Ei ole varaa erota
Ja olen selvitellyt asiaa kelan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Asia tosi monimutkainen
Mitä teen?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Niin oli meilläkin, mutta se laitettiin myyntiin ja kuitattiin velat. Tuossa teidän tilanteessa konkurssi olisi ehkä paras tapa lopettaa.. Miksi jatkaa jos ei yritystoiminta tuota sen vertaa, että saa velat maksettua ja tiliä itsellekkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Niin oli meilläkin, mutta se laitettiin myyntiin ja kuitattiin velat. Tuossa teidän tilanteessa konkurssi olisi ehkä paras tapa lopettaa.. Miksi jatkaa jos ei yritystoiminta tuota sen vertaa, että saa velat maksettua ja tiliä itsellekkin?
Mies haluaa vaan jatkaa yritystoimintaa ja hän on pääosakas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Niin oli meilläkin, mutta se laitettiin myyntiin ja kuitattiin velat. Tuossa teidän tilanteessa konkurssi olisi ehkä paras tapa lopettaa.. Miksi jatkaa jos ei yritystoiminta tuota sen vertaa, että saa velat maksettua ja tiliä itsellekkin?
Mies haluaa vaan jatkaa yritystoimintaa ja hän on pääosakas
Siinä tapauksessa, siirrä osuutesi hänelle samoin kuin lainoistakin sinun osuutesi. Hän saa sitten yrityksen kokonaan itselleen, mutta myös veloista. Tähän ei kyllä pankki välttämättä suostu, mutta voihan sitä ainakin yrittää.
Onko teidän suhteessa mitään sellaista jäljellä, minkä vuoksi voisit jatkaa tai edes yrittää saada asioita toimimaan?? Rakkautta, läheisyyttä? Vai meneekö koko elämä tuon yrityksen kanssa taistelussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Niin oli meilläkin, mutta se laitettiin myyntiin ja kuitattiin velat. Tuossa teidän tilanteessa konkurssi olisi ehkä paras tapa lopettaa.. Miksi jatkaa jos ei yritystoiminta tuota sen vertaa, että saa velat maksettua ja tiliä itsellekkin?
Mies haluaa vaan jatkaa yritystoimintaa ja hän on pääosakas
Siinä tapauksessa, siirrä osuutesi hänelle samoin kuin lainoistakin sinun osuutesi. Hän saa sitten yrityksen kokonaan itselleen, mutta myös veloista. Tähän ei kyllä pankki välttämättä suostu, mutta voihan sitä ainakin yrittää.
Onko teidän suhteessa mitään sellaista jäljellä, minkä vuoksi voisit jatkaa tai edes yrittää saada asioita toimimaan?? Rakkautta, läheisyyttä? Vai meneekö koko elämä tuon yrityksen kanssa taistelussa?
Ei juuri rakkautta ole jäljellä. Raha ja ainainen köyhyys on saanut tunteet kuolemaan. Lisäksi se ettei mies kuuntele mitään neuvoja ei perheeseen eikä yritykseen liittyen vaan tekee kaiken kuten itse haluaa.
Miks kaikilla mun exillä on aina ollu vara erota. :( On tämä niin väärin.
Ihailtavan positiivinen asenne sinulla, AP. Mitä haluat kuulla palstalaisten sinulle sanovan?
Vierailija kirjoitti:
Ihailtavan positiivinen asenne sinulla, AP. Mitä haluat kuulla palstalaisten sinulle sanovan?
No en tiedä niitä kuin että haluaisin että minullakin olisi mahdollista erota kun rakkautta ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailtavan positiivinen asenne sinulla, AP. Mitä haluat kuulla palstalaisten sinulle sanovan?
No en tiedä niitä kuin että haluaisin että minullakin olisi mahdollista erota kun rakkautta ei enää ole.
Sinulle on mahdollista erota kun rakkautta ei enään ole. En tiedä miten, se sinun pitää selvittää itse koska tuskin kukaan muu tuntee tilannettasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Niin oli meilläkin, mutta se laitettiin myyntiin ja kuitattiin velat. Tuossa teidän tilanteessa konkurssi olisi ehkä paras tapa lopettaa.. Miksi jatkaa jos ei yritystoiminta tuota sen vertaa, että saa velat maksettua ja tiliä itsellekkin?
Mies haluaa vaan jatkaa yritystoimintaa ja hän on pääosakas
No voisiko hän ostaa sut ulos siitä? Tai onko mitään mahdollisuutta luopua yrityksestä?
Haluutko erota oikeasti? Kuulostaa vaan tekosyiltä kaikki.
Jokaisella Suomessa on mahdollisuus erota. Joko myyt oman osasi yrityksestä miehelle tai sitten myyt sen jollekin muulle. Tai annat vaikka miehellesi lahjaksi. Vaikka et saisi mitään muita yhteiskunnan tukia eikä sinulla olisi mitään omia tuloja, olet oikeutettu kuitenkin toimeentulotukeen. Aruban matkoja niillä tuilla ei kuitenkaan tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Niin oli meilläkin, mutta se laitettiin myyntiin ja kuitattiin velat. Tuossa teidän tilanteessa konkurssi olisi ehkä paras tapa lopettaa.. Miksi jatkaa jos ei yritystoiminta tuota sen vertaa, että saa velat maksettua ja tiliä itsellekkin?
Mies haluaa vaan jatkaa yritystoimintaa ja hän on pääosakas
No voisiko hän ostaa sut ulos siitä? Tai onko mitään mahdollisuutta luopua yrityksestä?
Nämä kaikki asiat on selvitetty,ei mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.
Meillä on miehen kanssa yhteinen pieni ja kannattamaton yritys ja velkaa. Töitä ei vieraalta saa.
Niin oli meilläkin, mutta se laitettiin myyntiin ja kuitattiin velat. Tuossa teidän tilanteessa konkurssi olisi ehkä paras tapa lopettaa.. Miksi jatkaa jos ei yritystoiminta tuota sen vertaa, että saa velat maksettua ja tiliä itsellekkin?
On mahdollista. Laaditte lahjakirjan, jossa sinä lahjoitat oman osuutesi yrityksestä miehelle.
Mies haluaa vaan jatkaa yritystoimintaa ja hän on pääosakasNo voisiko hän ostaa sut ulos siitä? Tai onko mitään mahdollisuutta luopua yrityksestä?
Nämä kaikki asiat on selvitetty,ei mahdollista.
Haluat siis erota, mutta et halua elintasosi laskevan entisestään eron seurauksena? Niinkö?
Palaneen käry kirjoitti:
Haluat siis erota, mutta et halua elintasosi laskevan entisestään eron seurauksena? Niinkö?
Eipä mun ja lasten elintaso voi tästä laskea.
Menet nyt pankkiin ja hankkiudut yrityksestä erilleen tavalla tai toisella. Jos ei muu auta niin hae se konkurssiin maksamattomista palkoista.
Sitten vain ero vireille ja olet tuloton, sekä asunnoton, joten sosiaaliviraston on sinua ja lapsia pakko auttaa.
Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla.
Kun eroatte, omaisuus jaetaan tasan. Vanha rintamamiestalo ja heikosti menestyvä yritys. On mahdollista, että tuossa jaossa mies haluaakin pitää yrityksensä kokonaan ja sinä saat muuta omaisuutta. Jos mies haluaa pitää talonkin, hän maksaa sulle rahana oman osuutesi. Kela ja sosiaalityöntekijä ei päätä millään tasolla sinun ja miehesi omaisuuden osituksesta. Ensimmäinen askel on laittaa eropaperit vetämään.
Aika ihmeellinen pitää kuvio olla jos asiat ovat noin.
Itse uskottelin vuosikaudet samaa, mutta olen edelleen elossa kuuden vuoden jälkeen. Joka päivä on syöty ja illalla menty nukkumaan jokainen omaan sänkyyn. On lämmintä ja asiat saatu hoidettua. Tiukkaa on, mutta järkeilemällä ja nuukailemalla on selvitty. Vielä ilman toimeentulotukeakin.
Eli jos tuohon lopputulokseen olette tulleet, niin sitten on vika joko laskijoissa tai sitten sinun elämäntavassa.