Epäsosiaalinen työkaveri närkästyttää.
Meidän tiimissämme on eräs tyyppi, joka kyllä tekee työnsä hyvin meidän kanssa ryhmässä mutta ei sitten kuitenkaan ikinä puhu meille mitään kahvitauoilla eikä suostu ikinä esim. lähtemään lounaalle meidän kanssamme. Hän ei myöskään halua puhua meidän kanssamme työn ulkopuolella eikä mistään muusta kuin pelkästään työasioista. Ei osallistu mihinkään afterworkkeihin tai firman virkistyspäiville vaan eristäytyy työn ulkopuolella meistä muista ihan täysin. Tämä on nyt vaikuttanut negatiivisesti meidän tiimimme ilmapiiriin.
En oikeasti tajua, miten tuollaisia ihmisiä voi edes olla olemassa. Kyllä hän pystyy meidän kanssa työskentelemään tosi tehokkaasti ja saa suunsa auki kun teemme töitä, mutta muuten hän tyyliin välttelee meitä kuin mitäkin ruttoa. Tämän takia hänen kanssa työsketely ei tunnu yhtään hyvältä enää. Huoh.
Kommentit (59)
Ahdistavaa olis, jos työpaikalla pitäisi olla muutakin kuin töissä. En minä ole epäsosiaalinen, mutta onneksi on pieni työpaikka uskovaisen firmassa, niin ei edes järjestetä mitään vastenmielisyyksiä. Lounaan joudun syömään muiden kanssa, kun ei ehdi käymään kotona ja se on ärsyttävää. Kahvitauot olen lopettanut, koska niitä ei ole pakko pitää. Ei kiinnosta muiden yksityisasiat. Töissä ollaan tekemässä töitä ja jos ei se riitä, niin voi voi. Ärsyttäviä tuollaiset ap:n kaltaiset. Työilmapiiri pitäisi tulla siitä, miten työt yhdessä hoidetaan eikä pippaloista.
Ap, haista oikein pitkä, löysä ja keväinen läjä aitoa koiranpaskaa!!! :D
No voi voi kun ei tykkää susta, taitaa olla vain sinä jonka seurassa hän ei viihdy.
Tai olet vain niitä sairaan uteliaita jotka ei ymmärrä ettei sulle haluta kertoa mitään yksityisestä elämästä.
Voi huoh taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä on erilaisia, tuskin työkaverilla on mitään teitä vastaan. Jos hän on erityisen introvertti, hän saattaa väsyä sosiaalisissa työtilanteissa (vaikka toteuttaisikin ne hyvin) ja kaivata vastapainoksi aikaa itsekseen, jotta pystyisi lataamaan akkuja. Hän saattaa olla myös vähän ujo- itsekin ujona ihmisenä olen huomannut, että on paljon helpompaa jutella työasioista kuin ns. jostain henkilökohtaisesta.
No eipä hän kyllä vaikuta yhtään miltään introvertiltä vaan töissä on välillä enemmänkin äänessä kuin me muut. Ja olen sattumalta törmännyt häneen pari kertaa yöelämässä ja ihan hauskaa hänellä näytti olevan kun kavereidensa kanssa jutteli. Ei siis yhtään mikään ujo tapaus ollenkaan. Mutta miksei hän sitten vain voisi olla meidänkin kanssa en tajua.
Ap
Te olette työkavereita, ette kavereita. Opettele noiden kahden ero ihan ensimmäisenä.
Ap, mietipä hetki. Otsikoit, että närkästyt siitä millainen luonne työkaverisi on. Sehän on sinun ongelmasi, ei hänen.
Mikä tässä nyt on ongelmana? Luultavasti aloittajaa vaan ärsyttää se, että häntä ei nyt huomioida muualla kuin töissä ja on vetänyt siitä herneen nenään?
Moni haluaa vetää rajan työn ja vapaa-ajan välille. Jos työkavereiden kanssa hengaa jatkuvasti, ei töistä pääse koskaan eroon.
Minä en yleensä puhu omista asioista työkavereille. Paria työkaveria tosin tapaan myös vapaa-ajallani, muut pidän etäämmällä tarkoituksella. Minulla on vähän toisenlainen ongelma töissä. Työkaveri kertoo kaiken aina lastensa ja sukulaistensa sairauksista siihen, mitä ruokaa on kulloinkin syönyt ja miten on viettänyt viikonloppunsa. Tiedän kaiken hänen lastensa asioista. Raskasta kuunneltavaa sellainenkin on päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kappas, siinä taas uliseva ekstrovertti, joka ei käsitä kuinka jotain ei vaan kiinnosta seurustella tylsien tyhjännaurajien kanssa palkattomasti.
Samanlainen ihmetteli miksi joku ei halua luokkakokoukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä on erilaisia, tuskin työkaverilla on mitään teitä vastaan. Jos hän on erityisen introvertti, hän saattaa väsyä sosiaalisissa työtilanteissa (vaikka toteuttaisikin ne hyvin) ja kaivata vastapainoksi aikaa itsekseen, jotta pystyisi lataamaan akkuja. Hän saattaa olla myös vähän ujo- itsekin ujona ihmisenä olen huomannut, että on paljon helpompaa jutella työasioista kuin ns. jostain henkilökohtaisesta.
No eipä hän kyllä vaikuta yhtään miltään introvertiltä vaan töissä on välillä enemmänkin äänessä kuin me muut. Ja olen sattumalta törmännyt häneen pari kertaa yöelämässä ja ihan hauskaa hänellä näytti olevan kun kavereidensa kanssa jutteli. Ei siis yhtään mikään ujo tapaus ollenkaan. Mutta miksei hän sitten vain voisi olla meidänkin kanssa en tajua.
Ap
Siksi että hän saa viettää ihan tarpeeksi aikaa teidän kanssanne töissä ettekä te ole juttuinenne niin kiinnostavia ihmisiä että teihin palkatonta vapaa-aikaa uhraisi. Koita nyt hyvä ihminen jo tajuta. Se on työpaikka eikä mikään kesäleiri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä on erilaisia, tuskin työkaverilla on mitään teitä vastaan. Jos hän on erityisen introvertti, hän saattaa väsyä sosiaalisissa työtilanteissa (vaikka toteuttaisikin ne hyvin) ja kaivata vastapainoksi aikaa itsekseen, jotta pystyisi lataamaan akkuja. Hän saattaa olla myös vähän ujo- itsekin ujona ihmisenä olen huomannut, että on paljon helpompaa jutella työasioista kuin ns. jostain henkilökohtaisesta.
No eipä hän kyllä vaikuta yhtään miltään introvertiltä vaan töissä on välillä enemmänkin äänessä kuin me muut. Ja olen sattumalta törmännyt häneen pari kertaa yöelämässä ja ihan hauskaa hänellä näytti olevan kun kavereidensa kanssa jutteli. Ei siis yhtään mikään ujo tapaus ollenkaan. Mutta miksei hän sitten vain voisi olla meidänkin kanssa en tajua.
Ap
Hän voi hyvin olla töissä ujo ja vapaalla jotain ihan muuta. Jos aluksi oli vetäytyvä niin siitä roolista on vaikeaa irtautua.
Sikstoisekseen en yhtään tiedä mitä teidän kanssa voisi jutella. Huumoriakaan ette ymmärrä. Ei se ole helppoa tulla täysiin vieraaseen työympäristöön, jossa kaikki muut tuntee toisensa. Jännitin kovasti aletaanko mua taas kiusata ja sieltähän se kiusaaminen taas alkoi.
Töissä ollessani mä tykkään keskittyä työhön, koska mulla on koko ajan mielessä jotain työjuttuja ja tykkään tehdä hommani hyvin. En naputa sitä tietokonetta ja kumartele arkistokaapissa ihan vain vältelläkseni teitä muita, mulla on ihan oikeasti tekemistä. Tauot vietän mielelläni yksikseni tai jonkin pienen työjutun äärellä, koska kahvihuoneen hälinä ei tunnu tauolta eikä todellakaan rentouta. Parhaiten rentoudun tuijottamalla seinää.
Jos kuitenkin haluat tulla rupattelemaan kanssani, niin tule toki, mutta välttämättä ei kannata tulla laumana käymään kimppuuni. Todennäköisesti olen lähestymisestäsi ihan mielissäni ja jatkossa saatan ehkä istahtaa kanssasi jopa kahvihuoneeseen, mikäli siellä ei ole turhan levotonta. Ja tykkään teistä työkavereista kyllä hirveästi, vaikka ilmeisesti se ei näy teille saakka!
Minusta meillä on myös tosi hyvä työilmapiiri. Virkistyspäivillä, pikkujouluissa tai muissa ryhmäaktiviteeteissa sen sijaan en oikein viihdy ja niitä voin ihan suoraan tunnustaa vältteleväni. Mutta se on minun introvertti luontoni, eikä riipu teistä työkavereista mitenkään.
Tekee työnsä hyvin, minkä pitäisi riittää. Virkaan tai toimeen ei kuuluu velvollisuus puhua tyhjänpäiväisyyksiä tai seurustella työkavereiden kanssa.
Tullut huomattua, että se kaikkein v*ttumoisimman näköinen työkaveri onkin lopulta se kaikkein oikeudenmukaisin. Nämä kovat puhumaan on niitä joihin ei tule koskaan luottaa.
Liian helppoa ap:llä, kun draamailuunkin on puhtia.
Miksi haluaisitte hänen hengailevan kanssanne, jos ette edes pidä hänestä? Ei tuossa ole järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisitte hänen hengailevan kanssanne, jos ette edes pidä hänestä? Ei tuossa ole järkeä.
Jotta saisivat ongittua hänestä jotain juoruiltavaa. Siksi närkästyvät kun joku ei puhu omista asioistaan.
Minä olen ok, sinä olet ok--> me olemme ok, opitaan jo peruskoulussa liittyen hyvään itsetuntoon ja empatiaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisitte hänen hengailevan kanssanne, jos ette edes pidä hänestä? Ei tuossa ole järkeä.
Niinpä.
Kyllä ihminen vaistoaa kaivataanko seuraa vai ei.
Tuossa tapauksessa työkaveri saattaa olla ronkeli seuran suhteen, eikä kelpuuta porukkaa jossa on ikäviä ihmisiä.
Tämä on kai vapaa maa ja seuransa saa valita? Itsellänikin on monia opiskelu-/työkavereita, joiden kanssa teen töitä ihan normaalisti, mutta vapaa-aikaani en halua viettää heidän kanssaan. Ollaan vaan erilaisia ihmisiä, ei sen kummempaa. Vietän vapaa-aikani mieluummin omien kavereideni kanssa.