Ei kai muutamalla panacodilla ole vaikutusta

P.ska p.ska p.ska! Nyt on pakko avautua.

Pää on ihan pyörällä tästä kaikesta. Usein iskee paniikki, että mitä tästä seuraa. Tulee samanlainen olo kun kerran aikanaan kun eräät lääkkeet lopetettiin väärin leikkauksen jäljiltä. Ahdistaa ja masentaa. En ole ikinä halunnut mitään muuta niin paljoa kuin lapsen. Nyt sellainen olisi tulossa ja pelottaa ihan h.lvetisti. Asiaa ei yhtään helpota, että miehen mielestä ollaan liian vanhoja. Olen 35 ja mies päälle 40. Itselläni ei siis lapsia ennestään, miehellä on edellisestä suhteesta. Miettii kuinka vanhoja oltaisiin esim lapsen ollessa X vuotta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos tätä lasta en saa niin en saa koskaan :( Sanoo myös, että vaikka hän saisi töitä niin ei pärjättäisi. Minunkin pitäisi saada töitä. Arvatkaa vaan haluaisinko!! Olis aika saada sisältöä elämään muutenkin mutta kun ei ole paikkoja mihin hakea. Velkaa on ja rahaa ei. Päätöksiä pitäisi tehdä ja pian. Lääkäriin en ole vielä soittanut mutta oletan olevani pitkälle toisella kuulla. Itku!!!!! Yöunetkin menee 😢

ap

Vierailija kirjoitti:

P.ska p.ska p.ska! Nyt on pakko avautua.

Pää on ihan pyörällä tästä kaikesta. Usein iskee paniikki, että mitä tästä seuraa. Tulee samanlainen olo kun kerran aikanaan kun eräät lääkkeet lopetettiin väärin leikkauksen jäljiltä. Ahdistaa ja masentaa. En ole ikinä halunnut mitään muuta niin paljoa kuin lapsen. Nyt sellainen olisi tulossa ja pelottaa ihan h.lvetisti. Asiaa ei yhtään helpota, että miehen mielestä ollaan liian vanhoja. Olen 35 ja mies päälle 40. Itselläni ei siis lapsia ennestään, miehellä on edellisestä suhteesta. Miettii kuinka vanhoja oltaisiin esim lapsen ollessa X vuotta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos tätä lasta en saa niin en saa koskaan :( Sanoo myös, että vaikka hän saisi töitä niin ei pärjättäisi. Minunkin pitäisi saada töitä. Arvatkaa vaan haluaisinko!! Olis aika saada sisältöä elämään muutenkin mutta kun ei ole paikkoja mihin hakea. Velkaa on ja rahaa ei. Päätöksiä pitäisi tehdä ja pian. Lääkäriin en ole vielä soittanut mutta oletan olevani pitkälle toisella kuulla. Itku!!!!! Yöunetkin menee 😢

ap

Jos sinulla on muuten asiat kunnossa, niin kyllä te lapsen kanssa pärjäätte! Elämäni suurin onni on lapsensaanti yli 40 vuotiaana, turhaan siis ikääsi päivittelet!

Sinulla lienee siis laillisesti Panacodia lääkityksenä? Lopeta nyt heti sen ottaminen. Pane myös muistiin, että milloin olet käyttänyt, jotta muistat, kun neuvolassa vastailet audit-testiin ja, jos nyt sen perusteella joudut seurantaan ja lapsestasi testataan raskaudenaikaista huumealtistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

P.ska p.ska p.ska! Nyt on pakko avautua.

Pää on ihan pyörällä tästä kaikesta. Usein iskee paniikki, että mitä tästä seuraa. Tulee samanlainen olo kun kerran aikanaan kun eräät lääkkeet lopetettiin väärin leikkauksen jäljiltä. Ahdistaa ja masentaa. En ole ikinä halunnut mitään muuta niin paljoa kuin lapsen. Nyt sellainen olisi tulossa ja pelottaa ihan h.lvetisti. Asiaa ei yhtään helpota, että miehen mielestä ollaan liian vanhoja. Olen 35 ja mies päälle 40. Itselläni ei siis lapsia ennestään, miehellä on edellisestä suhteesta. Miettii kuinka vanhoja oltaisiin esim lapsen ollessa X vuotta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos tätä lasta en saa niin en saa koskaan :( Sanoo myös, että vaikka hän saisi töitä niin ei pärjättäisi. Minunkin pitäisi saada töitä. Arvatkaa vaan haluaisinko!! Olis aika saada sisältöä elämään muutenkin mutta kun ei ole paikkoja mihin hakea. Velkaa on ja rahaa ei. Päätöksiä pitäisi tehdä ja pian. Lääkäriin en ole vielä soittanut mutta oletan olevani pitkälle toisella kuulla. Itku!!!!! Yöunetkin menee 😢

ap

Jos sinulla on muuten asiat kunnossa, niin kyllä te lapsen kanssa pärjäätte! Elämäni suurin onni on lapsensaanti yli 40 vuotiaana, turhaan siis ikääsi päivittelet!

Sinulla lienee siis laillisesti Panacodia lääkityksenä? Lopeta nyt heti sen ottaminen. Pane myös muistiin, että milloin olet käyttänyt, jotta muistat, kun neuvolassa vastailet audit-testiin ja, jos nyt sen perusteella joudut seurantaan ja lapsestasi testataan raskaudenaikaista huumealtistusta.

On joo. Enkä tosiaan ottanut kuin nuo kaksi pitkän pitkän ajan jälkeen. En todellakaan ole käyttänyt niitä päivittäin. En edes kuukausittain. Yksittäin todella harvakseltaan! Tiedän kyllä mieheni huolen pärjäämisestä. Nytkin on tiukkaa ja kaikki on minimissään jotta pärjätään just. Ja kukapa tässä kohtaa ottaisikaan raskaana olevaa töihin. Äitiyspäivärahakin olisi siis se pienin mahdollinen. Koulutuksia minulla on mutta niillä aloilla ei ole töitä.

ap

Up

. . .

Neuvoja😢?

ap

Ota yhteyttä neuvolaan.

Kaikki me ollaan vanhemmuuden edessä aika hämmennyksissä, mutta se nyt vaan on semmoinen juttu että suurin osa etenee ihan omalla painollaan.

Toivottavasti pääset pian siihen olotilaan että alat nauttia odotuksesta!

Kun musta tuntuu että tässä hiljaa äänettömästi harkitaan annetaanko raskauden edes jatkua 😢 suoraan siitä ei ole puhuttu. Mutta jotenkin vaan tullut esille negatiivisia asioita. Lähinnä tuo rahan riittäminen. Asuntolaina ja muut painaa päälle ja töitä ei ole tiedossa kummallekaan. Eletään tällä hetkellä kädestä suuhun ja mietitään millä seuraavan kuukauden laskut maksetaan. Ahdistaa tuo raha asia itseänikin. Mutta vaakakupissa painaa myös se, että tämä olisi viimeinen tilaisuus saada lapsi kun "ollaan niin vanhojakin".

ap

Nostelen. .

ap

Abortti ei taida olla sinulle vaihtoehto. Katkeroidutvaan miehellesi jos sen teet ja parisuhdekin on sitten mennyttä. Jos mies sut lapsen takia jättääniin sit jättää,pärjäät ilmankin.

Vauvahan ei juurikaan rahaa tarvi jos ostat välttämättömät jutut vaan.ja käytettynä. Sitte ku lapsi koulu-iässä alkaa tarvia enempi rahaa esim harrastuksiin ja omaa huonetta jne niin sun työtilanne saattaakin olla jo parempi. Ja toisaalta vaikka sulla nyt ois töitä saatat olla kymmenen vuoden päästätyötön, mitäs sitte tekisirt? Annat lapsen lapsen pois vai?

Sinä kadut koko loppuikäsi, jos nyt teet abortin. Eli suosittelen pitämään lapsen. Haette molemmat töitä, äitiysloma ajan saat äitiyspäivärahaa ja se säästää ansiosidonnaisen päiviä, jos sellaisella olet.

Vuokrallakin voi asua, jos on asuntolainaa, eikä töitä löydy.

Onko sinulla ammatti?

Tätä pelkäänkin. Katkeroitumista. On kuitenkin niin iso asia mitä aina olen halunnut. Taidan tänään soittaa aikaa neuvolaan niin edistyy jotenkin.

ap

Ap, ei aborttia missään tapauksessa tilanteessasi. miehen on helppo huudella, kun hänellä on jo lapsia. Pidä lapsi, vaikka tulisi ero. 

Vierailija kirjoitti:

Sinä kadut koko loppuikäsi, jos nyt teet abortin. Eli suosittelen pitämään lapsen. Haette molemmat töitä, äitiysloma ajan saat äitiyspäivärahaa ja se säästää ansiosidonnaisen päiviä, jos sellaisella olet.

Vuokrallakin voi asua, jos on asuntolainaa, eikä töitä löydy.

Onko sinulla ammatti?

Työmarkkinatuella olen. Kaksikin ammattia on mutta toisella alalla ei ole töitä ja toinen työ olisi osapäivätyötä jollaiseen olisi mahdollista hakea vasta syksyllä seuraavan kerran. Asunnon myyminenkin on ollut puheissa,mutta tällä alueella on vieläkin hieman huono maine. Samassa taloyhtiössä ollut vuosia meidän lisäksi pelkkiä vuokralaisia vaikka täällä on kokoajan asuntoja tyhjillään/myynnissä. Joten aika epätoivoista olisi myyminenkin.

ap

Ensinnäkin, onnea raskaudesta. En ole mikään abortin vastustaja, mutta kertomasi perusteella toivon, ettet vakavissasi harkitse. Sinä haluat tämän lapsen. Raha-asiat järjestyvät aina, tavalla tai toisella. Pihistellen, niukasti, kädestä suuhun - mutta järjestyy. Olemme kuitenkin Suomessa. Harva meistä lapsiperheistä kovin reteästi elellään, silti saadaan lapsille tarvittavat, jotkut tarvitsevat enemmän apua kuin toiset, mutta pärjäillään. Raha, materia, omaisuus eivät ole lapselle tärkeitä, varsinkin kun on pieni. Joten siitä huolehtimisesta koita päästää irti.

Mies panikoi, se on ymmärrettävää. Mutta kuten yllä sanottiin, hänellä kuitenkin on jo lapsia ja hän on yhtä lailla ilman ehkäisyä ollut  mukana seksiä harrastamassa, joten hänellä ei nyt loppukädessä ole sananvaltaa mihinkään aborttiin. Jos uusi lapsi ei olisi ollut tervetullut, hänen olisi pitänyt huolehtia ehkäisystä. Nyt hänen on turha alkaa vaatimaan, että ei saakaan lapsi tulla, näin se vaan on. Totta on, että sinulla on ikää jo sen verran, että sellainen ei vaan ole vaihtoehto, että teet tämän abortin, sitten alat vielä enemmän tosissasi töitä etsimään ja säästämään - ja mitä, 5-6 vuoden päästä sitten koitat uudelleen? Ei, tämä on sinun tilaisuutesi tulla äidiksi.

Sinäkin saat panikoida! Se on normaalia ja luonnollista, ei äidiksi tuleminen, vanhemmuuteen kasvaminen ole pelkästään onnea ja autuutta, se on myös pelkoa, paniikkia, huolta, katumusta - ja se on sitä sittenkin, kun lapsi syntyy ja kasvaa. Ja jokaisen paniikinpoikasen kun voitat, nimenomaan kasvat siihen vanhemmuuteen ja paremmaksi äidiksi. Tiedät että selviät, kun selvisit edellisestäkin vastoinkäymisestä.

Toivon, että pääset(te) nopeasti yli tuosta alkuraskauden paniikista (been there), uskallat alkaa odottaa tulevaa ja luottaa, että asiat järjestyy. Toki se on nyt varmasti vaikeaa myös siksi, kun kaikki on tosiaan niin alussa eikä lapsi vielä ole antanut kovin selviä merkkejä olemassaolostaan. Siellä se kuitenkin on, syvällä äidin kohdun turvassa, kasvamassa ja vahvistumassa, valmistumassa tekemään teidät onnellisiksi. Valmiiksi rakkauteenne.

Kaikki järjestyy.

Kiitos sanoistanne!

Tämä tilanne vie tosiaan yöunet. Oksettaa kun ei tiedä mitä tapahtuu. Ainoa asia joka pyörii päässä. Muuhun ei pysty keskittymään.

ap

Vierailija kirjoitti:

JOS sattuisit olemaan raskaana niin älä ainakaan ota enää yhtäkään särkylääkettä. Ei minkään sorttista. Kaikista voi olla hallaa lapselle. 

Huokaus. Tällaiset itsensä ja muiden hysterisoijat sekä syyllistäjät voisivat olla hiljaa. Meitä kroonisista kivuista kärsiviä raskaana olevia on ihan oikeasti olemassa ja lääkityksen voi suunnitella turvalliseksi.

Ehkä hieman valoa tunnelin päässä.

Soitin tänään erääseen työpaikkaan ja kuulosti lupaavalta, että tässä kevään aikana voisi päästä töihin. Työnantaja lupaili ottavansa yhteyttä sitten. Miinuksena tietysti olisi se, että jos sinne tosiaan pääsisin niin kiva jäädä "heti" äitiyslomalle. Ja päätös lapsesta kuitenkin pitää tehdä ennen kuin työpaikasta kuulee seuraavan kerran. Huh. On tämä vaikeaa😔

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

P.ska p.ska p.ska! Nyt on pakko avautua.

Pää on ihan pyörällä tästä kaikesta. Usein iskee paniikki, että mitä tästä seuraa. Tulee samanlainen olo kun kerran aikanaan kun eräät lääkkeet lopetettiin väärin leikkauksen jäljiltä. Ahdistaa ja masentaa. En ole ikinä halunnut mitään muuta niin paljoa kuin lapsen. Nyt sellainen olisi tulossa ja pelottaa ihan h.lvetisti. Asiaa ei yhtään helpota, että miehen mielestä ollaan liian vanhoja. Olen 35 ja mies päälle 40. Itselläni ei siis lapsia ennestään, miehellä on edellisestä suhteesta. Miettii kuinka vanhoja oltaisiin esim lapsen ollessa X vuotta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos tätä lasta en saa niin en saa koskaan :( Sanoo myös, että vaikka hän saisi töitä niin ei pärjättäisi. Minunkin pitäisi saada töitä. Arvatkaa vaan haluaisinko!! Olis aika saada sisältöä elämään muutenkin mutta kun ei ole paikkoja mihin hakea. Velkaa on ja rahaa ei. Päätöksiä pitäisi tehdä ja pian. Lääkäriin en ole vielä soittanut mutta oletan olevani pitkälle toisella kuulla. Itku!!!!! Yöunetkin menee 😢

ap

Jos sinulla on muuten asiat kunnossa, niin kyllä te lapsen kanssa pärjäätte! Elämäni suurin onni on lapsensaanti yli 40 vuotiaana, turhaan siis ikääsi päivittelet!

Sinulla lienee siis laillisesti Panacodia lääkityksenä? Lopeta nyt heti sen ottaminen. Pane myös muistiin, että milloin olet käyttänyt, jotta muistat, kun neuvolassa vastailet audit-testiin ja, jos nyt sen perusteella joudut seurantaan ja lapsestasi testataan raskaudenaikaista huumealtistusta.

Entinen selkäkroonikko toteaa, että asianmukaisesta lääkkeidenkäytöstä ei ole mitään tuollaisia seuraamuksia. Tuo on ollut just sitä. Tietenkään raskaana ei kuulu syödä tarpeettomia lääkkeitä, mutta ihan oikeaan kipuun Panacodia määrätään kyllä.

Omassa tapauksessa oli huomattavasti parempi vaihtoehto kuin lapsen syntyminen äidille, joka on raskauden aikana muuttunut liikuntakyvyttömäksi olemattoman riskin omaavan lääkkeen välttämisen vuoksi.

Paljon onnea. Olet aivan sopivanikäinen synnyttämään 35 -vuotiaana. Monet synnyttää yli 40 -vuotiaana. Kaverisi ei taida olla kiinnostunut lapsensaamisesta kun hänellä jo on lasia mutta sinä et ole äiti joten älä keskeytä raskautta vaan synnytä lapsi. Sanotaan että lapsi tuo leivän tullessaan. Jos mies lähtee, anna mennä, älä alistu.

Saat sosiaalitoimistosta apua asuntoon ja elämiseen ja kaikkeen. Sitten haet työtä kun lapsi on n. vuoden vanha

ja saat hänet hoitoon. Kyllä elämä kantaa. Miehesi pitäisi olla suuna päänä menemään töihin ja huolehtimaan sinusta ja lapsesta. Miten kauan olette olleet yhdessä? Mitkä ovat ammattinne? Oletteko olleet miten kauan työttöminä. Mikä on paikkakunta suunnilleen missä asutte?