ero, ei avioehtoa
Menimme naimisiin rakkaudesta 8 vuotta sitten. Mies halusi avioehdon, minä kieltäydyin ehdottomasti. Minusta se oli loukkaavaa. Nyt olemme eroamassa, omaisuutta on miehen perinnöksi saama kesämökki, miehen nimissä oleva sijoitusasunto (hän omisti sen jo tavatessamme) sekä yhteinen omakotitalo, josta on velkaa 70 000 e. Minun laskujeni mukaan yhteistä omaisuutta on noin 500 000 euron arvosta, josta 250 000 on minun. Miehen lakimies väittää, että minulla ei ole oikeutta miehen ennen avioliittoa perimään omaisuuteen tai sen tuottoon, koska miehen isän testamentti sulkee puolison ulkopuolelle. Eli on yhtä vahva kuin jos meillä olisi avioehto. Nyt näyttää siltä, että saankin vain noin 70 000 e eli vain sen, mitä olen taloa maksanut. Miehelle menee loput. Eihän se näin voi olla, miehen sijoitusasunnon tuotto on laskettu miehen osuudeksi talolainasta.
Kommentit (31)
Miksi ei riitä? Aika pöyristyttävän röyhkeää, jos miehen perimästä omaisuudesta olet jotain vailla? Millä perusteella koet olevasi oikeutettu siihen? Muuten kuin eron aiheuttaman katkeruuden tai röyhkeän ahneutesi?!
Me jaoimme ei-mieheni kanssa erotessa omaisuuden juurikin niin, että vain liiton aikana hankittu yhteinen omaisuus jaettiin. Miehellä oli perintönä metsää ja osakkeita, joihin ei tullut mieleenikään "kajota"! En tosin ollut katkera erosta enkö myöskään eronnut rahan vuoksi. Se mitä jaettiin, jaettiin reilusti ja vältyimme lakimiehiltä, eron riitaisuuksilta sekä pitkittymiseltä ja saimme pidettyä kohtuulliset välit keskenämme kuin suvunkin kesken. Hyvä niin!
Tässä taas opetus kaikille miehille, avioehto on vaadittava ehdottomasti, tai sitten naimisiin ei mennä.
Millä oikeudella kuvittelet ansaitsevasi penniäkään, mitä et itse ole talouteen tuonut?
Jos omaisuus on tullut testamentilla joka kieltää avio-oikeuden ei sitä tietysti huomioida. Tuotosta taas en ole varma, yleensä kai vain sijaan tullut omaisuus on tuon piirissä.
Ota kunnon asianajaja itsellesi. Et saa puolta mutta saat sen mikä kuuluu sinulle.
Kysy omalta juristilta. Mutta varaudu pitkään riitaan. Käsittääkseni ositus ilman avioehtoa tarkoittaa kaikkea omaisuutta. Eri asia sitten on mikä on kohtuullista ja oikein. Jos omet ollut kotona hoitamassa lasta niin joku kompensaatio voisi olla paikallaan, esim.
Niin. Kyllähän se näin on, jos testamentissa näin on, niin sitten tätä perintöä ei avio-oikeus koske.
Muuten on turha moralisoida omaisuuden puolittamista. Avioliitto kun on juridinen sopimus ja jos avioehtoa ei tiedä, ositus on aivan asianmukaista tehdä lain mukaan.
Meillä ei ollut yhteisestä tahdosta avioehto, mies lähti toisen naisen matkaan ja myös hänen perinnöstään tili tasinkoa niin että pystyin jäämään vanhaan kotiimme lasten kanssa. Hyvä lapsille myös ja lain mukaan mentiin. Muuten ansaitsen miestä tuplasti enemmän joten hän maksaa vain minimelatusavun.
Jos joku sanoisi minulle että loukkaantuu avioehdosta, niin en menisi naimisiin vaan jättäisin saman tien.
Ja te, jotka loukkaannutte, olette idiootteja ja saatte kuolla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas opetus kaikille miehille, avioehto on vaadittava ehdottomasti, tai sitten naimisiin ei mennä.
Millä oikeudella kuvittelet ansaitsevasi penniäkään, mitä et itse ole talouteen tuonut?
No vittu sillä avio-oikeudella, jonka juridinen sopimus nimeltä avioliitto tuo. Ei sitä sopimusta ole mikään pakko tehdä, jos ei ositusta halua tehdä. Kuinka joku voi olla niin tyhmä?
Mutta ap:n tapauksessa tuo testamentin kohta sulkee kyllä hänet pois. Se on ollut vainajan tahto.
Vierailija kirjoitti:
Jos omaisuus on tullut testamentilla joka kieltää avio-oikeuden ei sitä tietysti huomioida. Tuotosta taas en ole varma, yleensä kai vain sijaan tullut omaisuus on tuon piirissä.
Ota kunnon asianajaja itsellesi. Et saa puolta mutta saat sen mikä kuuluu sinulle.
Ainakin meillä koskee myös perintönä saadun omaisuuden tuottoa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas opetus kaikille miehille, avioehto on vaadittava ehdottomasti, tai sitten naimisiin ei mennä.
Millä oikeudella kuvittelet ansaitsevasi penniäkään, mitä et itse ole talouteen tuonut?
Et taida ymmärtää avioliittosopimuksen ydintä. Vai luuletko, että se liittyy rakkauteen tms hömppään.
Kyse on puhtaasti juridisesta sopimuksesta ja tämä omaisuuden jako on aivan keskeinen osa sitä. Jos on liian tyhmä tämän ymmärtääkseen, niin ei kannata lähteä moisia sopimuksia ollenkaan tekemään. Voi elää avoliitossakin. Pakkoko se on naimisiin tunkea, jos ei sopimuksen sisältö miellytä.
Hanki oma asianajaja jolta voit kysyä neuvoa. Jos se maksaa pari tuhatta, voit voittaa kymmppitonneja. Minkä arvoinen on talonne joka on molempien nimissä ja josta on velkaa se 70000. Talohan menee puoliksi ja velka vähennetään talon arvosta päältä ja loput puolitetaan. Myös sijoitusasunto menee puoliksi jos se ei ole perintö.
Oletko nähnyt testamentin. Lakimiehesi pyytää siitä kopion itselleen. Jos siinä on kesämökki suljettu puolisolta pois, niin on ja se jää osituksen ulkopuolelle. Mutta muu kuin peritty omaisuus menee puoliksi.
Tässä ei kannata nyt pientä summaa säästää. Ota ehdottomasti oma lakimies niin saat osuutesi. Myös oikeusaputoimiston lakimies kelpaa. Tilaa heti aika niin sinua ei viedä kuin litranmittaa. Miehen lakimies on miehen puolella ja katsoo miehen etua asiassa. Ole heikoilla jos olet ominesi lakimiestä vastaan. - Selvitä maksaako kotivakuutuksesi oikesapuvakutuus tällaista asiaa. Voit antaa senkin lakimiehen tehtäväksi ota kotivakuutuspaperi mukaan lakimiehelle. Miehelle sinun ei tarvitse näitä kertoa eihän hänkään ole asioitaan sinulle kertonut.
Testamentti on ollut miehesi vanhempien perukirjan liitteenä jos se on saatavissa kotonasi niin voit lukea mutta lakimiehesi saa sen kyllä hankittua. Siitä selviää onko kesämökki suljettu pois lasten puolisoiden perimisestä.
Ainoa syy että miksi tulen tekemään testamentin on että omaisuus tulee pysymään suvussa. Siis meiltä perityt maat ja mannut jne.. Nykynuoret ei osaa muuta kuin erota ja kuten aapee vahvistaa niin häikäilemättömästi vielä. Mikään reppana ei tule omaisuuttani saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas opetus kaikille miehille, avioehto on vaadittava ehdottomasti, tai sitten naimisiin ei mennä.
Millä oikeudella kuvittelet ansaitsevasi penniäkään, mitä et itse ole talouteen tuonut?
Miesten? Naistenko ei tarvitse tehdä avioehtoa jolla suojella omaisuuttaan se niinkö kuuluu myös lompakkoloismiehelle? Ja se on vain oikein?
Samalla tavalla ne naiset saa isoja perintöjä kuin miehetkin.
Vieläkin on sitä, että nainen maksaa juoksevat kulut, siis suurimman osan ruoasta ja päivittäistavaroista ja muusta kuluvasta, ynnä lemmikkikulut ja jostain käsittämättömästä syystä vielä kaikki lapsiin liittyvä. Ei siis ihme, että laissakin tämä kaikki on otettu huomioon. Jos parilla on avioehto, omisuuden erillisyyden periaate on sitä tärkeämpää kummankin ymmärtää jokapäiväisessä elämässään ja rahankäytössään.
Ap, laskekaa ensin toisen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö (varat miinus velat), sitten samoin toisenkin puolison kohdalta, sitten nuo säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia, siinä on kummankin osuus. Huom. pitää muistaa, että jos jomman kumman "säästö" on miinusmerkkinen, hänen omaisuudekseen merkitään kuitenkin 0 (nolla), ylivelkaantumisesta ei siis hyödy puolison kustannuksella sen enempää.
Toiseksi, jos oletetaan, että miehesi on hankkinut sijoitusasuntonsa kokonaan perinnöllään tai sen tuotolla, eikä hän ole käyttänyt sen maksamiseen muita varoja, asunto ei ole avio-oikeudenalaista. Jos asuntoon on käytetty muitakin varoja (palkkatuloja?), niiden osalta se on avio-oikeuden alaista.
Kolmanneksi ihmettelen saako miehesi tosiaan sijoitusasunnostaan niin paljon tuottoa (vuokra miinus kaikki kulut, kuten vastike, korjauskulut ja vero), että se todellakin on riittänyt hänen osuuteensa omakotitalonne lainanmaksuksi? Toki voi olla mahdollista, riippuu aivan lyhennysten suuruudesta.
Se on selvä, että kesämökki kuuluu pelkästään miehelle,mjos hän on saanut sen perintönä ja testamentissa on suljettu puolison avio-oikeus pois. Onko tuo sijoitusasunto myös saatu perintönä? Jos on, niin onko testamentissa suljettu myös perintönä saadun omaisuuden tuottona avio-oikeuden ulkopuolelle? Läheskään aina näin ei ole tehty eli tässä asiassa miehesi lakimies saattaa vetää kotiinpäin. Suosittelen minäkin oman lakimiehen palkkaamista tai ainakin neuvottelua lakimiehen kanssa, koska voit menettää isoja summia, jos kaikki ei mene oikein.
Ap, hanki oma lakimies. Miehen lakimies tekee töitä miehesi laskuun eikä valvo sinun etujasi. Et voi luottaa miehesi tai lakimiehensä sanomisiin. Älä suostu mihinkään jakoon ennen kuin olet saanut neuvoa omalta lakimieheltäsi.
On kuitenkin ihan mahdollista, että miehen vanhemmilla on testamentissaan tuollainen ehto ja asiat on niinkuin miehen lakimies kertoo. Luulen, että sinulla on oikeus puoleen siitä yhteisestä omakotitalosta, vaikka sen ostoon olisikin käytetty miehen perintörahoja. Jos siis tosiaan olet virallisesti talon omistaja edes osittain.
Hyi helvetti mitä ämmiä maa päällään kantaa, tässäkin ketjussa on oikeat lompakkoloiset taas asialla.
Lakimies vie aika kevyesti 20 000 e, joten ap:n kannattaa miettiä, onko siihen varaa. Oikeusaputoimistosta taas ei saa apua, ellei ole käytännössä varaton.
Miksi pitäisi saada osuus miehen perinnöstä, eikö riitä, että saa omansa pois?
Noin 90% testamenteista sisältää kohdan jolla avio-oikeus perintönä saatuun omaisuuteen estetään. Osa testamenteista tehdäänkin lähinnä vai sen takia.
Lompakkoloinen.