Työkaveri on tällainen "iloinen ja avoin ihminen" mitä usein naisista kehutaan enkä oikein enää jaksaisi kuunnella
sitä vouhotusta. Tuli mieleen tuosta kun joku sanoi että kaikki miehet ihastuu kun on niin nauravainen, onkohan samanlainen jatkuvasti hekotteleva tyhjäpäisen vaikutelman antava...
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Mulkoile vaan entiseen malliin.
En ole mulkoillut yhtään, olen ihan suvaitsevainen ihminen mutta ei jaksaisi kuunnella päivästä toiseen samoja juttuja ja sitä tyhjännauramista...
Olen ollut työpaikalla, jossa pienikin avoimuus kostautui pahasti. Kyllä hänkin vielä oppii miten verikoirien kanssa pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut työpaikalla, jossa pienikin avoimuus kostautui pahasti. Kyllä hänkin vielä oppii miten verikoirien kanssa pärjää.
Ei, tämä kollega on ollut paljon kauemmin talossa kuin minä.
Suomessako on muka joku iloinen ihminen, joka nauraa, vaikka ei olisi edes aihetta? Sairasta! Kaikki ilo on teeskentelyä. Maailma on kurja paikka, jossa ei ole mitään aihetta iloon. Auo sille päätäsi, niin kyllä se hymy hyytyy.
Aikuisena ihmisenä varmaan osaat sivuuttaa ongelman. Miehet tykkää kieltämättä sellaisista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena ihmisenä varmaan osaat sivuuttaa ongelman. Miehet tykkää kieltämättä sellaisista naisista.
Juu tiedostan kyllä että toista en pysty muuttamaan, vain itseäni ja suhtautumistani häneen.
Älä kuuntele. Keskity muihin asioihin ja sulje pois kyseinen ihminen ja hänen juttunsa.
No ei muuta kun auo päätäs, että mitäs sinä nyt taas nii teko pirteänä siinä olet!? Itkisit, mököttäisit ja valittaisit sieki joskus pahojen kirosanojen kera niin eiköhän se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Älä kuuntele. Keskity muihin asioihin ja sulje pois kyseinen ihminen ja hänen juttunsa.
Helpommin sanottu kuin tehty! Avokonttorissa työskennellään ja kuuntelen taustahälyn poistaakseni nettiradiota kuulokkeilla mutta usein tulee ihan siihen pöytäni viereen pällistelemään ja kertomaan jotain huipputärkeää (not!) asiaa... On soittanut mulle kotiinkin joskus vaikken ollut numeroakaan antanut.
Tyhjännauraja!! Suomen suurin synti! Heitä pitäisi piiskoin ja rappain lyömään, jotta oppisivat olemaan.
Sad fact on myös se, että yleensä iloiset ihmiset vetävät puoleensa.
Kyllä iloisuus ja avoimuus on naisessa kaikkein vetovoimaisimpia piirteitä. Aika vähissä on ne ulkonäköongelmat, joita sellaisella persoonallisuudella ei voi kompensoida.
Mä kadehdin tuollaisia herkästi nauravia ja iloisia ihmisiä. Olen itse alakuloisuuteen taipuvainen murehtija, jota naurattaa lähinnä kuiva tilannehuumori. Mutta ehkä maailma olisi tylsä paikka, jos kaikki olisi samanlaisia. Joskus vain tuntuu, että tämä oma rooli ei ole se kaikkein kevein.
Introverttinä mua riipii työpisteeni viereen ripustautuva käkättäjä joka kyselee mitä teet.. Öö töitä..
Lisäksi lähes joka asiaa mitä hän selittää niin käkättää päälle ja katsoo ympärilleen et huomaahan / nauraahan varmaan kaikki. Kantava äänikin sillä on. ARGH!
Vierailija kirjoitti:
Introverttinä mua riipii työpisteeni viereen ripustautuva käkättäjä joka kyselee mitä teet.. Öö töitä..
Lisäksi lähes joka asiaa mitä hän selittää niin käkättää päälle ja katsoo ympärilleen et huomaahan / nauraahan varmaan kaikki. Kantava äänikin sillä on. ARGH!
Eli tästäkin ketjusta tuli "työteliäät ja ahkerat introvertit" vs "kälättäjä-hölöttäjä ekstrovertit".
Jaa, enpä nyt taas tajua miksi aloittajalle sataa niin paljon lokaa niskaan.
Meillä kanssa pienessä avotoimistossa nainen, josta lähtee jatkuvasti jotain ääntä:
- puhuu miehensä kanssa maratonipuheluita
- nauraa KOVAAN ääneen lähestulkoon kaikelle mitä joku sanoo
- jos kukaan ei sano mtn, nauraa nettijutuille
- hyräilee taustalla soivan radion mukana
- kommentoi asioihin jotka ei edes hänen työtehtäviään koske
- puhelee itsekseen
- aina kun kävelee hänen ohi tulee kommenttia jostain (poitiivista siis kylläkin)
- kääntää kaikki keskusteltavat asiat itseensä, tyyliin:
"Vähän tuntuu että olisi flunssa tulossa."
"Joo siis mullaki on tosi flunssainen olo!"
"Kävin eilen ratsastamassa."
"Joo mäkin näin hevosia kaks vuotta sitten mun unessa!"
Ei ole mitään vikaa olla iloinen ja avoin, mutta arvostaisin todella työrauhaa ja tilannetajua, etenkin kun tosiaan pieni avotoimisto kyseessä.
Enkä ole ainoa tuohon kypsynyt. Hoitaa kyllä hommansa ihan hyvin ja on muuten ihana ihminen. Liian äänekäs vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Introverttinä mua riipii työpisteeni viereen ripustautuva käkättäjä joka kyselee mitä teet.. Öö töitä..
Lisäksi lähes joka asiaa mitä hän selittää niin käkättää päälle ja katsoo ympärilleen et huomaahan / nauraahan varmaan kaikki. Kantava äänikin sillä on. ARGH!Eli tästäkin ketjusta tuli "työteliäät ja ahkerat introvertit" vs "kälättäjä-hölöttäjä ekstrovertit".
?? Yleensä töissä tehdään töitä, eikä mun tartte avata asiaa hänelle yhtään.
Mulkoile vaan entiseen malliin.