Oletko kesken opiskelun alkanut miettiä onko tämä sittenkään

Eikös kaikille tule tuo vaihe josain kohtaa? Kuuluu aikuistumisprosessiin.

Kyllä. Koulu jäi kesken ja jälkeenpäin kadun.

Joo. Kävin loppuun ja nyt työttömänä ja uutta koulua aloittamassa. Ei opiskelusta koskaan haittaa ole, eikä minulla ole mihinkään kiire. Unelmiini ei kuulu asiat, joihin tarvitsee sellaisia rahamääriä, että vuosikymmeniä kestävä työnteko on välttämätöntä. Kunhan saan nauttia elämästä ja pystyn matkustelemaan, niin se riittää minulle. Omakotitalo ja rahan hastraus jääköön muille. 

Kyllä ja en. - No olipas monimutkaisesti sanottu. Mutta siis tarkoitan, että vaikka olen saanut erinomaisen hyvän opiskelupaikan, niin ei se ole estänyt minua ajattelemasta, että voisinko olla, jossain muualla, tai mitä jos olisin jossain muualla tai mitä jos en olisi päässytkään...   

Joo. Aina kun juttelen baarissa naisen kanssa ja mainitsen opiskelualani. Pian naiselle tuleekin yllättävä meno

Pääsin opiskelemaan haluamaani paikkaan alaa, jonka järkeilemällä kuvittelin olevan mulle tosi hyvä ja mieleinen ja luonteva. Ei mennyt pitkään kun koko homma tuntuikin turhanpäiväiseltä, typerältä ja mielenkiinnottomalta. Koin tuhlaavani tukikuukausia ja olevani tyhjän takia kaukana sairaasta äidistäni. Ahdisti ja lopetin ensimmäisen syksyn jälkeen. Tästä on yhdeksän vuotta aikaa ja monesti olen miettinyt että olisin valmistunut jo, vaikka kahdesti. En siltikään kadu, ei se ollut minua varten.