Sopimaton ihastuminen terveydenhuollon henkilökuntaan
En vain pääse ylitse ihastumisestani yhteen noin viisikymppiseen viehättävään naiseen. Käyn töissä, harrastan liikuntaa, olen ihan nätti (olen nainen) ja mulla on perhe. Mutta uneksin hänestä lähes jatkuvasti. Olen suunnilleen ihan rakastunut häneen.
Pelkään jopa, että mun asiakastiedoissani terveydenhuollossa näkyy joku merkintä idioottikäytöksestäni, kun siis olen ihan ihastuksissani, kun näen hänet. Muuten olen ihan asiallinen ja fiksu, mutta jokin hänessä osuu johonkin arkaan kohtaan minussa, enkä enää ole edes oma itseni, vaan aivan kuin ensi-ihastumistaan poteva teini-ikäinen.
Mitä mun kannattaisi tehdä? Mikä tähän auttaisi?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tämä on joku uusintastoori? Niitähän täällä palstalla riittää. Otsikossa kiinnitti huomiota tuo "henkilökunta". Eli miten joku voi ihastua koko terveydenhuoltoalan henkilökuntaan, kaikkiin lääkäreihin, hoitsuihin,labranörtteihin, siivoojiin jne.?
Ei ole uusintakertomus. Tuo otsikointi on ehkä hieman hassu, mutta en halunnut yksilöidä liian tarkasti. :) Ei sillä tarkemmalla työnkuvalla ole väliä, mutta ongelmani on tosi harmillinen ja haluaisin päästä irti näistä tuntemuksistani mahdollisimman pian. :/ Ei tämä ole kivaa.
Haluaisin onnellisen parisuhteen sen sijaan, että vain unelmoin jostain päivät pitkät ja sitten nolaan itseni taas kerran, kun/jos näen hänet. En mä usko, että hänkään kaipaa mitään ihailijoita elämäänsä. :/
T. Ap
Parisuhde voi olla täysin onnellinen, vaikka ihastuitkin. Sulla voi olla jollain muulla elämänalueella muutoksen tarvetta. Ei se haittaa että ihailet, kun teet sen kaukaa.
Voi olla. Tämä vain vie multa kamalan paljon voimia ja turhauttaa enemmän kuin saattaisi arvatakaan. Ja aiheuttaa häpeää ja jopa pelkoa (niistä merkinnöistä).
Ja ennen kaikkea en haluaisi aiheuttaa mitään kiusallisia tilanteita sille ihanalle ihmiselle. Haluaisin hänelle vain parasta ja sitä olisi mm. se, ettei hän joutuisi sietämään jotain/joitain ihailijoita ja heidän palvovia katseitaan tai lepertelyään tms., vaan ihmiset/asiakkaat/potilaat puhuisivat vain asiaa ja mieluusti kuivan mutta kohteliaan asiallisesti. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh, taas näitä lepsotarinoita......
Mä en edes ole mikään lesbo. :) Se yksi kaunis nainen on poikkeus. Mutta "ei yksi lintu kesää tee". :) En usko muuttuneeni lesboksi häneen ihastumisen vuoksi, vaikka hänet omaksi rakkaakseni haluaisinkin. T. Ap
Et sä heterokaan ole, mutta mitä väliä?
Noh, ehkä sillä ei oikeastaan ole väliä. Ihastuin/rakastuin viehättävään _ihmiseen_ siitä sukupuolesta huolimatta.
Vai haluaisitko sittenkään, jos saisit valita? Nuoret monesti miettii seksuaalista suuntautumistaan, sun iässä sen pitäis kai olla jo vakiintunu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tämä on joku uusintastoori? Niitähän täällä palstalla riittää. Otsikossa kiinnitti huomiota tuo "henkilökunta". Eli miten joku voi ihastua koko terveydenhuoltoalan henkilökuntaan, kaikkiin lääkäreihin, hoitsuihin,labranörtteihin, siivoojiin jne.?
Ei ole uusintakertomus. Tuo otsikointi on ehkä hieman hassu, mutta en halunnut yksilöidä liian tarkasti. :) Ei sillä tarkemmalla työnkuvalla ole väliä, mutta ongelmani on tosi harmillinen ja haluaisin päästä irti näistä tuntemuksistani mahdollisimman pian. :/ Ei tämä ole kivaa.
Haluaisin onnellisen parisuhteen sen sijaan, että vain unelmoin jostain päivät pitkät ja sitten nolaan itseni taas kerran, kun/jos näen hänet. En mä usko, että hänkään kaipaa mitään ihailijoita elämäänsä. :/
T. Ap
Parisuhde voi olla täysin onnellinen, vaikka ihastuitkin. Sulla voi olla jollain muulla elämänalueella muutoksen tarvetta. Ei se haittaa että ihailet, kun teet sen kaukaa.
Voi olla. Tämä vain vie multa kamalan paljon voimia ja turhauttaa enemmän kuin saattaisi arvatakaan. Ja aiheuttaa häpeää ja jopa pelkoa (niistä merkinnöistä).
Ja ennen kaikkea en haluaisi aiheuttaa mitään kiusallisia tilanteita sille ihanalle ihmiselle. Haluaisin hänelle vain parasta ja sitä olisi mm. se, ettei hän joutuisi sietämään jotain/joitain ihailijoita ja heidän palvovia katseitaan tai lepertelyään tms., vaan ihmiset/asiakkaat/potilaat puhuisivat vain asiaa ja mieluusti kuivan mutta kohteliaan asiallisesti. T. Ap
Voitko sä sille itse mitään? Vaihda terveyskeskusta?
Oletko se sama, joka on ihastunut terapeuttiinsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tämä on joku uusintastoori? Niitähän täällä palstalla riittää. Otsikossa kiinnitti huomiota tuo "henkilökunta". Eli miten joku voi ihastua koko terveydenhuoltoalan henkilökuntaan, kaikkiin lääkäreihin, hoitsuihin,labranörtteihin, siivoojiin jne.?
Ei ole uusintakertomus. Tuo otsikointi on ehkä hieman hassu, mutta en halunnut yksilöidä liian tarkasti. :) Ei sillä tarkemmalla työnkuvalla ole väliä, mutta ongelmani on tosi harmillinen ja haluaisin päästä irti näistä tuntemuksistani mahdollisimman pian. :/ Ei tämä ole kivaa.
Haluaisin onnellisen parisuhteen sen sijaan, että vain unelmoin jostain päivät pitkät ja sitten nolaan itseni taas kerran, kun/jos näen hänet. En mä usko, että hänkään kaipaa mitään ihailijoita elämäänsä. :/
T. Ap
Parisuhde voi olla täysin onnellinen, vaikka ihastuitkin. Sulla voi olla jollain muulla elämänalueella muutoksen tarvetta. Ei se haittaa että ihailet, kun teet sen kaukaa.
Voi olla. Tämä vain vie multa kamalan paljon voimia ja turhauttaa enemmän kuin saattaisi arvatakaan. Ja aiheuttaa häpeää ja jopa pelkoa (niistä merkinnöistä).
Ja ennen kaikkea en haluaisi aiheuttaa mitään kiusallisia tilanteita sille ihanalle ihmiselle. Haluaisin hänelle vain parasta ja sitä olisi mm. se, ettei hän joutuisi sietämään jotain/joitain ihailijoita ja heidän palvovia katseitaan tai lepertelyään tms., vaan ihmiset/asiakkaat/potilaat puhuisivat vain asiaa ja mieluusti kuivan mutta kohteliaan asiallisesti. T. Ap
Miks pitäis puhua kuivan asiallisesti? :D Mikä sua vaivaa?
Siis tämä kohde on mielenterveystoimiston työntekijä? Ei oo nyt lääkitys kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tämä on joku uusintastoori? Niitähän täällä palstalla riittää. Otsikossa kiinnitti huomiota tuo "henkilökunta". Eli miten joku voi ihastua koko terveydenhuoltoalan henkilökuntaan, kaikkiin lääkäreihin, hoitsuihin,labranörtteihin, siivoojiin jne.?
Ei ole uusintakertomus. Tuo otsikointi on ehkä hieman hassu, mutta en halunnut yksilöidä liian tarkasti. :) Ei sillä tarkemmalla työnkuvalla ole väliä, mutta ongelmani on tosi harmillinen ja haluaisin päästä irti näistä tuntemuksistani mahdollisimman pian. :/ Ei tämä ole kivaa.
Haluaisin onnellisen parisuhteen sen sijaan, että vain unelmoin jostain päivät pitkät ja sitten nolaan itseni taas kerran, kun/jos näen hänet. En mä usko, että hänkään kaipaa mitään ihailijoita elämäänsä. :/
T. Ap
Parisuhde voi olla täysin onnellinen, vaikka ihastuitkin. Sulla voi olla jollain muulla elämänalueella muutoksen tarvetta. Ei se haittaa että ihailet, kun teet sen kaukaa.
Voi olla. Tämä vain vie multa kamalan paljon voimia ja turhauttaa enemmän kuin saattaisi arvatakaan. Ja aiheuttaa häpeää ja jopa pelkoa (niistä merkinnöistä).
Ja ennen kaikkea en haluaisi aiheuttaa mitään kiusallisia tilanteita sille ihanalle ihmiselle. Haluaisin hänelle vain parasta ja sitä olisi mm. se, ettei hän joutuisi sietämään jotain/joitain ihailijoita ja heidän palvovia katseitaan tai lepertelyään tms., vaan ihmiset/asiakkaat/potilaat puhuisivat vain asiaa ja mieluusti kuivan mutta kohteliaan asiallisesti. T. Ap
Miks pitäis puhua kuivan asiallisesti? :D Mikä sua vaivaa?
Hah, huomasin itsekin, että se kuulostaa hieman humoristiselta tavalta ilmaista se asia. :) Mutta siis itse käyttäydyn normaalisti jopa ylikorrektisti ja kuivasti ja oletan, että niin pitäisi käyttäytyä ihannetilanteessa. Kaikki ylimääräinen höpinähän on tavallaan epäloogista turhuutta ja nykyään nähdessäni sen ihmisen puhun vain ihan typerästi suunnilleen leperrellen, vaikka olen myös kohtelias. Hän saa mut jotenkin ihan tilttiin. :)
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä kohde on mielenterveystoimiston työntekijä? Ei oo nyt lääkitys kohdallaan.
Ei ole. En kerro enempää. Mutta ihan mielenkiinnosta: mikä lääkitys mulle sopisi? :O Jotain tuontyyppistä kyselinkin, sillä haluaisin jotain apua ja vinkkejä tähän ongelmaani. T. Ap
Hei ap!
Minulla on sama tilanne ja taisinkin vastata sinulle toiseen ketjuun. Minun ihastus on mies, mutta muuten vaikuttaa aivan samalta tilanteelta kuin sinulla! Hän ei edes erityisemmin ole antanut mitään empatiaa, joskus ollut aika tuttavallinen kyllä.. En tiedä mikä saa hänessä roikkumaan.
Haluaisitko vaihtaa yhteystiedot, vaikka joku sähköposti missä ei näy sun nimeä?
En tiedä oikeasti ketään samassa tilanteessa ja tää on kestänyt jo pari vuotta, niin vertaistuki kyllä tervetullutta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh, taas näitä lepsotarinoita......
Mä en edes ole mikään lesbo. :) Se yksi kaunis nainen on poikkeus. Mutta "ei yksi lintu kesää tee". :) En usko muuttuneeni lesboksi häneen ihastumisen vuoksi, vaikka hänet omaksi rakkaakseni haluaisinkin. T. Ap
Et sä heterokaan ole, mutta mitä väliä?
Noh, ehkä sillä ei oikeastaan ole väliä. Ihastuin/rakastuin viehättävään _ihmiseen_ siitä sukupuolesta huolimatta.
Vai haluaisitko sittenkään, jos saisit valita? Nuoret monesti miettii seksuaalista suuntautumistaan, sun iässä sen pitäis kai olla jo vakiintunu.
Haluaisin aivan varmasti ja todella. En ole koskaan aiemmin tuntenut niin voimakasta vetoa ja ihastumista ketään muuta ihmistä kohtaan. T. Ap
Ja itsellä myös pelko nykyään jo noista merkinnöistä, pelkään että hoitajat tietää tms. vaikka kyseessä yliopistollinen sairaala. Mutta äkkiä ne juorut sielläkin leviää :/ t. 30
Itse olen ollu joskus niin ihastunu et mietin et luultavasti oksennan tai pyörryn lähellään.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap!
Minulla on sama tilanne ja taisinkin vastata sinulle toiseen ketjuun. Minun ihastus on mies, mutta muuten vaikuttaa aivan samalta tilanteelta kuin sinulla! Hän ei edes erityisemmin ole antanut mitään empatiaa, joskus ollut aika tuttavallinen kyllä.. En tiedä mikä saa hänessä roikkumaan.
Haluaisitko vaihtaa yhteystiedot, vaikka joku sähköposti missä ei näy sun nimeä?
En tiedä oikeasti ketään samassa tilanteessa ja tää on kestänyt jo pari vuotta, niin vertaistuki kyllä tervetullutta!
Älä hyvä ihminen tarjoudu psyykkisesti sairaalle ihmiselle kuuntelijaksi. Ihan vaan varoituksen sana...
Jutteleeko hän sulle vastaanoton ulkopuolella? Tervehtiikö vapaa-ajalla? Tämä mun ihastus tekee niin ja se juuri on hämärtynyt näitä rajoja. T. 30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap!
Minulla on sama tilanne ja taisinkin vastata sinulle toiseen ketjuun. Minun ihastus on mies, mutta muuten vaikuttaa aivan samalta tilanteelta kuin sinulla! Hän ei edes erityisemmin ole antanut mitään empatiaa, joskus ollut aika tuttavallinen kyllä.. En tiedä mikä saa hänessä roikkumaan.
Haluaisitko vaihtaa yhteystiedot, vaikka joku sähköposti missä ei näy sun nimeä?
En tiedä oikeasti ketään samassa tilanteessa ja tää on kestänyt jo pari vuotta, niin vertaistuki kyllä tervetullutta!
Älä hyvä ihminen tarjoudu psyykkisesti sairaalle ihmiselle kuuntelijaksi. Ihan vaan varoituksen sana...[/
Lesbousko on sairaus?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollu joskus niin ihastunu et mietin et luultavasti oksennan tai pyörryn lähellään.
Mulla on sama juttu. Mä meinasin (siis oikeasti!) pyörtyä viimeksi, kun näin hänet. En voinut katsoa häntä pieneen hetkeen silmiin, kun tuli sellainen olo, että menee taju. Vaikka siis muuten se tilanne oli ihan "normaali" (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan tässä tilanteessani).
Hetken päästä ko. olo meni kyllä ohitse. Oon pyörtynyt kerran eläissäni ja pari kertaa olen ollut lähellä ja nyt oli tosi lähellä. Tosin jälkikäteen ajatellen oishan se ollut ihanaa, jos hän olisi tullut herättelemään mua. :) ...Mutta samanaikaisesti todella noloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap!
Minulla on sama tilanne ja taisinkin vastata sinulle toiseen ketjuun. Minun ihastus on mies, mutta muuten vaikuttaa aivan samalta tilanteelta kuin sinulla! Hän ei edes erityisemmin ole antanut mitään empatiaa, joskus ollut aika tuttavallinen kyllä.. En tiedä mikä saa hänessä roikkumaan.
Haluaisitko vaihtaa yhteystiedot, vaikka joku sähköposti missä ei näy sun nimeä?
En tiedä oikeasti ketään samassa tilanteessa ja tää on kestänyt jo pari vuotta, niin vertaistuki kyllä tervetullutta!
Älä hyvä ihminen tarjoudu psyykkisesti sairaalle ihmiselle kuuntelijaksi. Ihan vaan varoituksen sana...
Ihan mielenkiinnosta olisi kiva tietää, miksi pidät mua psyykkisesti sairaana? Siis olen vain ihastunut tosi voimakkaasti, mutta ei mun todellisuudentajuni ole mitenkään hämärtynyt ym. ja elän muuten ihan normaalia ja tuotteliasta elämää ja olen hyvä lähimmäisilleni. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jutteleeko hän sulle vastaanoton ulkopuolella? Tervehtiikö vapaa-ajalla? Tämä mun ihastus tekee niin ja se juuri on hämärtynyt näitä rajoja. T. 30
En ole nähnyt häntä vapaa-ajalla missään ikinä, joten en tiedä. :/ t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollu joskus niin ihastunu et mietin et luultavasti oksennan tai pyörryn lähellään.
Mulla on sama juttu. Mä meinasin (siis oikeasti!) pyörtyä viimeksi, kun näin hänet. En voinut katsoa häntä pieneen hetkeen silmiin, kun tuli sellainen olo, että menee taju. Vaikka siis muuten se tilanne oli ihan "normaali" (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan tässä tilanteessani).
Hetken päästä ko. olo meni kyllä ohitse. Oon pyörtynyt kerran eläissäni ja pari kertaa olen ollut lähellä ja nyt oli tosi lähellä. Tosin jälkikäteen ajatellen oishan se ollut ihanaa, jos hän olisi tullut herättelemään mua. :) ...Mutta samanaikaisesti todella noloa.
Tunteet saa ihmisen käyttäytymään typerästi. Kädet vispaa, naama punottaa, puhe takeltelee. Noloa..
Noh, ehkä sillä ei oikeastaan ole väliä. Ihastuin/rakastuin viehättävään _ihmiseen_ siitä sukupuolesta huolimatta.