Lue keskustelun säännöt.
Opetusneuvosten mielipide: "Kielitaitotarpeet ovat muuttuneet radikaalisti – ruotsin kielen pakollisuudesta pitää luopua"
07.03.2017 |
"Useimmat suomenkieliset oppilaat alkoivat opiskella äidinkielen jälkeen ensin englantia ja myöhemmin ruotsia. Neljäs kieli oli mahdollista aloittaa peruskoulussa tai lukiossa, mutta neljännen kielen opinnot jäävät herkästi kesken.
Suomen kielitaitovaranto alkaa kuitenkin monipuolistua vasta opiskelijan neljännestä kielestä lähtien. Toivomme lukijan pohtivan, miten moni hänen lähipiirissään on saavuttanut neljännessä kielessään niin hyvän kielitaidon, että sillä voi oikeasti tehdä vaativaa työtä.
Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.
Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.
Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Nyt tiedämme, että kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain.
Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin."
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nämä kaikki monipuolisesta kielitaidosta selittäjät on ihan metsässä. Onko niillä itsellään ollenkaan lapsia? Maailmassa on kasvamassa lähes natiivisti englantia ymmärtävien lasten sukupolvi joka puolella joka kommunikoi toistensa kanssa maantietellisten rajojen yli jo alakoulun ekoilla luokilla. Nämä tulee olevaan aikuisia jotka eivät voi käsittää miksi heidän pitäisi puhua esim. ranskalaisten kanssa ranskaa missään tilanteessa, eikä kyllä se ranskalainenkaan halua kuulla mitään sönkötettyä kouluranskaa. Eli siinä vaiheessa kun suomalainen yhteiskunta on saatu valtavalla panostuksella sekä koulutukseen että muihin rakenteisiin siihen tilaan että joka pikkukunnassa opiskellaan espanjaa ja ranskaa ja saksaa, ketään ei enää kiinosta.
Samaa mieltä. Oma lapsi oli peleistä ja netistä oppinut sujuvan englannin jo 11-vuotiaana, ja luki Harry Pottereita alkukiekellä. Hänelle jopa englannin opiskelu on ajanhukkaa siinä määrin kuin sitä vielä koulussa tankataan. Pakkoruotsia hän ei tule tarvitsemaan. Näihin on törsitty jo kaksi ekaa pitkää kieltä, ja ekat viisi-kuusi vuotta parasta kielikylpyaikaa.
Kieliä, joita kannattaisi lukea, olisivat esimerkiksi venäjä ja kiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tästä maasta haluttaisiin oikeasti kaksikielinen, niin päiväkodit ja koulut olisivat yhteisiä. Siellä se suomenkieli ja ruotsi opittaisiin ihan hiekkalaatikkoleikeistä lähtien, ja lapsista tulisi oikeasti kaksikielisiä. Osa opettajista puhuisivat vain jompaa kumpaa kieltä.
Meillä päin Suomea ei oikein ole kuin suomenkielisiä (jos ei lasketa siis venäläisiä ja kiinalaisia). Suomessa olen ruotsia kuullut puhuttavan kerran Helsingissä käydessä Stockalla, ja kun kerran kesälomareissulla yritin ostaa jäätelöä jossain Pietarsaaressa. Siinä se mun pakkoruotsin tarve, ja tähän tarvittiin 12 vuotta ruotsinopiskelua. Ja olen virkamies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää ruotsin opiskelussa se, että ne ihmiset joille ruotsia pitäisi puhua, ovat todennäköisesti koulutettuja ja osaavat englantia. Miksi ihmeessä siis ei voisi puhua englantia? Toki on muutama mummo ja vaari, jotka eivät puhu englantia. Heille pitäisi hankkia tulkki, sen sijaan että koko väestö opettelee heidän kielensä "varmuuden vuoksi".
Ja kuten Vaasan/Seinäjoen sairaalakiistassa nähtiin, pakkoruotsia opiskelleiden antamat palvelut eivät kuitenkaan kelpaa ruotsinkielisille.
Suomessa on tämä sitkeänä elävä käsitys siitä että koulutus ja virkamiehen leima ovat sama asia kuin osaaminen. Ihan saman toteamuksen saattoi tehdä kun suomalaisten ravintolatyöntekijöiden verrattain korkeita kiinteitä palkkoja (vs. eri tippikulttuurit) perusteltiin kolmivuotisella koulutuksella...
Jos ei Seinäjoella osata ruotsia, niin ei se asia paremmaksi sillä muutu että jossain lomakkeessa lukee hyväksytty ruotsin kurssi.
RKP vaatii pakkoruotsia ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi, mutta silti ruotsinkielisille pitäisi RKP:n vaatimuksesta tehdä erityisratkaisuja (tyyliin Vaasan sairaala) ja lisäksi ruotsinkielisille on alemmat pisterajat yliopistoihin ja myös tätä perusteellaan ruotsinkielisten palveluiden turvaamisella.
Olisikohan vielä jotain, mitä voisimme tehdän pienen 5%:n vähemmistön turvaamiseksi?
Toki ovat muuttuneet ne todelliset kielitaitotarpeet nykymaailmassa meilläkin ,mutta sen sijaan ne vanhaan pakottamisen vanhat konstit ja keinot eivät Suomessa ole muuttuneet mihinkään
Ne argumentteineen ja perusteluineen ovat edelleen ne samat,kuin aina siitä siitä lähtien kun peruskouluun kaikille pakollinen ruotsin kielen pakkosyöttö kirjattiin lakiin ja on siitä lähtien ollut täällä maassamme voimassa.
Me sen olemme hyväksyneet,eli syyttäkäämme siitä siis vain itseämme,ellemme halua lukeutua niihin jotka ovat sitä vastaan.
Niin kauan kuin enemmistö sen vain edelleenkin purematta nielee ja hyväksyy joksikin 'luonnonlain' kaltaiseksi itsestään selvyydeksi,niin niin kauan mitään muutosta tai uudistusta asiaan on turha kenenkään odottaa, eikä mitään asian suhteen myöskään tapahdu.
Vaatimuksen referendumista ,eli suorasta kansanäänestyksestä asiassa tulisi olla meidän kaikkien, äidinkieleltämme suomen kielisten kansalaisten sydämen asiana,niin sitten jotain voisi todella muuttuakin vihdoin.
Kaikki muu, pelkästään toistuva (mutta aina sama) marina,pulina ja purnaaminen ei auta mitään.
Vain suoraan demokratiaan vetoaminen poliitikkojen suuntaan,heidän äänestyskäyttäytymisensä seuraaminen eduskuntavaalien osalta jne. asiasta kirjoittaminen todelliseen kansalaiskeskustelun herättämiseen (...eikä siis vain mahdollisimman pitkiin marmatusketjuihin pyrkien ) vain siitä voi olla apua asiantilan muuttamiseksi.
Mutta... puhupas tästä,niin sinua aletaankin pitää 'hulluna vouhottajana' tai ehkä jopa (paradoksaalista sinänsä) jonain 'pakkoruotsihulluna' .
Suomalainenhan tunnetusti purnaa kaikesta, mutta sehän kuuluu täällä asiaan.
Asioiden todellisessa muuttamisessa kansamme on kuitenkin valitettavan hidas reagoimaan mihinkään - edes sen muutoksen tarpeeseen.
Kirjoittelet heidän isänsä kanssa, äitinsä ei paljoa tölvi enkä minäkään muuta kuin kärkkäitä selittäjiä ja leuhkoja.
Lapset ovat kaksikielisiä, koska äitinsä on ulkomaalainen. Vanhemmalla on koulussa kolme muuta kieltä, nuoremmalla toistaiseksi vain yksi.
Ja kyllä, olen samaa mieltä kuin kommentoimasi kirjoittaja: ruotsiin a-kielenä satsaaminen on hölmöä. Siinä menevät hyvät resurssit nuorena oppimiseen hukkaan. Meillä lapsilla englanti on ensimmäisenä kielenä ja vanhemmalle lapselle valittiin toiseksi vieraaksi kieleksi vaikein tarjolla olevista, koska nuorempana on helpompi oppia vaikeaa kieltä kuin vanhempana.