Lue keskustelun säännöt.
Epäsosiaalinen työkaveri närkästyttää.
08.03.2017 |
Meidän tiimissämme on eräs tyyppi, joka kyllä tekee työnsä hyvin meidän kanssa ryhmässä mutta ei sitten kuitenkaan ikinä puhu meille mitään kahvitauoilla eikä suostu ikinä esim. lähtemään lounaalle meidän kanssamme. Hän ei myöskään halua puhua meidän kanssamme työn ulkopuolella eikä mistään muusta kuin pelkästään työasioista. Ei osallistu mihinkään afterworkkeihin tai firman virkistyspäiville vaan eristäytyy työn ulkopuolella meistä muista ihan täysin. Tämä on nyt vaikuttanut negatiivisesti meidän tiimimme ilmapiiriin.
En oikeasti tajua, miten tuollaisia ihmisiä voi edes olla olemassa. Kyllä hän pystyy meidän kanssa työskentelemään tosi tehokkaasti ja saa suunsa auki kun teemme töitä, mutta muuten hän tyyliin välttelee meitä kuin mitäkin ruttoa. Tämän takia hänen kanssa työsketely ei tunnu yhtään hyvältä enää. Huoh.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Liian helppoa ap:llä, kun draamailuunkin on puhtia.
Itseasiassa tuon pisteen saavuttaa, kun on tehnyt samaa työtä sen kymmenisen vuotta ja työnkuva hoituu vähän kun toisella kädellä. Ei tarvitse enää miettiä sitä tekemistä niin paljoa niin ehtii miettiä joutavaa p*skaa. Toista se on vasta alkajilla, joille työnkuva on täysin uusi. Keskittyminen menee täysin työntekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akat ei osaa olla ihmisiksi se on nähty. Nainen on naiselle susi.
Ehkä häntä ei AP kiinnosta sinun seura? En minäkään pahemmin vietä en jaa asioitani ihmisille, jos koen, etten viihdy hänen seurassaan. Voi myös olla, että olet tehnyt jotain ja hän on vetänyt sinusta tiettyjä johtopäätöksiä ihmisenä tai ollut hänelle ilkeä.
Olenkohan minä tuo puhumasi tyyppi? :D Meidän työpaikalla ihan samanlainen meininki, on naisvaltainen ala, jossa osa on kyllä vähän myös miehiä. Jostain kumman syystä näin aika introverttinä miesten kanssa ja vanhempien naisten kanssa tulee todella hyvin juttuun, mutta oman ikäiseni naiset ovat vain jatkuvasti puhumassa paskaa muista tai selittämässä/aiheuttamassa jotain ihme lapsellista draamaa. Ihan kuin oltaisiin yläasteella. Kuka on suuttunut kellekin tai kuka ei ole nyt cool tai kenet jätetään porukan ulkopuolelle eikä kutsuta illanviettoihin yms. ja sitten kasvotusten kuitenkin esittävät toistensa parhaita kavereita.
En itse todellakaan halua käyttää sitä omaa hengähdyshetkeä eli ruokataukoani puhumalla paskaa muista, vaan keskityn mieluummin lehden lukemiseen tai olemaan vain rauhassa hirveän hälinän jälkeen (kaspatyö.) Jostain työjutuista on joskus kiva puhua, jos on ollut joku hauska/kamala tai erikoinen tilanne asiakkaan kanssa tms. Mutta en jaksa jauhaa jostain turhasta tai sellaisesta mikä ei kiinnosta itseäni (se ikuinen laihdutus, salilla käyminen, chia-siemenet tai joku vastaava ruoka/laihdutustrendi, se mitä jonkun työkaverin x parisuhteessa tapahtuu, pettämisjutut jne ei kiinnosta.) Ja kun et itse ole kiinnostunut laihduttamaan chiasiemenillä, niin voi apua miten tylsä tyyppi olet!
Tiedostan kyllä, että kyseinen poppoo on ottanut nokkiinsa käytöksestäni, mutta ei kiinnosta. En myöskään kerro heille mitään omasta elämästäni, mikä ei heille kuulu. Toki voin kertoa meneväni viikonloppuna mökille/konserttiin tai matkalle tms., mutta tyyliin mitään parisuhteeseeni liittyvää en kyllä niille korppikotkille antasi puitavaksi. Siis kun tullaan ihan suoraan utelemaan, miten meillä menee, siis kuka nyt edes kysyy sellaista ellei joku ole itse ensin valittanut/kehunut suhteensa tilaa? Eivät edes tunne miestäni eikä tarvitsekaan. Kysellään missä hän on töissä yms mikä ei mielestäni ole heidän asiansa. En itse kulje pitkin kyliä utelemassa asioita, jotka eivät minulle kuulu, eikä kyllä kiinnosta sekään, miten jollain työkaverilla menee tinderissä.
Joillakin on vain tarve elää elämäänsä juoruilemalla muista ja sitä kautta tuntea olevansa jotain, kun oma elämä on muuten tyhjää ja on yksin. Sen olen huomannut noista pahimmista juoruajista. Eivät kyllä herätä luottamusta kertomaan heille yhtään mitään, mutta jotenkin ovat sokeita omalle touhulleen.
Vierailija kirjoitti:
Tullut huomattua, että se kaikkein v*ttumoisimman näköinen työkaveri onkin lopulta se kaikkein oikeudenmukaisin. Nämä kovat puhumaan on niitä joihin ei tule koskaan luottaa.
Totta turiset. Tullessani erääseen hoitoalan työpaikkaan uutena ihmisenä mulle haukuttiin eräs ihminen ihan lyttyyn. Kuulemma kiusasi muita ja ilkeili kaikille, oli ylimielinen eikä soveltunut ihmisläheiselle alalle. Kun pidempään tilannetta seurasin, totesin, että hän oli varmasti talon paras työntekijä. Ei istunut puolta päivää kahvitauolla juoruamassa, vaan vietti aikansa kuntoutujien kanssa, teki työnsä hyvin ja antaumuksella, oli todella lämmin ja pidetty hoitaja kuntoutujien keskuudessa. Aina häneltä sai myös apua, jos itselläni oli kiirettä tai kinkkinen tilanne, tai en vain uutena osannut jotakin pidempään talossa olleille tuttua juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnianloukkaus syyte pitäis tuollaselle nostaa! Perätöntä p*skaa levittelet!
Työpaikalla tulee tehdä töitä, ei seurustella muiden kanssa. Pyrin palkkaamaan ihmisiä joilla on oma elämä että ei tarvitse pyöriä työkaverien kanssa työajan ulkopuolella.
T. Pomo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset ihmiset kuin aloittajan työkaveri pitäisi savustaa ulos työelämästä. Ei työelämässä voi olla, jos ei ole sosiaalinen ja rakasta samanlaisia asioita kuin työkaverit.
Minä lähdin pois, enkä ihan helpolla enää palaa. Uskon, että ap:n kaltaiset elättävät minut mielellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika totaalinen tyrmäys on ap:lle tullut! Odotitko tällaista?
Onko työpaikkasi sellainen, että valtaosa tai se sosiaalinen "sisäpiiri" on nuorehkoja, sinkuhkoja naisia, joilla on tarve saada työkavereista myös kaveripiiri? Ne, joilla ei sellaista tarvetta ole, eivät osallistu rientoihin. Aika paha, jos se on "huonon työilmapiirin luomista".
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on vain tarve elää elämäänsä juoruilemalla muista ja sitä kautta tuntea olevansa jotain, kun oma elämä on muuten tyhjää ja on yksin. Sen olen huomannut noista pahimmista juoruajista. Eivät kyllä herätä luottamusta kertomaan heille yhtään mitään, mutta jotenkin ovat sokeita omalle touhulleen.
Oman kokemukseni perusteella ne pahimmat juoruilijat ovat pitkään olleet itse sinkkuja tai niitä, joiden omassa parisuhteessa menee huonosti. Kummasti muiden miehet/parisuhde"draama" kiinnostaa tai sitä kehitellään väkisin peittämään oman suhteen ongelmat tai se, ettei sitä suhdetta ole olemassakaan.
Omassa työssäni on tuollainen 5-7 naisen porukka, joista kaikki muut ovat olleet sinkkuja ihan koko 4-vuotisen työurani ajan ja joista tasan 1 on parisuhteessa, mutta mies on joskus pettänyt. Ikäluokkaa 24-30v. Kummasti näitä kiinnostaa kovasti muiden parisuhteet, joista yrittävät väkisin etsiä ongelmia, vaikkei sellaisia edes ole. Sellaisiksi käyvät vaikka työkaverin x ulkomaalainen mies (joka on ihan saletisti joku kusipää-petturi koska on ulkomailta!!), toisen työkaverin y mies, joka käy hoitamassa muistisairasta äitiään viikonloppuisin (sekin ihan saletisti pettää vaan!!!!1) ja mitä näitä nyt on. Näin sivusta seuraajana toisinaan naurattaa ja toisinaan vaan vituttaa tuo touhu, kun väkisin pitää etsiä jotain juoruiltavaa ja levitellä sitä sitten ihan totena muille. Eivätkä tosiaan tajua, miten idiootilta vaikuttavat, kun puhuvat vielä keskenään paskaa toisistaan muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet inhottava, ap. Sinua närkästyttää koska et saa muovattua työkaveriasi ihannetyökaverin muottiin? Mitäpä jos antaisit hänen olla oma itsensä. Hän ei elä sinua varten.
Montako provoa kirjoitat tänne päivässä? Maksetaanko sulle siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä oot haukkunu täällä aiemminkin tuota työkaveriasi. Et ole ilmeisesti vieläkään hankkinut hoitoa pakkomielteeseesi.
Avokonttorissa on niin kamalaa työskennellä muutenkin. Eukot huutaa ja kailottaa, puhelimet soi... ei voi kuin yrittää keskittyä töihin ja mahdollisuuksien mukaan sulkea taustahäly pois. Jos edes ruokatunnin saa olla rauhassa, saattaa jaksaa iltapäivän.
Sitäpaitsi en halua viettää vapaa- tai muutakaan aikaa työkavereitten kanssa. Niitä on pakko sietää ja tulla toimeen työasioissa, mutta ei niistä tarvitse tykätä
Kuvailit juuri minua. Itse en vaan saa mitään irti teidän kanssa vietetystä ajasta. Ette oikein puhu mitään ihmeellisiä lounaalla tai afterworkeilla. Huumoria ei ole ja.. en jaksa käyttää energiaa ihmisiin, jotka ei sytytä millään lailla :)
Suomalaiset on ylipäätään epäsosiaalisia oman näkökantansa toitottajia. Avartakaa katsontakantaanne niin opitte jotain.
😧 Olkaa ihmisiksi!