Minuun on suhtauduttu paskasti lapsuudessa, pitkät haavat

Mutta palstalla on mielenkiintoinen asenneharha tähän tilanteeseen. Kun ilmoitan käyttäytyväni itsekin paskasti, jos jonkun käytös tuo minuun paskasti suhtautumisen muistot mieleeni, niin alkaa valitus. Eli minuun saa suhtautua paskasti, mutta minä en saa suhtautua muihin niin. Ei se ttu niin voi olla.

Minulle siis voi palstan mukaan kumppani tai äiti tai kuka vaan aiheuttaa nyt tässä hetkessä muiston siitä paskasti kohdelluksi tulemisesta, mutta jos minä raivostun siitä, niin minua saisi UUDELLEEN kohdella siinä taas paskasti ja haukkua.

Äitini toimii niin, se on samanlainen vammainen, kuin te palstalaiset, mutta MIEHENI on oikeasti oikeamielinen ja kohtelee kaikkia OIKEIN JA HYVIN, eikä kohtele minua paskasti noissa kohdissa. Hahhhahhhahaaa. Te ette ikinä löydä vastaavaa.

ap

Teillä ei voi olla parisuhdetta ressukoilla siksi, että kukaan ei pysty suhtautumaan teihin haavoinenne ja olette yksineläjiä muka omasta halustanne, vaikka oikeasti teitä ei vain kestä kukaan.

ap

Grow up!

Oletko varannut palsalle puolentunnin vai tunnin terapia ajan? Palaan takaisin sitten kun se on ohi.

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Niinpä. Mutta nämä eivät ikinä parane asennevammastaan, elleivät tiedosta sitä edes ja halua tehdä asialle jotain. Lohduttavaa ajatella, että nämä rypevät ymmärtämättömyydessään ja antavat toisaalta toisten sanojen loukata itseään maailman tappiin saakka kun itse käsittelen asiat ja vapaudun niistä ja pääsen todellisesti eteenpäin, kun taas he rypevät possuina palstalla hamaan hautaan saakka. Haukkumassa muita. Suhtautumisvammaiset.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

8 oli siis ap

Vierailija kirjoitti:

Grow up!

Sinun suhtautumisesi säälittää minua. Et pysty myötäelämään, (eikä sinun toki ole pakkokaan, en mä sillä), niin heittelet tuollaisia epäkypsiä heittoja.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Grow up!

Sinun suhtautumisesi säälittää minua. Et pysty myötäelämään, (eikä sinun toki ole pakkokaan, en mä sillä), niin heittelet tuollaisia epäkypsiä heittoja.

ap

Vain voidaksesi itse paremmin, ei auttaaksesi minua (kannustaen, tukien, ei. Sä vain haet itsellesi tasapainoa haluamalla nähdä, että mun kommentointi on epäkypsää, niin sun ei tartte tarkastella itseäsi kriittisesti suhtautumisestasi toisiin.)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Ylianalyysi<3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Grow up!

Sinun suhtautumisesi säälittää minua. Et pysty myötäelämään, (eikä sinun toki ole pakkokaan, en mä sillä), niin heittelet tuollaisia epäkypsiä heittoja.

ap

Säälijä pystyykin kompensoimaan omia vikojaan sääliessään toista ja sääli onkin oikein oivallinen tapa nostaa omaa egoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Grow up!

Sinun suhtautumisesi säälittää minua. Et pysty myötäelämään, (eikä sinun toki ole pakkokaan, en mä sillä), niin heittelet tuollaisia epäkypsiä heittoja.

ap

Säälijä pystyykin kompensoimaan omia vikojaan sääliessään toista ja sääli onkin oikein oivallinen tapa nostaa omaa egoaan.

No, tämä grow up -huutelijakaan tuskin kommentoi myötätunnostakaan minua kohtaan. Säälillä hänkin suhtautuu ja moni muu.

ap

Kivikissaäiti?

Hyvä ap, me ei tällä palstalla osata auttaa sinua, me ei saada sinun pahaa oloa pois vaikka kuinka raivoat täällä. Olen pahoillani siitä että sinulla on ollut huono lapsuus ja sinua on kohdeltu väärin.

Ismo, tuu hakemaan hullu akkas pois!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että olen itse huomannut saman. Palstalla on sellainen syyllistävä, itsepähän olet kaikki ongelmasi aiheuttanut-tyyppinen ilmapiiri. Ikäänkuin se, että vanhempi käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa, olisi sen lapsen vika eikä vanhemman. Ei lapsi sellaista kohtelua itselleen valitse vaan se on seurausta vanhemman/vanhempien omista henkisistä ongelmista, jotka purkautuvat siihen lapseen. Siitä jää lapselle elinikäiset traumat, joista ylitsepäsemiseen menee vuosikausia, jopa koko loppuelämä.

Lapsuuttaan voi käyttää pirun huonona tekosyynä kaikkiin omiin ongelmiinsa läpi elämän? Milloin lapsi on iässä, jolloin hän voi alkaa ottaa todellista vastuuta ja valita oman kohtalonsa?

Tätä valitusta(kin, vaikka tämä on toki laimeimmasta päästä) tarkoitan. Että kun ei käsitellä niitä omia juttuja, niin ilmeisesti se, että joku kirjoittaa jotain tällaista kuin minä, niin se LOUKKAA jotenkin näitä herkkiksiä, jotka sitten hyökkäävät kimppuuni raivoamalla minulle.

Loukkasiko sinua jotenkin tuon, ketä lainaat, kirjoitus, vai miksi kyselet? Opettele kantamaan vastuu itsestäsi, äläkä oleta, että muut AINA käyttäytyvät siten, että SINULLA on helpompaa.

Syytät toista kirjoittajaa käytöksestä, jota et näet itsessäsi? Kuka täällä huutaa silkasta huutamisen ilosta?

Ai huutaa millään syyllä muka? Mikä syy oikeuttaa huutamaan kellekään, eli suhtautumaan paskasti????? Ja: vaikka ottaisikin sen oikeuden itse, vaikkei sitä ole kukaan antanut, niin mitä HYVÄÄ luulet sen aiheuttavan sille, jolle huudetaan? Siis miten se huono, PASKA suhtautuminen muka AUTTAA??? Että kyllä, katson, että huudatte aivan huviksenne.

ap

Korostat omaa huutamista oikein kysymysmerkein?!