Inhottaa kun miehen sukulaiset mainitsevat miehen exästä usein

Vierailija kirjoitti:

Mä niin ymmärrän!

Mun miehen äiti mainitsee miehen eksän usein. Se puhuu siitä kun se olis joku yhteinen kaveri, ei tajua ollenkaan että ei ehkä oo kauheen tahdikasta puhua poikansa eksästä kun uus on kylässä. En käsitä. Mun miehellä on yhteinen lapsi eksänsä kanssa ja viimeksi anoppi sanoi jotain tyyliin "Sillon kun Marja odotti Milla-Maariaa" ja oli aika vaikeeta olla hiljaa  tai muljautella silmiään sille. Mua jotenkin oksettaa kun se puhuu jotain tollasia vastaavia ja kertoo noita juttuja muina miehinä. Ei kiinnosta!

 Meillä myös johtanut siihen että pyrin tapaamaan miehen äitiä mahdollisimman harvoin.

Kun kyse on omasta lapsenlapsesta ja miehesi lapsesta, on itsestäänselvää, että hänen raskausajoistaan saa puhua, ja kaikesta muustakin lapseen liittyvästä. Uusperheeseen ei pidä lähteä, jos ei sitä kestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan tilanteesta, keskusteluyhteydestä ja suhteista yleensä. Ja miten pitkä se entinen yhteinen elämä sen exän kanssa on ollut ja mitä siihen liittyy.

Omat vanhempani puhuvat joskus nykyiselle miehelleni tai ainakin hänen aikana siten että exän nimi tulee mainituksi. "Silloin kun niillä oli sen pekan kanssa se ja se asunto, niin siellä lasten kanssa sitä ja tätä." Esim. Samoin mieheni sisarusten kanssa jutellessa miehen ex-vaimon nimi tulee esiin. "Kun jukka oli meillä vuonna milleniumia vastaanottamassa jaanan kanssa niin sillon käytiin siellä ja täällä." Ja sillai me puhutaan keskenäänkin.

Olin eksäni kanssa yhdessä 25 vuotta ja meillä on hänen kanssaan kaksi yhteistä lasta. Mieheni oli oman eksänsä kanssa liki 30 vuotta, ja heillä on myös kaksi yhteistä lasta. Nykyisen mieheni kanssa olen ollut jo yli kymmenen vuotta. Eksät kuuluvat ihan vuorenvarmasti elämäämme, puheisiimme ja kokemuspiiriimme ja niin kuuluukin. Halveksisin miestä, joka väittäisi olleensa liki kolmekymmentä vuotta jonkun hirviön kanssa tai väittäisi tehneensä lapsia yhdentekevän ihmisen kanssa. Minä ainakin rakastin niin pirusti ja rakkaudesta ne lapset syntyi. Suhde loppui ja hyvä se oli että loppui, vaikkakin surullista. En olisi tämä mikä olen ilman eksääni, eikä nykyinen mieheni olisi tämä ihana mies ilman eksäänsä.

Me jopa piloillamme skoolataan kummankin ex-hääpäivänä. Että skool sillekin liitolle.

Anteeksi tahdittomuuteni mutta sun on pakko olla lähempänä 80 jo?

Nukuit varmaan matikantunnit. Luulisin että netistä löytyy jotain helppoja harjoituksia.

Olen 55-vuotias ja puolisoni on 65-vuotias.

Terv. se jolta kysyit.

Me olemme selvittäneet tämän ongelman sillä, että pojat nykyinen tyttöystävä ei käy meillä lainkaan. Häntä ei kutsuta perhejuhliin emmekä vieraile luonaan. Näin voimme ihan rauhassa jutella pojan exästä, jopa tavata häntä ja lapsenlapsia. Ei tule kenellekään paha mieli, kun mainitaan väärä nimi.

Mun anoppi puhuu usein miehen eksästä. Ymmärrettävää kun on yhteinen lapsi.

Mutta, kun puhuu myös eksän vanhemmista, kuva eksästä oli seinällä vielä kun menimme naimisiin ja eksän uuden lapsen kuva on nyt sen paikalla.

Mietin joskus että onko anoppi ilkeä vai eikö vaan tajua. Muden lastensa eksistä ei puhuta eikä kuvia ole missään, eikä todellakaan niiden uusista perheistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä niin ymmärrän!

Mun miehen äiti mainitsee miehen eksän usein. Se puhuu siitä kun se olis joku yhteinen kaveri, ei tajua ollenkaan että ei ehkä oo kauheen tahdikasta puhua poikansa eksästä kun uus on kylässä. En käsitä. Mun miehellä on yhteinen lapsi eksänsä kanssa ja viimeksi anoppi sanoi jotain tyyliin "Sillon kun Marja odotti Milla-Maariaa" ja oli aika vaikeeta olla hiljaa  tai muljautella silmiään sille. Mua jotenkin oksettaa kun se puhuu jotain tollasia vastaavia ja kertoo noita juttuja muina miehinä. Ei kiinnosta!

 Meillä myös johtanut siihen että pyrin tapaamaan miehen äitiä mahdollisimman harvoin.

Kun kyse on omasta lapsenlapsesta ja miehesi lapsesta, on itsestäänselvää, että hänen raskausajoistaan saa puhua, ja kaikesta muustakin lapseen liittyvästä. Uusperheeseen ei pidä lähteä, jos ei sitä kestä.

Uusperheellisenä en kyllä ole törmännyt tilanteeseen, jossa kenenkään raskausaika, etenkään sellaisen joka ei ole edes läsnä, on välttämätön puheenaihe.

Olette olleet yhdessä pari vuotta, joten exästä on jo aikaa? :-D Olet ilmeisesti kovin, kovin nuori.

Itse sain juuri kutsun mieheni eksän lähisukulaisen juhlaan. En mene, kun en juuri tätä ihmistä ole koskaan edes tavannut, mutta eksäni tottakai menee. En näe yhtään syytä sille, miksi eksän sukulaisiin pitäisi katkaista yhteydenpito.

Ymmärrän.

Samaa meillä vaikka naimisissa oltu jo vuosia. Ei se enää ärsytä kuten ennen, mut ei ole neutraali mulla vieläkään suhtautuminen kun alkavat puhua exästä.

Heillä oli vaikea ero ja sain lokaa niskaani (exä mm huoritteli jne), että olisin mukamas ollut toinen nainen.

Appivanhemmat riemuitsivat kuin olisivat saaneet lapsenlapsen kuullessaan exän raskaudesta ja kertovat hänestä edelleen juttuja, sillä näkevät exää edelleen.

En kyllä päätä vaivaa tällä, mut alkuaikoina vitutti.

Täällä myös yksi, joka tietää ap:n tunteen. Olen pohtinut, että miehen sukulaiset tulevat eroasian kanssa ikäänkuin jälkijunassa, eivät ole tunnetasolla käsitelleet poikansa avioeroa kunnolla ja ovat pahoillaan, että niin kävi, koska tulivat mieheni exän kanssa toimeen. Itse olen käsittääkseni luonteeltani hyvinkin erilainen kuin mieheni ex, joten mieheni sukulaisilta kestää aikansa tottua uuteen persoonallisuuteen.  Mutta tästä huolimatta ei mielestäni ole soveliasta uutta vaimoa kohtaan, että miehen exästä puhutaan. Tuo olisikin mahtava tyyli kommentoida miehen sukulaisten aikana "Ex-mieheni äiti olikin oikein simpsakka ja mahtava tyyppi." tai "Ex-mieheni isä se vasta lupsakka ja reilu veikko olikin." Menisi varmasti jauhot suuhun, mutta en toisaalta tietoisesti halua alentua heidän tasolleen.