Minuun on suhtauduttu paskasti lapsuudessa, pitkät haavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!

Täällä tullaan toisten tukea tarvitsevien ketjuihin huutamaan heille, minä en ole huutamassa tässä kellekään tukea kaipaavalle, hiukka eri asia.

ap

Mitä tukea sinä kaipaat? Julistat oman pään pyhää totuuttasi kuten evankeliumia edes kuuntelematta ketään. Olet ihan pirun itsekäs, etkä voi syyttää siitä lapsuuttasi!

En ole itsekäs, en vain ole saanut koskaan keskittyä itseeni tai valita sitä, mikä olisi minulle hyvä. Esim. olisin halunnut jäädä ilman ammattia ja elää omassa velattomassa omistuskämpässä työttömyyskorvauksella, ja ehkä hanttihommia joskus tehden, niin äiti pakotti opiskelemaan jotain vittukakka-alaa, jonka takia elämäni meni pieleen.

ap

No voi hyvänen aika sentään!

"Olisin halunnut jäädä makaamaan työttömyyskorvaukselle ilman ammattia ja vielä velaatomaan kämppään."

Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla. Töissä tässä kuule muutkin käydään ja asuntovelkaa maksetaan.

Tää on niin just tää (kateus): "Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla." No, oon mäkin kateellinen ihmisille vanhemmista, jotka tukevat taikka eivät puutu heidän elämäänsä.

Mitä hyvää mun äiti sai aikaan sillä, että pakotti minut menemään jotain vain opiskelemaan ja sillä esti mun oman, luonnollisen tieni kulkemisen???? Toi on niin KÖYHÄÄ, köyhien hommaa, että "pakko mennä töihin", että luuseriasenne vaatia lapseltaan sellaista, jos tämän ei olisikaan pakko mennä ;) Tais äitiä vähän vituttaa, eronneena, kun mulle satoi kuitenkin maallista mannaa, jota hän ei sitten saanutkaan (paitsi että sai asua samalla hintaa itsekin isän suvun kämpässä, kuin mä oisin saanut asua tossa, eli...)

Mutta henkistä tukea oletin saavani, kun suostun, mutta kuinkas sitten kävikiään...haukkuminen ja tyytymättömyys vain pahenivat...oksennan sen ääliöpaskan haudalle (aikanaan).

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!

Täällä tullaan toisten tukea tarvitsevien ketjuihin huutamaan heille, minä en ole huutamassa tässä kellekään tukea kaipaavalle, hiukka eri asia.

ap

Mitä tukea sinä kaipaat? Julistat oman pään pyhää totuuttasi kuten evankeliumia edes kuuntelematta ketään. Olet ihan pirun itsekäs, etkä voi syyttää siitä lapsuuttasi!

En ole itsekäs, en vain ole saanut koskaan keskittyä itseeni tai valita sitä, mikä olisi minulle hyvä. Esim. olisin halunnut jäädä ilman ammattia ja elää omassa velattomassa omistuskämpässä työttömyyskorvauksella, ja ehkä hanttihommia joskus tehden, niin äiti pakotti opiskelemaan jotain vittukakka-alaa, jonka takia elämäni meni pieleen.

ap

No voi hyvänen aika sentään!

"Olisin halunnut jäädä makaamaan työttömyyskorvaukselle ilman ammattia ja vielä velaatomaan kämppään."

Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla. Töissä tässä kuule muutkin käydään ja asuntovelkaa maksetaan.

Oletko ihan tyhmä kun luulet mua noin tyhmäksi? Mulla oli jo se oma velaton kämppä silloin.

ap

Noi voi hyvä tavaton sentään, lapsi rukka kun et ymmärrä, että ole tyhmä. Ristin käteni, toivon että näet itsesi ja narsistisuutesi, se olisi oljenkorsi kohti terveyttä. Siunausta lapsillesi.

Ottaako noin koville maksella sitä junttia asuntolainaasi? ;) Hienoa, että säkin saat jotain aikaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!

Täällä tullaan toisten tukea tarvitsevien ketjuihin huutamaan heille, minä en ole huutamassa tässä kellekään tukea kaipaavalle, hiukka eri asia.

ap

Mitä tukea sinä kaipaat? Julistat oman pään pyhää totuuttasi kuten evankeliumia edes kuuntelematta ketään. Olet ihan pirun itsekäs, etkä voi syyttää siitä lapsuuttasi!

En ole itsekäs, en vain ole saanut koskaan keskittyä itseeni tai valita sitä, mikä olisi minulle hyvä. Esim. olisin halunnut jäädä ilman ammattia ja elää omassa velattomassa omistuskämpässä työttömyyskorvauksella, ja ehkä hanttihommia joskus tehden, niin äiti pakotti opiskelemaan jotain vittukakka-alaa, jonka takia elämäni meni pieleen.

ap

No voi hyvänen aika sentään!

"Olisin halunnut jäädä makaamaan työttömyyskorvaukselle ilman ammattia ja vielä velaatomaan kämppään."

Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla. Töissä tässä kuule muutkin käydään ja asuntovelkaa maksetaan.

Tää on niin just tää (kateus): "Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla." No, oon mäkin kateellinen ihmisille vanhemmista, jotka tukevat taikka eivät puutu heidän elämäänsä.

Mitä hyvää mun äiti sai aikaan sillä, että pakotti minut menemään jotain vain opiskelemaan ja sillä esti mun oman, luonnollisen tieni kulkemisen???? Toi on niin KÖYHÄÄ, köyhien hommaa, että "pakko mennä töihin", että luuseriasenne vaatia lapseltaan sellaista, jos tämän ei olisikaan pakko mennä ;) Tais äitiä vähän vituttaa, eronneena, kun mulle satoi kuitenkin maallista mannaa, jota hän ei sitten saanutkaan (paitsi että sai asua samalla hintaa itsekin isän suvun kämpässä, kuin mä oisin saanut asua tossa, eli...)

Mutta henkistä tukea oletin saavani, kun suostun, mutta kuinkas sitten kävikiään...haukkuminen ja tyytymättömyys vain pahenivat...oksennan sen ääliöpaskan haudalle (aikanaan).

ap

Eihän sulle voi kukaan täällä vastata niin, että et heti rupeis HUUTAMAAN tai skitsoamaan!

Sun ongelmat on jossakin ihan muualla kuin äidissäs. Toivottavasti haet ammattiapua, että yritä hoitaa vakavia ongelmia keskustelupalstoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!

Täällä tullaan toisten tukea tarvitsevien ketjuihin huutamaan heille, minä en ole huutamassa tässä kellekään tukea kaipaavalle, hiukka eri asia.

ap

Mitä tukea sinä kaipaat? Julistat oman pään pyhää totuuttasi kuten evankeliumia edes kuuntelematta ketään. Olet ihan pirun itsekäs, etkä voi syyttää siitä lapsuuttasi!

En ole itsekäs, en vain ole saanut koskaan keskittyä itseeni tai valita sitä, mikä olisi minulle hyvä. Esim. olisin halunnut jäädä ilman ammattia ja elää omassa velattomassa omistuskämpässä työttömyyskorvauksella, ja ehkä hanttihommia joskus tehden, niin äiti pakotti opiskelemaan jotain vittukakka-alaa, jonka takia elämäni meni pieleen.

ap

No voi hyvänen aika sentään!

"Olisin halunnut jäädä makaamaan työttömyyskorvaukselle ilman ammattia ja vielä velaatomaan kämppään."

Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla. Töissä tässä kuule muutkin käydään ja asuntovelkaa maksetaan.

Oletko ihan tyhmä kun luulet mua noin tyhmäksi? Mulla oli jo se oma velaton kämppä silloin.

ap

Noi voi hyvä tavaton sentään, lapsi rukka kun et ymmärrä, että ole tyhmä. Ristin käteni, toivon että näet itsesi ja narsistisuutesi, se olisi oljenkorsi kohti terveyttä. Siunausta lapsillesi.

Ottaako noin koville maksella sitä junttia asuntolainaasi? ;) Hienoa, että säkin saat jotain aikaan.

ap

Ei meillä lainoja ole. Mutta velaton kolmio, mökki ja auto on.

No ihminen joka vastaa mulle ei edes itse ymmärrä lukemaansa ja haukkuu mua tyhmäksi, niin mitäköhän luulee sanomisillaan auttavansa :D

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!

Täällä tullaan toisten tukea tarvitsevien ketjuihin huutamaan heille, minä en ole huutamassa tässä kellekään tukea kaipaavalle, hiukka eri asia.

ap

Mitä tukea sinä kaipaat? Julistat oman pään pyhää totuuttasi kuten evankeliumia edes kuuntelematta ketään. Olet ihan pirun itsekäs, etkä voi syyttää siitä lapsuuttasi!

En ole itsekäs, en vain ole saanut koskaan keskittyä itseeni tai valita sitä, mikä olisi minulle hyvä. Esim. olisin halunnut jäädä ilman ammattia ja elää omassa velattomassa omistuskämpässä työttömyyskorvauksella, ja ehkä hanttihommia joskus tehden, niin äiti pakotti opiskelemaan jotain vittukakka-alaa, jonka takia elämäni meni pieleen.

ap

No voi hyvänen aika sentään!

"Olisin halunnut jäädä makaamaan työttömyyskorvaukselle ilman ammattia ja vielä velaatomaan kämppään."

Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla. Töissä tässä kuule muutkin käydään ja asuntovelkaa maksetaan.

Oletko ihan tyhmä kun luulet mua noin tyhmäksi? Mulla oli jo se oma velaton kämppä silloin.

ap

Noi voi hyvä tavaton sentään, lapsi rukka kun et ymmärrä, että ole tyhmä. Ristin käteni, toivon että näet itsesi ja narsistisuutesi, se olisi oljenkorsi kohti terveyttä. Siunausta lapsillesi.

Ottaako noin koville maksella sitä junttia asuntolainaasi? ;) Hienoa, että säkin saat jotain aikaan.

ap

Ei meillä lainoja ole. Mutta velaton kolmio, mökki ja auto on.

Niin? Velan maksusta sitten jäänyt jonkinlainen uupumus selvästi päälle kuitenkin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!

Täällä tullaan toisten tukea tarvitsevien ketjuihin huutamaan heille, minä en ole huutamassa tässä kellekään tukea kaipaavalle, hiukka eri asia.

ap

Mitä tukea sinä kaipaat? Julistat oman pään pyhää totuuttasi kuten evankeliumia edes kuuntelematta ketään. Olet ihan pirun itsekäs, etkä voi syyttää siitä lapsuuttasi!

En ole itsekäs, en vain ole saanut koskaan keskittyä itseeni tai valita sitä, mikä olisi minulle hyvä. Esim. olisin halunnut jäädä ilman ammattia ja elää omassa velattomassa omistuskämpässä työttömyyskorvauksella, ja ehkä hanttihommia joskus tehden, niin äiti pakotti opiskelemaan jotain vittukakka-alaa, jonka takia elämäni meni pieleen.

ap

No voi hyvänen aika sentään!

"Olisin halunnut jäädä makaamaan työttömyyskorvaukselle ilman ammattia ja vielä velaatomaan kämppään."

Ei kenelläkään ole sellaiseen mahdollisuutta, miksi sinulla pitäisi olla. Töissä tässä kuule muutkin käydään ja asuntovelkaa maksetaan.

Oletko ihan tyhmä kun luulet mua noin tyhmäksi? Mulla oli jo se oma velaton kämppä silloin.

ap

Noi voi hyvä tavaton sentään, lapsi rukka kun et ymmärrä, että ole tyhmä. Ristin käteni, toivon että näet itsesi ja narsistisuutesi, se olisi oljenkorsi kohti terveyttä. Siunausta lapsillesi.

Ottaako noin koville maksella sitä junttia asuntolainaasi? ;) Hienoa, että säkin saat jotain aikaan.

ap

Palvokaa nyt tätä rouvaa kuin toisena päivätyönänne. Vain hänellä ja vain hänellä ei ole asuntovelkaa.

Asuntovelattomuus liittyi vain tuohon mahdollisuuteen elää hyvää elämää (ainakin jonkin aikaa, sen aikaa kuin haluaa) työttömyyskorvauksella.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!

Täällä tullaan toisten tukea tarvitsevien ketjuihin huutamaan heille, minä en ole huutamassa tässä kellekään tukea kaipaavalle, hiukka eri asia.

ap

Mitä tukea sinä kaipaat? Julistat oman pään pyhää totuuttasi kuten evankeliumia edes kuuntelematta ketään. Olet ihan pirun itsekäs, etkä voi syyttää siitä lapsuuttasi!

Voi hyvä ihme kanssasi kuka oletkaan. Jos olisin enemmän uskossa enkä vasta matkalla ristisin käteni ja toivoisin sinulle parempaa oloa tuon henkisen bulimian sijaan. No, valoa ja onnea sinunkin kevääseesi <3

Voi hyvä ihme kanssani kuka oletkaan. Suomessa on oppivelvollisuus, mutta ei näköjään mitään velvollisuutta oppia lukemaan. Aloittajan itsekyys on niin näkyvää, että sen näkee sokeakin.

Tällä palstalla tunnen olevani yksin. Jos kerron vaimoni ja minun seksi elämästä, eipähän paljon vastailla. Jos kerron fantasioita ei vastailla. Jos haluan auttaa jotakin ei vastailla. Alapeukutuksia tulee. Jos kirjoitan jotakin niin aihe katkeaa alapeutuksin ja nolla. Minulla on tietynlainen vamma, joskus jalat kantaa joskus ei, siksi minulla on aikaa olla tällä kirjoittemassaM50+.

Vierailija kirjoitti:

Asuntovelattomuus liittyi vain tuohon mahdollisuuteen elää hyvää elämää (ainakin jonkin aikaa, sen aikaa kuin haluaa) työttömyyskorvauksella.

ap

Asuntovelattomuus, muu kerrytetty omaisuus ja itsenäistyminen(napa nuoran katkaiseminen äidistä)  antaa mahdollisuuden elää hyvää elämään ilman työttömyyskorvaustakin. Et ole tähän kyennyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntovelattomuus liittyi vain tuohon mahdollisuuteen elää hyvää elämää (ainakin jonkin aikaa, sen aikaa kuin haluaa) työttömyyskorvauksella.

ap

Asuntovelattomuus, muu kerrytetty omaisuus ja itsenäistyminen(napa nuoran katkaiseminen äidistä)  antaa mahdollisuuden elää hyvää elämään ilman työttömyyskorvaustakin. Et ole tähän kyennyt?

Olisin tarvinnut tukea siihen tai sitten sen, ettei äiti määräile. Sun on helppo sanoa, jos vanhempasi ei ole puuttunut asioihisi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla tunnen olevani yksin. Jos kerron vaimoni ja minun seksi elämästä, eipähän paljon vastailla. Jos kerron fantasioita ei vastailla. Jos haluan auttaa jotakin ei vastailla. Alapeukutuksia tulee. Jos kirjoitan jotakin niin aihe katkeaa alapeutuksin ja nolla. Minulla on tietynlainen vamma, joskus jalat kantaa joskus ei, siksi minulla on aikaa olla tällä kirjoittemassaM50+.

Ok :) Mä taas saan keskustella täällä asioista, joista äidin kanssa ei voinut :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntovelattomuus liittyi vain tuohon mahdollisuuteen elää hyvää elämää (ainakin jonkin aikaa, sen aikaa kuin haluaa) työttömyyskorvauksella.

ap

Asuntovelattomuus, muu kerrytetty omaisuus ja itsenäistyminen(napa nuoran katkaiseminen äidistä)  antaa mahdollisuuden elää hyvää elämään ilman työttömyyskorvaustakin. Et ole tähän kyennyt?

Olisin tarvinnut tukea siihen tai sitten sen, ettei äiti määräile. Sun on helppo sanoa, jos vanhempasi ei ole puuttunut asioihisi.

ap

Lapsiko olet? Aikuinen tekee ihan omat valinnat, arviot ja päätökset omassa elämäässään. Käyttäytyjä ja käytöksen mahdollista, kumpi olikaan tyhmempi toistaan? Et sinä missään nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa ole rajoittavassa vankilassa, jota äitisi sorto ja alistaminen aitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntovelattomuus liittyi vain tuohon mahdollisuuteen elää hyvää elämää (ainakin jonkin aikaa, sen aikaa kuin haluaa) työttömyyskorvauksella.

ap

Asuntovelattomuus, muu kerrytetty omaisuus ja itsenäistyminen(napa nuoran katkaiseminen äidistä)  antaa mahdollisuuden elää hyvää elämään ilman työttömyyskorvaustakin. Et ole tähän kyennyt?

Olisin tarvinnut tukea siihen tai sitten sen, ettei äiti määräile. Sun on helppo sanoa, jos vanhempasi ei ole puuttunut asioihisi.

ap

Lapsiko olet? Aikuinen tekee ihan omat valinnat, arviot ja päätökset omassa elämäässään. Käyttäytyjä ja käytöksen mahdollista, kumpi olikaan tyhmempi toistaan? Et sinä missään nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa ole rajoittavassa vankilassa, jota äitisi sorto ja alistaminen aitaa.

Voi että kun sä olet rajoittunut, kun et ymmärrä, miten ihmisen kasvuolot vaikuttavat kaikkeen tuohon minkä sinä kuvittelet olevan omassa vallassamme vain.

ap

Mitään terapiaa lapsuuden jälkeen ei koskaan tarvittaisi, jos kaikki olisi omassa vallassamme vain. Esim. vanhemman lyttäämällä itsetunnolla varustettu voisi vain päättää itsetuntonsa olevan hyvä jne.

ap

Olet siis katkera äidillesi sen tähden ettei hän antanut siunaustaan ja tukea siihen että alat tahallisesti työttömäksi kouluttautomaksi? Uskoisin aika harvassa niiden vanhempien olevan jotka tuota pitäisivät hyvänä ja tavoiteltavana vaihtoehtona, oli sitten asunto tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Olet siis katkera äidillesi sen tähden ettei hän antanut siunaustaan ja tukea siihen että alat tahallisesti työttömäksi kouluttautomaksi? Uskoisin aika harvassa niiden vanhempien olevan jotka tuota pitäisivät hyvänä ja tavoiteltavana vaihtoehtona, oli sitten asunto tai ei.

No, tavallaan. Olin sen verran masentunut ja sosiaalisesta fobian tapaisesta kärsivä siinä vaiheessa (ja kuitenkin kyvyiltäni ja älyltäni sinänsä korkeakoulutasoa), että oli melkoinen paska pakottaa minut koulutukseen, joka ei vastannut kykyjäni. Olisin kuitenkin ns. vapaana lintuna saanut tehdä mitä haluan. En ymmärrä vanhempaa, joka jos ei osaa auttaa, sotkee lusikkaansa toisen asioihin ja aiheuttaa vuosien katkeruuden.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis katkera äidillesi sen tähden ettei hän antanut siunaustaan ja tukea siihen että alat tahallisesti työttömäksi kouluttautomaksi? Uskoisin aika harvassa niiden vanhempien olevan jotka tuota pitäisivät hyvänä ja tavoiteltavana vaihtoehtona, oli sitten asunto tai ei.

No, tavallaan. Olin sen verran masentunut ja sosiaalisesta fobian tapaisesta kärsivä siinä vaiheessa (ja kuitenkin kyvyiltäni ja älyltäni sinänsä korkeakoulutasoa), että oli melkoinen paska pakottaa minut koulutukseen, joka ei vastannut kykyjäni. Olisin kuitenkin ns. vapaana lintuna saanut tehdä mitä haluan. En ymmärrä vanhempaa, joka jos ei osaa auttaa, sotkee lusikkaansa toisen asioihin ja aiheuttaa vuosien katkeruuden.

ap

Entäpä jos äiti ajatteli auttavansa sinua juuri näin? Kannusti sinua hyödyntämään kykysi ja opiskelemaan oman tulevaisuutesi tähden. Ei tämä yhteiskunta niin pyöri että täällä voi vaan vapaana lintuna liidellä. Sinäkin kuitenkin tarvitset muutakin elääksesi kuin vain sen velattoman asunnon ja yhteiskunnanko pitäisi se antaa koska haluat vapaana liidellä. Ei se masennusta ja fobiaakaan poista. Sairasta toki yhteiskunta tukee ja auttaa mutta ei se saa elämän päätavoite olla että jättäydytään yhteiskunnan elätettäväksi. Nyt jos olisit nuori et saisi edes sitä työttömyysrahaa ilman koulutusta.

Et ole ainoa joita vanhemmat ovat painostaneet alalle joka ei tunnu omalle. Koulutus ei kuitenkaan mene koskaan hukkaan. Ja aina voi kouluttautua uudelleen. Ei muutkaan saa kerralla heti sellaista elämää kuin haluavat vaan sitä rakennellaan sitä mukaa kuin elämä eteenpäin vie.

Joka tapauksessa se ei enää auta itkeä parinkymmenen vuoden takaisia opintoja.

Kädestä vääntämälläkö se äitiliini sut sieltä asunnostasi koulutukseen sai? Olisit jättänyt puhelut vastaamatta ja lahonnut kämppääsi.