 20:tä, koska näin peilissä kokonaisuutena yhtä hoikan ihmisen kuin ennenkin. On turhaa miettiä tekeekö se minusta määritelmällisesti mielenvikaisen, koska joka tapauksessa olisi ollut parempi, että minulle olisi tuosta maininnut joku niistä läheisistä, jotka tiesivät. Itse tiesin vasta vaa'alla. Lukema oli yllätys itselleni mutta ei läheiselleni...
En hahmota muutoksia ulkonäössäni oikeassa suhteessa, kun painoni vaihtelee. En tietäisi näyttäväni nyt hoikemmaltakaan, ellei siitä olisi kerrottu minulle. Olen mielenvikainen, jos se tarkoittaa ihmistä jonka mielessä on jotain vikaa, mutta entä sitten?
Vaikka ihminen tietäisikin lihonneensa, hän ei välttämättä tajua miten iso muutos on tapahtunut, kuvittelee ehkä jotenkin että lihavuus pysyy muilta huomaamatta. Kun kukaan ei sano mitään, niin ajattelee että eivät ole kiinnittäneet huomiota, vaikka oikeasti olisivat mielessään järkyttyneitä ja huolissaan.
Läheiseni varmaankin pitivät itsestään selvänä, että sen mitä he edessään näkivät, näin minäkin, joten ymmärrän miksi he eivät sanoneet mitään. Sitä pidetään epäkohteliaana. Ja epäkohteliasta se olisikin vain jankata toistamiseen, että toinen on lihava, mutta kukaan ei ole kehottanutkaan mihinkään jankkaamiseen. Sitten kun henkilö itse tietää lihavuutensa ja mitä asialle olisi tehtävä, on turha inttää siitä sen enempää, jos henkilö itse ei osoita halua muutokseen. Mutta on pahempi vain kohteliaisuussyistä olla hiljaa, jos ystävä on sokea tilanteelleen. Se ei mitenkään muuta tilannetta, että tuo sokeus tilanteelle on mielenvikaista. Silloinhan nimenomaan tarvitsee ulkopuolisen näkemystä. Ja ei ole paha sanoa jotain varmuuden vuoksi, jos ei ole varma tietääkö toinen itse vai ei.
Ylipaino on monesti myös seurausta tilanteesta, sanotaan vaikka että mielenvikaisuudesta, jossa ihminen kokee, ettei hallitse painoaan ollenkaan. Silloin toisten avusta ja kannustuksesta olisi hyötyä. Päin naamaa sanominen auttaa ihmistä todella sisäistämään asian, jonka ehkä jossain mielensä syövereissäkin jo tietää. Miller auttaa työkseen ihmisiä laihtumaan ihan konkreettisesti, ei pelkästään huomauttelemalla.
Lihavuudesta on turha huomautella, jos toinen tietää asian jo itse, mutta et voi olla aina varma tietääkö toinen vai ei. Jos kyseessä on ystävä, kerrot hänelle. Sitä mieltä Miller on. Ei sitä mieltä, että kenellekään pitäisi ilkeillä painostaan. Painoon voi suhtautua "neutraalina" pahana eikä jonakin, minkä takia toista ihmistä pitäisi halveksia.
Silloin voi tosiaan jättää totuuden kertomiset väliin, kun ei osaa tehdä sitä kunnioittavaan tapaan. Lihavien haukkumiset ja olevinaan huolestuneet huomauttelut eivät kuitenkaan liity tähän keskusteluun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miller ei kehota kiusaamaan ihmisiä tai "kannustamaan" heitä itseinhon voimalla. Hän kehottaa herättämään ihmiset tajuamaan tilanteensa, ylipainon epäterveyden ja epäviehättävyyden. Miller ei itse tiennyt olevansa lihava ennen kuin kaveri kertoi. Kertoessaan asiansa kaveri halasi ja kannusti häntä.
Eikä niin että joku tuntematon olisi ilkkunut hänen ylipainolleen saaden tajuamaan tilanteen.
Ärsyttää tuollainen kirjoitusten väärin ymmärtäminen. Miten voitte väittää vastaan, jos ette edes ymmärtäneet mitä sanottiin?
Luulen, että kirjoittaja itse on saattanut tarkoituksella värittää juttua, otsikkokaan ei kuulosta kovin kivalta. Mutta otsikko on kirjoittajan päättämä, ei Millerin.
En itse muuten ymmärtänyt mikä ajatus tuossa Millerin "Olen lihava" -rintamerkin takana on. Kertoa muille, että henkilö tietää olevansa jo lihava, jottei muiden tarvitse kertoa sitä hänelle, vai?
Miller oli kai lihonut paljon lyhyehkössä ajassa tajuamatta tilannettaan, mutta samassa tilanteessa itse kyllä ihan peileistä ja vaa'asta ja varsinkin vaokuvista näin selvästi tilateeni, toisaalta pitkään lihavina olleet tietävät kyllä terveysvaarat, vaikka niitä voikin olla vaikea mieltää ennen kuin niitä saa. Kokonsa vaikutukset voi huomata myös vaikkapa työ- ja parisuhdemarkkinoilla. Ei kukaan voi olla kunnolla lihava huomaamattaan.
En yhtään ihmettele sitä tutkimusta, joka kertoo, että lihava alkaa karttaa huomauttelijaa, mutta ei muuta elämäntapaansa.
Mitä tarkoittaa olla "kunnolla lihava"? Jos se tarkoittaa vaikka 100 kilon ylipainoa, niin on aika epätodennäköistä, että sitä ei tajua itse. (Tosin mitä pahempi tilanne, niin sitä todennäköisemmin siihen sisältyy itsepetosta siksi, että ihminen ei halua uskoa asiaa, joten asian sisäistämiseen voisi ystävällinen kannustavan läheisen puhuminen auttaa.)
Ihminen voi olla huomaamattaan lihonut tai ylipainoinen, mutta kun sanot että kunnolla lihava, niin on vaikea väittää sanomaasi vastaankaan, kun tuo voi tarkoittaa mitä tahansa.
Hyvää "huomauttamista": Saat ihmisen uskomaan itseensä, motivoitua hänet muuttamaan elämäntapojaan, pitämään itseään tarpeeksi arvokkaana, jotta se olisi sen arvoista. Jos ihminen kokee ansaitsevansa jotain oikeasti, hän jaksaa paljon todennäköisemmin pyrkiä sitä kohti.
Huonoa "huomauttamista": Saat ihmisen inhoamaan itseään, vaipumaan epätoivoon, pitämään itseään arvottomana siihen, että alkaisi taistella itsensä hoikemmaksi. Jos ihminen tuntee itsensä kelvottomaksi, helposti heittää koko homman läskiksi.
Jos asenne on se, että "sun on laihduttava minun mielikseni (jotta en joudu maksamaan sairaalakulujasi verojen muodossa tai näkemään läskejäsi silmilläni), olet viholliseni", ei sillä saa ihmistä yrittämään muutosta yhtä tehokkaasti kuin jos asenne on se, että "sinä ansaitset itsesi vuoksi olla terveempi ja hyvinvoivampi, voin tulla vaikka mukaan lenkille".
Miller oli kai lihonut paljon lyhyehkössä ajassa tajuamatta tilannettaan, mutta samassa tilanteessa itse kyllä ihan peileistä ja vaa'asta ja varsinkin vaokuvista näin selvästi tilateeni, toisaalta pitkään lihavina olleet tietävät kyllä terveysvaarat, vaikka niitä voikin olla vaikea mieltää ennen kuin niitä saa. Kokonsa vaikutukset voi huomata myös vaikkapa työ- ja parisuhdemarkkinoilla. Ei kukaan voi olla kunnolla lihava huomaamattaan.
En yhtään ihmettele sitä tutkimusta, joka kertoo, että lihava alkaa karttaa huomauttelijaa, mutta ei muuta elämäntapaansa.