Lue keskustelun säännöt.
Sielunkumppani valitsi vaimon minun sijastani
14.03.2017 |
Eli tilanteeni on seuraavanlainen. Olen omalta taholtani varattu ja rakastuin kaksi vuotta sitten naimisissa olevaan mieheen. Miehellä on kolme kouluikäistä lasta. Meillä oli kyseisen miehen kanssa alusta saakka aivan käsittämätön yhteys. Ensimmäisen kerran kun katseemme kohtasi töissä minut valtasi tuttuuden tunne ja kyseessä oli hetki jollaista minulla ei ole koskaan elämässäni ollut. Olimme työn puolesta enemmän ja enemmän tekemisissä ja huomasimme että voimme puhua toisillemme kaikesta. Kumppanuutemme oli jotain sielutasolla sävähdyttävää. Olisin ollut valmis elämään hänen kanssaan. "Puolielämän" eläminen ei kuitenkaan enää riittänyt minulle ja pyysin häntä valitsemaan. Hän valitsi lapsensa. Vaimoa kohtaan hänellä ei kuulemma ole tunteita. Aikaa on kulunut 10kk ja edelleen ajattelen häntä päivittäin. Tuntuu etten pääse hänestä yli. Mikä avuksi jaloilleen pääsemiseen?
Kommentit (51)
Torvelo kirjoitti:
---Mitä miehet eivät kerro rakastajilleen, että rakkaus on muuttunut ystävyydeksi vuosien aikana. Ystävyydeksi, syväksi kumppanuudeksi.
komppi tälle. Monet miehet, vaikka pettävätkin vaimoaan, ovat tosiasiassa lojaaleja puolisolleen, niin etteivät koskaan jättäisi tätä. Mies saattaa hakea seksiä parisuhteensa ulkopuolelta ihan vaihtelun halusta, mutta oma vaimo on kuitenkin ykkönen. Häntä ei jätetä, koska hän on yhteisten lapsien äiti ja koska mies myös jollain tasolla potee syyllisyyttä kaksoiselämästään. Jos vaimo on vieläpä hoitanut hyvin hommansa eli huolehtinut kodista ja kasvattanut lapset hyvin hänen asemansa on lähes järkähtämätön. Siinä ei "sielunkumppaneilla" ole sijaa. Eli ap:n osa on olla ikuinen kakkonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaimon kanssa suhde on kuollut" on se tyypillisin vale, mitä pettäjät suustaan päästävät. Sanoiko se myös ettei heillä ole ollut seksiä aikoihin? Ja että sinä olisit erityinen?
Ja pakkohan niin on sanoa! Koska kukapa lähtisi messiin jos annettaisiin ymmärtää että kotona roihuaa rakkaus ja seksi on mahtavaa 😂 Useinhan pettäminen voi aikaansaada kotonakin varsinaisen honeymoonin kun tulee jännitystä seksirintamalle muualta.
Fakta on, että kotona rakkaus ei roihua jos vieraan matkaan lähdetään. Ikinä. Sarjapettäjät erikseen, mutta hehän eivät rakastakaan ketään muuta kuin itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, aika julmetun iso prossa avioliitoista jatkuu lasten tai asuntolainan takia, sen vuoksi pettämistä onkin niin paljon. Mammat täällä ilkeilevät koska tietävät oman liittonsa olevan myös kulissi, pystyssä "lasten vuoksi".
Itse tykkään ukkomiehistä fuck buddyina, koska eivät ala ulisemaan minkään enemmän perään. Pysyvät ruodussa koska pelkäävät suhteen paljastumista. Kiitos mammoille, teidän miehistä on kyllä iloa mutta en mä niitä jaksais joka päivä katsella - en siten ihmettele suhteidenne väljehtymistä.
"Laillistettu rakkaus on aina kadehtinut vapaata kilpailijaansa", tää on juttu joka selittää tuon ilkeilyn. ❤
Aha, meillä ei ole lapsia tai asuntolainaa. Miksi mies ei ole lähtenyt? 🤔
Samaa mietin. :) Ja voisinhan minäkin lähteä, mutta tässä sitä vielä ollaan ja kohta möngin mieheni kainaloon nukkumaan samalla lailla kuin olen kömpinyt viimeiset 20 vuotta.
Mikä on muuten mennyt tuolla ukkomiesten kanssa viihtyvällä sutturalla pieleen kun hän ei löydä ilmeisesti koskaan itselleen omaa miestä? Aina hän vain tyytyy varavehkeisiin ja ei saa niitäkään pidettyä omanaan. Varmaan joku lapsuuden ajan isäsuhdeongelma taas. Mutta jos suttura on tyytyväinen, niin kaikki on lienee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaimon kanssa suhde on kuollut" on se tyypillisin vale, mitä pettäjät suustaan päästävät. Sanoiko se myös ettei heillä ole ollut seksiä aikoihin? Ja että sinä olisit erityinen?
Ja pakkohan niin on sanoa! Koska kukapa lähtisi messiin jos annettaisiin ymmärtää että kotona roihuaa rakkaus ja seksi on mahtavaa 😂 Useinhan pettäminen voi aikaansaada kotonakin varsinaisen honeymoonin kun tulee jännitystä seksirintamalle muualta.
No ei sillä vaimollakaan kyllä itsekunnioitus ihan kohdallaan ole kun hyväksyy miehen toisen naisen. Se on nimittäin paskapuhetta ettei vaimo tietäisi, vaimo ei "halua" tietää.
Vierailija kirjoitti:
Torvelo kirjoitti:
---Mitä miehet eivät kerro rakastajilleen, että rakkaus on muuttunut ystävyydeksi vuosien aikana. Ystävyydeksi, syväksi kumppanuudeksi.
komppi tälle. Monet miehet, vaikka pettävätkin vaimoaan, ovat tosiasiassa lojaaleja puolisolleen, niin etteivät koskaan jättäisi tätä. Mies saattaa hakea seksiä parisuhteensa ulkopuolelta ihan vaihtelun halusta, mutta oma vaimo on kuitenkin ykkönen. Häntä ei jätetä, koska hän on yhteisten lapsien äiti ja koska mies myös jollain tasolla potee syyllisyyttä kaksoiselämästään. Jos vaimo on vieläpä hoitanut hyvin hommansa eli huolehtinut kodista ja kasvattanut lapset hyvin hänen asemansa on lähes järkähtämätön. Siinä ei "sielunkumppaneilla" ole sijaa. Eli ap:n osa on olla ikuinen kakkonen.
Kukaan itseään kunnioittava nainen ei tyydy moiseen avioliiton irvikuvaan. Tosiasiassa vaimo kun on se ikuinen kakkonen, ykköset vaan vaihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, aika julmetun iso prossa avioliitoista jatkuu lasten tai asuntolainan takia, sen vuoksi pettämistä onkin niin paljon. Mammat täällä ilkeilevät koska tietävät oman liittonsa olevan myös kulissi, pystyssä "lasten vuoksi".
Itse tykkään ukkomiehistä fuck buddyina, koska eivät ala ulisemaan minkään enemmän perään. Pysyvät ruodussa koska pelkäävät suhteen paljastumista. Kiitos mammoille, teidän miehistä on kyllä iloa mutta en mä niitä jaksais joka päivä katsella - en siten ihmettele suhteidenne väljehtymistä.
"Laillistettu rakkaus on aina kadehtinut vapaata kilpailijaansa", tää on juttu joka selittää tuon ilkeilyn. ❤
Aha, meillä ei ole lapsia tai asuntolainaa. Miksi mies ei ole lähtenyt? 🤔
Et kai sä kuitenkaan kuvittele että se syy olisit sinä tai miehen rakkaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, aika julmetun iso prossa avioliitoista jatkuu lasten tai asuntolainan takia, sen vuoksi pettämistä onkin niin paljon. Mammat täällä ilkeilevät koska tietävät oman liittonsa olevan myös kulissi, pystyssä "lasten vuoksi".
Itse tykkään ukkomiehistä fuck buddyina, koska eivät ala ulisemaan minkään enemmän perään. Pysyvät ruodussa koska pelkäävät suhteen paljastumista. Kiitos mammoille, teidän miehistä on kyllä iloa mutta en mä niitä jaksais joka päivä katsella - en siten ihmettele suhteidenne väljehtymistä.
"Laillistettu rakkaus on aina kadehtinut vapaata kilpailijaansa", tää on juttu joka selittää tuon ilkeilyn. ❤
Aha, meillä ei ole lapsia tai asuntolainaa. Miksi mies ei ole lähtenyt? 🤔
Todennäköisesti ainoastaan saamattomuuttaan on jäänyt noin ylimielisen ihmisen tykö, vanhasta tottumuksesta. Ei jaksa myydä/jakaa yhteistä omaisuutta ja vähemmällä v*ttuilulla selviää kun jatkaa elämistä saman katon alla.
Tuollaisia ne lapatossu-miehet tuppaa olemaan kun riivinraudan tossun alle joutuvat. Ei ne uskalla itse lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sielunkumppaneita ei ole vain yksi. Kylla se seuraava pian loytyy..
Vierailija kirjoitti:
Eli tilanteeni on seuraavanlainen. Olen omalta taholtani varattu ja rakastuin kaksi vuotta sitten naimisissa olevaan mieheen. Miehellä on kolme kouluikäistä lasta. Meillä oli kyseisen miehen kanssa alusta saakka aivan käsittämätön yhteys. Ensimmäisen kerran kun katseemme kohtasi töissä minut valtasi tuttuuden tunne ja kyseessä oli hetki jollaista minulla ei ole koskaan elämässäni ollut. Olimme työn puolesta enemmän ja enemmän tekemisissä ja huomasimme että voimme puhua toisillemme kaikesta. Kumppanuutemme oli jotain sielutasolla sävähdyttävää. Olisin ollut valmis elämään hänen kanssaan. "Puolielämän" eläminen ei kuitenkaan enää riittänyt minulle ja pyysin häntä valitsemaan. Hän valitsi lapsensa. Vaimoa kohtaan hänellä ei kuulemma ole tunteita. Aikaa on kulunut 10kk ja edelleen ajattelen häntä päivittäin. Tuntuu etten pääse hänestä yli. Mikä avuksi jaloilleen pääsemiseen?
Tieto siitä etä vastuun- ja velvollisuudentuntoinen mies valitsi lapsensa elämänsärakkauden vuoksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmat eivät täällä ole olleet puolisonsa ensirakkauksia ja monet eivät tule olemaan viimeisiä. Ihmisen kyky rakastua kestää läpi elämän. Se, lähteekö puoliso rakastuessaan uuden rakkautensa matkaan riippuu pitkälti rakastuneen luonteesta ja vanhan parisuhteen tilasta.
Ei kai joku täällä kuvittele olevansa puolisolleen se ainoa oikea, joka läpi elämän on kaikista maailman ihmisistä se kaikkein parhaiten sopiva kumppani puolisolleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin vielä lisätä tosiaan että molemmat ovat edelleen tahoillaan parisuhteessa ja puolisolle ei ole pettämisestä kerrottu vaikka seksiä ja muuta oli tuon kahden vuoden aikana säännöllisesti. Ymmärrän kyllä että vastuuntuntoisen miehen on hankala lähteä ja rikkoa perheensä, mutta miten jo rikki olevaa voi rikkoa? Ja eikä olisi parempi kasvattaa ehjiä lapsia särkyneiden sijasta. En tarkoita tällä että hänen tulisi valita minua, mutta on vaikea ymmärtää onnettomaan parisuhteeseen jäämistä.
Ap
Onko oma parisuhteesi sitten kaiketi onnellinen, vai mistä syystä olet itse siihen jäänyt?
Tulitkohan kysymykselläsi kertoneeksi myös miksi mies valitsi "paluun" ydinperhe arkeen. - Mies ei uskonut, että nainen (Ap) olisi valmis lähtemään hänen matkaan, hyväksyen samalla myös miehen lapset... ja mies pelkäsi joutuvansa lopulta kokonaan yksin kun ihastus tulee mahd. järkiinsä, tai kyllästyy ja hyvin pian paljastuu kumppanille, että hän (mies) on elänyt kaksoiselämää parivuotta, niin muutama vuosi meneekin tapellessa siitä, kuinka lastenhuoltajuus jaetaan, eikä miehellä ole ketään joka "ymmärtäisi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, aika julmetun iso prossa avioliitoista jatkuu lasten tai asuntolainan takia, sen vuoksi pettämistä onkin niin paljon. Mammat täällä ilkeilevät koska tietävät oman liittonsa olevan myös kulissi, pystyssä "lasten vuoksi".
Itse tykkään ukkomiehistä fuck buddyina, koska eivät ala ulisemaan minkään enemmän perään. Pysyvät ruodussa koska pelkäävät suhteen paljastumista. Kiitos mammoille, teidän miehistä on kyllä iloa mutta en mä niitä jaksais joka päivä katsella - en siten ihmettele suhteidenne väljehtymistä.
"Laillistettu rakkaus on aina kadehtinut vapaata kilpailijaansa", tää on juttu joka selittää tuon ilkeilyn. ❤
No jaa. Enpä sanoisi noinkaan. Tapasin sielunkumppanin, rakastuin ja olimme onnellisia. Sitten tuli arjen kiire ja väsymys ja samaan aikaan eräs opiskeluaikainen kaverini osoitti paljon huomiota. Sitä huomiota jota kai arjen kiireessä olin vailla. Tein hirvittävän tyhmyyden ja petin miestäni. Kaduin valtavasti ja kerroin kaiken koska hänellä olisi ollut oikeus lähteä uskottomasta suhteesta. Minä en voi päättää hänen puolestaan. Puoliso antoi lopulta anteeksi, teimme töitä meidän eteen ja olemme onnellisempia kuin koskaan ja rakkaus ei enää jää kiireen taakse.
Tämä henkilö jonka kanssa petin miestäni koki ja ehkä kokee että olemme jotenkin sielunkumppanit tai muuta mutta emme ole, emmekä koskaan ole olleetkaan. Tein hirvittävän virheen ja monelle pettäminen on juuri sitä -hirvittävä virhe. En valinnut jäädä puolisoni luo siksi että on laina tai kulissit. Pyysin hänen anteeksiantoaan koska on rakkaus ja yhteinen elämä. Monen kohdalla näin että pettämiskumppani on vain joku joka sattui vaikeaan saumaan, mitätön jonka edestä ei todellista rakkautta ikinä uhraisi.
Kiitos vastauksista. Erityisesti niille ketkä oikeasti vastasivat kysymykseen eivätkä aukoneet päätään. Omassa parisuhteessa mietin lähdenkö vai jäänkö. En osaa sanoa. Tällä hetkellä en saa sellaista hengenravintoa omassa suhteessa mitä sain tämän miehen kanssa. Keskustelua tarkoitan siis. Omia lapsia en halua joten hänen kolme lasta olisivat olleet minulle lottovoitto jos näin voi sanoa. Ehkä tämä tästä.
Oikea ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, aika julmetun iso prossa avioliitoista jatkuu lasten tai asuntolainan takia, sen vuoksi pettämistä onkin niin paljon. Mammat täällä ilkeilevät koska tietävät oman liittonsa olevan myös kulissi, pystyssä "lasten vuoksi".
Itse tykkään ukkomiehistä fuck buddyina, koska eivät ala ulisemaan minkään enemmän perään. Pysyvät ruodussa koska pelkäävät suhteen paljastumista. Kiitos mammoille, teidän miehistä on kyllä iloa mutta en mä niitä jaksais joka päivä katsella - en siten ihmettele suhteidenne väljehtymistä.
"Laillistettu rakkaus on aina kadehtinut vapaata kilpailijaansa", tää on juttu joka selittää tuon ilkeilyn. ❤
No jaa. Enpä sanoisi noinkaan. Tapasin sielunkumppanin, rakastuin ja olimme onnellisia. Sitten tuli arjen kiire ja väsymys ja samaan aikaan eräs opiskeluaikainen kaverini osoitti paljon huomiota. Sitä huomiota jota kai arjen kiireessä olin vailla. Tein hirvittävän tyhmyyden ja petin miestäni. Kaduin valtavasti ja kerroin kaiken koska hänellä olisi ollut oikeus lähteä uskottomasta suhteesta. Minä en voi päättää hänen puolestaan. Puoliso antoi lopulta anteeksi, teimme töitä meidän eteen ja olemme onnellisempia kuin koskaan ja rakkaus ei enää jää kiireen taakse.
Tämä henkilö jonka kanssa petin miestäni koki ja ehkä kokee että olemme jotenkin sielunkumppanit tai muuta mutta emme ole, emmekä koskaan ole olleetkaan. Tein hirvittävän virheen ja monelle pettäminen on juuri sitä -hirvittävä virhe. En valinnut jäädä puolisoni luo siksi että on laina tai kulissit. Pyysin hänen anteeksiantoaan koska on rakkaus ja yhteinen elämä. Monen kohdalla näin että pettämiskumppani on vain joku joka sattui vaikeaan saumaan, mitätön jonka edestä ei todellista rakkautta ikinä uhraisi.
Minäkinpetin miestä vaikeassa elämänvaiheessa. Todelllisuudessa se olisi voinut olla melkein kuka vaan, joka osui kohdalle siinä kohtaa. Tämä vain sattui itse olemaan altis oman kriisinsä takia. Ei siitä ikinä mitään oikeaa olisi voinut tulla. Hetken huuma.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Erityisesti niille ketkä oikeasti vastasivat kysymykseen eivätkä aukoneet päätään. Omassa parisuhteessa mietin lähdenkö vai jäänkö. En osaa sanoa. Tällä hetkellä en saa sellaista hengenravintoa omassa suhteessa mitä sain tämän miehen kanssa. Keskustelua tarkoitan siis. Omia lapsia en halua joten hänen kolme lasta olisivat olleet minulle lottovoitto jos näin voi sanoa. Ehkä tämä tästä.
Oikea ap
Ei parisuhteesta lähdetä jonkun ulkopuolisen takia. Siitä lähdetään itsen takia. Et saa tuosta suhteestasi mitä parisuhteelta tarvitset, siksi petitkin. Toinen mies oli hyvä sysäys, mutta ei olisi voinut tulla teidän väliin, jos et olisi ollut valmis jo lähtemään.
Siis lähde. Eteen tulee jotain oikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrät ap varmaan, että sielunkumppanisi tunsi samoin vaimoaan kohtaan rakastuessaan tähän. Kun ensi-ihastus alkaa hellittämään, vanha puoliso ja ydinperhearki alkaa tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin uusperhe ja uusi puoliso.
Tämä ei tarkoita, että miehen rakkaus sinua kohtaan olisi vähäisempää kuin vaimoa kohtaan. Mies vain tutustui vaimoonsa sopivammassa elämäntilanteessa.
Ei välttämättä. Mun mies sanoi ja sanoo edelleen, että muhun rakastuessaan tajusi, ettei se, mitä aiemmin luuli rakkaudeksi, edes tuntunut miltään. No, heillä oli suhteessa muutenkin ongelmia. Miehen ex esim. jätti pillerit syömättä ja tuli raskaaksi.
Meillä ei kuitenkaan ollut suhdetta exän selän takana. Ei siis satunnaista seksiäkään. Mies jätti exänsä ja me olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta.
Minunkin mieheni sanoi, että vasta nyt ymmärtää, millainen parisuhteen pitäisi olla, ja kenen kanssa se perhe olisi pitänyt perustaa. Minulla sama juttu.
Kiinnitin huomiota tuohon "se oikea, sielunkumppani"-maalailuun. Taidat ap olla romantisointiin taipuvainen? Oletko varma ettet ole nähnyt suhteessa ja miehessä sitä mitä halusit nähdä, etkä sitä mitä todellisuudessa oli? Ehkäpä olet myös omalta osaltasi sitoutumispelkoinen etkä uskalla antaa itsestäsi emotionaalisesti ellet koe että mies on jollain tavalla turvallisen matkan päässä. Koetko että oma miehesi ymmärtää ja tuntee sinut täydellisesti? Pidätkö häneltä salaisuuksia ja piilottelet jotain puolta itsessäsi, mitä uskot ettei hän voisi ymmärtää? Tällöin on luonnollista että haet muiden ihmisten kautta yhteyttä siihen puoleen itsessäsi, mitä ajattelet ettei miehesi ymmärrä. Kysymys kuitenkin herääkin, miksi olet valinnut alun perinkään kumppaniksesi miehen joka ei ole tyydyttänyt tuota puolta itsessäsi, ja keneltä pidät salaisuuksia.
Entä pelkäätkö jätetyksi ja hylätyksi tulemista? Olen huomannut, että sellaiset naiset jotka pelkäävät jätetyksi tulemista ihastuvat helposti varattuihin miehiin. Se toimii tapana saada sellaisen miehen huomio, joka on ns. "off limits", ja tuon miehenryöstön kautta nainen saa pönkitetty omanarvontuntoaan ja häivytettyä arvottomuuden tunnettaan.
Tässä ajatuksia mitä kirjoituksesi minussa herätti näin äkkiseltään. Suosittelen omien tunteiden tutkailua.
Osa ihmisistä on psyykeltään niin pahasti jo lapsena särkyneitä, että eivät osaa rakastaa eivätkä tunne myötätuntoa. Nämä ihmiset saavatkin varmasti eniten siitä että tuottavat tuskaa kanssaihmisille.
Tiedoksesi, että niissä kunnollisten ihmisten oikeissa parisuhteissa kuitenkin jaetaan koko elämä, tunteet rakkaudesta iloon ja suruun, tuki ja turva, ystäväpiiri, suvut, perinteet ja kokemukset. Omaisuuden ja lasten lisäksi.