Pitääkö koko Suomi pitää asuttuna, jos se maksaa veronmaksajille, täyttä höpöhöpöä!
On niin helppo näiden vaaliehdokkaiden sanoa, että ilman muuta lapsilla pitää säilyttää lähikouluja ja syrjäseudulla kauppapalveluita. Todelliset päätökset on jotain aivan muuta. Minun mummolani vieressä oli 80-luvulla kauppa 200 m päässä, lisäksi pankki, posti ja kesällä kahvila-kioski. Koulukin löytyi 500 metrin päästä. Koululla toimi myös kylän kesäteatteri. Laman tultua loppui kylästä pankki ja posti, ei jäänyt kuin 50 oppilaan koulu ja kauppa, kahvila-kioskia piti kesäisin kaupanpitäjän lapset. Koulukin 2000-luvun alkupuolella lakkautettiin (väitettiin mikrobeja löytyneen ja päättäjät eivät halunneet upottaa rahaa korjaukseen, mutta kummasti se siirtyi suoraan asumiskäyttöön kaupanteon jälkeen). Minusta 50 oppilasta on iso määrä, ja kaikkien koulumatkalle tuli pituutta yli 20 km lisää. Koulun lakkauttamisen jälkeen muutti ainakin 5 perhettä pois, useampi talo jäi tyhjilleen tai kesäasunnoiksi. Mummon kanssa puhuttiin, että miten käy kaupan, kun kylään jää paljon vanhoja ihmisiä, jotka eivät niin runsaasti ostele. Kyläkauppa sinnitteli 3 tai 4 vuotta ja yrittäjän oli pakko sulkea ovet, siitäkin huolimatta, että kesäisin kauppa kävi oikein hyvin. Mummo asui kylässä niin kauan kuin kauppapalvelu toi ruokaa kotiin ja hoitaja kävi kerran päivässä, auttoi mm. suihkussa, tukisukkien laitossa, jakoi lääkkeet dosettiin. Mummo laittoi talon myyntiin, ei mennyt kaupaksi, ja itse muutti terveyskeskuksen viereen vuokralle. Onneksi oli rahaa maksaa vuokrat ja muut menot kaupungissa. Köyhä olisi jäänyt maaseudulle oman talonsa vangiksi. Kun mummo kuoli, talo myytiin pilkkahinnalla muutama vuosi sitten kesämökiksi.. Mitä vireä kylä tarvitsee? Rahaa! Korjataan ne koulut, pidetään jumppasalit iltakäytössä, tuetaan yhdistyksiä pitämään toimintaa ja etenkin lasten kerhoja ja jumppia, järjestetään sinne kirjastoauto, annetaan kauppiaalle vaikka kunnan kustantamana kesätyöntekijä maksutta, terveydenhoitajan vastaanotto kerran viikossa. Nämä on niitä todellisia toimia, millä maaseutua voidaan tukea. Vaaliehdokkaat eivät edes tajua, miten isoja päätöksiä ovat koulun sulkemiset ja palveluiden alas ajamiset. Meillä on paljon ihmisiä, jotka voisivat tehdä etätyötä (itsekin kuulun näihin), mutta kuka oikeasti muuttaisi maalle, jos sieltä ei edes maitotölkkiä saa ostettua ajamatta 30 km päähän ja takaisin?
Kommentit (28)
Voi kun ne jumppasalit lastenkerhot kyläkirjastot ja makkarapaistajaiset ei vaan mitään tuota.
Se mummonmökin kesäpaikaksi ostaja on seudulle taloudellisesti merkittävämpi.
Vierailija kirjoitti:
Voi kun ne jumppasalit lastenkerhot kyläkirjastot ja makkarapaistajaiset ei vaan mitään tuota.
Se mummonmökin kesäpaikaksi ostaja on seudulle taloudellisesti merkittävämpi.
Kyläkirjasto ja juhlasali ovat hyviä esimerkkejä niistä palveluista, joita seudulla pitää olla, että se houkuttelee asukkaita. Väitän, että jos ei ole palveluita, harva hammaslääkäri, terveyskeskuslääkäri, sosiaalityöntekijä tai terveydenhoitaja vaivautuu perheineen muuttamaan työn perässä kuntaan. Olen itse asunut pienessä kunnassa, jossa oli krooninen pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä sekä monta vuotta haussa sekä hammaslääkäri että terveyskeskuslääkäri. Kun uusi lääkäri muutti meidän naapuriin, hän sanoi, että palkalla ei ole väliä, kunhan on rauhallinen ja puhdas luonto ja toimivat palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Vai kallista tukea maaseutua?
Entäs niiden lukuisien hesalaisten asumistuet, kaikki kun eivät pärjää palkkansa turvin? Asuminen on siellä sikakallista.
Entäs paljonko tuotantolaitoksia ja tehtaita on kehä-kolmosen sisäpuolella?
Maantieto ja luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvinpuolesi? Onko joku puhunut jotain kehä 3:sta... siis on kyllä puhuttu, että Tampereen eteläpuolella asuu valtaosa suomalaisista ja taitaapa tuolle alueelle mahtua JOKUNEN tuotantolaitoskin. Eiköhän tässä kyse ole siitä, että mitään haja-asutusalueita ei tueta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyöstä... Yhä useammalla on mahdollisuus tehdä töitä etänä, ainakin tutkimusten mukaan. Se ei vaadi kuin toimivat tietoliikenneyhteydet. Ja firmat säästävät, kun ei panosteta rahaa seiniin. Omassa tuttavapiirissäni on monta perhettä, jossa jompi kumpi vanhemmista tai molemmat tekevät töitä pääasiassa kotoa käsin. Joukossa mm. insinöörejä, yksi arkkitehti, yksi markkinoinnin ammattilainen. Koti voisi olla vaikka 100 km päässä yrityksen toimistolta, jos siellä tarvitsee käydä vain pari kertaa kuussa. Kun nyt satutaan olemaan kouluikäisten lasten vanhempia, muuttohaluihin vaikuttaa eniten se, onko maalla palveluja, esim. koulu. Kesällä monet jo asuvatkin kesämökillä lasten koulujen loma-ajat, jos on etätyö.
Suomen suurilla operaattoreillahan intoa valokuidun vetämiseen tunnetusti riittää. Kaupunkin keskustan liepeillä paras tietoliikenneyhteys on ADSL joka myydään 10/2 nopeudella, todellisuudessa toteutuu 8/1,5. Että hyvä sillä on mitään suurempaa kapasiteettia vaativaa etätyötä tehdä.
Paikallinen operaattori kehottaa ainoastaan liittymään kaapeli-TV verkkoon jonka kautta saisi 300 megan liittymän, mutta asun vuokralla eikä kiinteistön omistajaa kiinnosta. Siis tämä on kaupungissa. Maaseudulla sitä puhelinkuparia kummempaa kun ei ole koskaan ollutkaan eikä ole koskaan tulossakaan.
Voi sua reppanaa. Ihan kuule täällä 7000 asukkaan periferiassa parhaillaan vedetään paikallisen todella pienen toimijan toimesta valokuitua tähänkin torppaan. Kuparit kerittiin pois jo aikapäiviä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyöstä... Yhä useammalla on mahdollisuus tehdä töitä etänä, ainakin tutkimusten mukaan. Se ei vaadi kuin toimivat tietoliikenneyhteydet. Ja firmat säästävät, kun ei panosteta rahaa seiniin. Omassa tuttavapiirissäni on monta perhettä, jossa jompi kumpi vanhemmista tai molemmat tekevät töitä pääasiassa kotoa käsin. Joukossa mm. insinöörejä, yksi arkkitehti, yksi markkinoinnin ammattilainen. Koti voisi olla vaikka 100 km päässä yrityksen toimistolta, jos siellä tarvitsee käydä vain pari kertaa kuussa. Kun nyt satutaan olemaan kouluikäisten lasten vanhempia, muuttohaluihin vaikuttaa eniten se, onko maalla palveluja, esim. koulu. Kesällä monet jo asuvatkin kesämökillä lasten koulujen loma-ajat, jos on etätyö.
Suomen suurilla operaattoreillahan intoa valokuidun vetämiseen tunnetusti riittää. Kaupunkin keskustan liepeillä paras tietoliikenneyhteys on ADSL joka myydään 10/2 nopeudella, todellisuudessa toteutuu 8/1,5. Että hyvä sillä on mitään suurempaa kapasiteettia vaativaa etätyötä tehdä.
Paikallinen operaattori kehottaa ainoastaan liittymään kaapeli-TV verkkoon jonka kautta saisi 300 megan liittymän, mutta asun vuokralla eikä kiinteistön omistajaa kiinnosta. Siis tämä on kaupungissa. Maaseudulla sitä puhelinkuparia kummempaa kun ei ole koskaan ollutkaan eikä ole koskaan tulossakaan.
Maalaisethan kuvittelevat valtion maksavan nämäkin lystit ja ilmaiset kaapeliteeveet päälle.
Ai kui? Kyllä maksetaan ihan ite. Tiiätkö muuten paljonko maksaa valokuidun vetäminen syrjäkylälle? Minä tiedän kun laskun siitä maksoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyöstä... Yhä useammalla on mahdollisuus tehdä töitä etänä, ainakin tutkimusten mukaan. Se ei vaadi kuin toimivat tietoliikenneyhteydet. Ja firmat säästävät, kun ei panosteta rahaa seiniin. Omassa tuttavapiirissäni on monta perhettä, jossa jompi kumpi vanhemmista tai molemmat tekevät töitä pääasiassa kotoa käsin. Joukossa mm. insinöörejä, yksi arkkitehti, yksi markkinoinnin ammattilainen. Koti voisi olla vaikka 100 km päässä yrityksen toimistolta, jos siellä tarvitsee käydä vain pari kertaa kuussa. Kun nyt satutaan olemaan kouluikäisten lasten vanhempia, muuttohaluihin vaikuttaa eniten se, onko maalla palveluja, esim. koulu. Kesällä monet jo asuvatkin kesämökillä lasten koulujen loma-ajat, jos on etätyö.
Suomen suurilla operaattoreillahan intoa valokuidun vetämiseen tunnetusti riittää. Kaupunkin keskustan liepeillä paras tietoliikenneyhteys on ADSL joka myydään 10/2 nopeudella, todellisuudessa toteutuu 8/1,5. Että hyvä sillä on mitään suurempaa kapasiteettia vaativaa etätyötä tehdä.
Paikallinen operaattori kehottaa ainoastaan liittymään kaapeli-TV verkkoon jonka kautta saisi 300 megan liittymän, mutta asun vuokralla eikä kiinteistön omistajaa kiinnosta. Siis tämä on kaupungissa. Maaseudulla sitä puhelinkuparia kummempaa kun ei ole koskaan ollutkaan eikä ole koskaan tulossakaan.
Maalaisethan kuvittelevat valtion maksavan nämäkin lystit ja ilmaiset kaapeliteeveet päälle.
Ai kui? Kyllä maksetaan ihan ite. Tiiätkö muuten paljonko maksaa valokuidun vetäminen syrjäkylälle? Minä tiedän kun laskun siitä maksoin.
Tuskinpa vain maksoit, valtio ja eu on niitä rahoittanut, itse maksat korkeintaan pienen osuuskunta- ja käyttömaksun. Valokuidun vetäminen on aika kallista haja-asutusalueelle, kaupungissa samalla rahalla saa vietyä kuidun 1000 asiakkaalle, kuin pikkukylällä muutamalle.
Vierailija kirjoitti:
Voi kun ne jumppasalit lastenkerhot kyläkirjastot ja makkarapaistajaiset ei vaan mitään tuota.
Se mummonmökin kesäpaikaksi ostaja on seudulle taloudellisesti merkittävämpi.
Ehkä niin, mutta jos ei säily mitkään palvelut, kesämökkiläisetkään eivät innostu ostamaan mummonmökkiä, ainakin kuivan maan mökkejä on myynnissä enemmän kuin ostajia. Vähintään huoltoasema pitää löytyä 8 km säteellä, että voi pyöräillen täydennellä maito-, olut- ja makkaravarastoja ja tehdä loton. Meidän lapset ovat tyytyväisiä, jos pääsevät kerran, pari viikossa jäätelölle ja joka päivä uimaan. Kun käytiin viime kesänä kiertämässä myynnissä olleita mökkejä 100 km säteellä Helsingistä, aina tuli vastaan joko liian korkea hinta, uimarannan puute tai kaikki palvelut kaukana. Että sikäli ne pienetkin kyläkirjastot, grillit tai kesäkioskit auttavat saamaan mökkiläisiä.
Oma kokemus: elämänlaatu paranee, kun asuu maalla lähellä kaupunkia. Harmillisen usein tulee kuitenkin sortuneeksi just tuohon, ettei käy lähikaupassa vaan hypermarketeissa työmatkan varrella. Kylällä toimisi aerobic-ryhmää ja venyttelyä, mutta kuntosalin ryhmiin tulee sit kuitenkin ajettua kaupunkiin.