Lue keskustelun säännöt.
Opetusneuvosten mielipide: "Kielitaitotarpeet ovat muuttuneet radikaalisti – ruotsin kielen pakollisuudesta pitää luopua"
07.03.2017 |
"Useimmat suomenkieliset oppilaat alkoivat opiskella äidinkielen jälkeen ensin englantia ja myöhemmin ruotsia. Neljäs kieli oli mahdollista aloittaa peruskoulussa tai lukiossa, mutta neljännen kielen opinnot jäävät herkästi kesken.
Suomen kielitaitovaranto alkaa kuitenkin monipuolistua vasta opiskelijan neljännestä kielestä lähtien. Toivomme lukijan pohtivan, miten moni hänen lähipiirissään on saavuttanut neljännessä kielessään niin hyvän kielitaidon, että sillä voi oikeasti tehdä vaativaa työtä.
Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.
Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.
Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Nyt tiedämme, että kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain.
Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin."
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sopii. Omani lukevat a-ruotsia joten tulevat vain hyötymään kielitaidostaan.
Apua. En tiennyt että vanhemmat vielä tekevät tällaisia karhunpalveluksia lapsilleen. Pitkä ruotsihan oli tavallinen 70-80-luvulla, kun sitä pidettiin jotenkin hienona, meidänkin koulussamme oli paljon isompi ruotsin ryhmä kuin enkun ryhmä. Onneksi, onneksi vanhempani tajusivat jo silloin laittaa minut enkkuryhmään.
Siis että hassataan se pisin kieli johonkin ruotsiin, jonka oppii helposti vaikka neljäntenä kielenä jos haluaa. Paino sanoilla jos haluaa.
Fakta on kuitenkin se, että mitä nuorempana kielenopiskelun aloittaa, sitä paremmin sen oppii. Kuten jo tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin, neljäs kieli ei yleensä enää kasva sellaiseen taitoon, että sillä oikeasti suoriutuisi. Tärkeintä olisi aloittaa ne hankalat kielet mahdollisimman nuorena ja joku 99%:lle hyödytön ruotsi sitten ihan viimeisenä.
Tietty jos tämän kirjoittajalla on vankat kytkökset Ruotsiin ja siellä ollaan paljon, niin sittenhän lapset tarttee sitä ruotsia. Tuossa tapauksessa vaan voisi kuvitella, että oppivat sen ruotsin ihan siellä ruotsissa ilman että sitä pitää tankata A-kielenä. Kun työkielenä ruotsalaisissakin isoissa firmoissa käytetään englantia, kuten suomalaisissakin. Pohjoismainen yhteiostyökin tapahtuu pitkälti enkuksi nykyisin.
ja ihan olen asunut Ruotsissa pari vuotta, että ruotsintaitoni on loistava. Kouluruotsista ei kyllä sinne muuttaessa kauheasti hyötyä ollut, vaikka se oli itselläni 10 ja kirkkaan ällän kirjoitin. mutta varmasti se pohja auttoi sitten sen kunnollisen ruotsin oppimisessa. Minulla ei sinänsä ole siis mitään ruotsia vastaan, pakollisuutta vastaan sen sijaan on. Ja tällaista hölmöyttä en vaan käsitä kuin tässä...
Missä sanotaan että tuo on lasteni ainoa kieli?
Toinen on käynyt koulun yläkouluun asti englanniksi, joten hänellä on natiivi englanti. Sen lisäksi a-ranska ja sen lisäksi opiskelee vapaa-ajalla kiinaa. Toinen on lukenut a-kiinaa, a-enkkua ja sitä a-ruotsia ja nyt lukee vielä latinaa.
Ei minusta minun lapseni mitenkään poikkeuksellisen kielitaidottomia ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä nämä kaikki monipuolisesta kielitaidosta selittäjät on ihan metsässä. Onko niillä itsellään ollenkaan lapsia? Maailmassa on kasvamassa lähes natiivisti englantia ymmärtävien lasten sukupolvi joka puolella joka kommunikoi toistensa kanssa maantietellisten rajojen yli jo alakoulun ekoilla luokilla. Nämä tulee olevaan aikuisia jotka eivät voi käsittää miksi heidän pitäisi puhua esim. ranskalaisten kanssa ranskaa missään tilanteessa, eikä kyllä se ranskalainenkaan halua kuulla mitään sönkötettyä kouluranskaa. Eli siinä vaiheessa kun suomalainen yhteiskunta on saatu valtavalla panostuksella sekä koulutukseen että muihin rakenteisiin siihen tilaan että joka pikkukunnassa opiskellaan espanjaa ja ranskaa ja saksaa, ketään ei enää kiinosta.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nämä kaikki monipuolisesta kielitaidosta selittäjät on ihan metsässä. Onko niillä itsellään ollenkaan lapsia? Maailmassa on kasvamassa lähes natiivisti englantia ymmärtävien lasten sukupolvi joka puolella joka kommunikoi toistensa kanssa maantietellisten rajojen yli jo alakoulun ekoilla luokilla. Nämä tulee olevaan aikuisia jotka eivät voi käsittää miksi heidän pitäisi puhua esim. ranskalaisten kanssa ranskaa missään tilanteessa, eikä kyllä se ranskalainenkaan halua kuulla mitään sönkötettyä kouluranskaa. Eli siinä vaiheessa kun suomalainen yhteiskunta on saatu valtavalla panostuksella sekä koulutukseen että muihin rakenteisiin siihen tilaan että joka pikkukunnassa opiskellaan espanjaa ja ranskaa ja saksaa, ketään ei enää kiinosta.
Ranskalaiset ei osaa englantia. Ranskassa englantia opetetaan pelkästään kirjallisesti (ranskalainen koulujärjestelmä hyvin vanhoillinen muutenkin), joten se kuullun ymmärtäminen ja oma puhuminen on todellinen haaste, hyvilläkin oppilailla.
Meillä oli viimeksi vaihtarina tyttö joka oli kielellisesti lahjakas, saanut stipendin poikkeuksellisen hyvästä englannin osaamisesta. Hän ei oikeasti kyennyt kuin ihan todella riisuttuun kommunikointiin. Ihan jo aikataulut ja ohjeet piti aina kirjoittaa hänelle someen, että hän kykeni lukemaan ja kääntämään ne.
Olen 7 kieltä puhuva polyglootti, joka ei ole koskaan oppinut ruotsia. Syy: kiinnostuksen puute. Tehokas kielen oppiminen tapahtuu joko altistamalla (kieltä kuulee jatkuvasti, esim. tv:stä, kotona, lukemalla, erityisesti varhaislapsuudessa) tai aktiivisella _motivoituneella_ opiskelulla. Lisäksi tähän vaikuttaa oman kielen samankaltaisuus kieliopillisesti ja äänteellisesti kohdekielen kanssa.
Pakkoruotsin takia kuvittelin vuosikausia että olen huono kielissä. Mikäli sekä motivaatio että altistuminen puuttuu, kieltä on lähes mahdotonta oppia. Suomesta puuttuu molemmat, mitä ruotsin kieleen tulee.
Vierailija kirjoitti:
Olen 7 kieltä puhuva polyglootti, joka ei ole koskaan oppinut ruotsia. Syy: kiinnostuksen puute. Tehokas kielen oppiminen tapahtuu joko altistamalla (kieltä kuulee jatkuvasti, esim. tv:stä, kotona, lukemalla, erityisesti varhaislapsuudessa) tai aktiivisella _motivoituneella_ opiskelulla. Lisäksi tähän vaikuttaa oman kielen samankaltaisuus kieliopillisesti ja äänteellisesti kohdekielen kanssa.
Pakkoruotsin takia kuvittelin vuosikausia että olen huono kielissä. Mikäli sekä motivaatio että altistuminen puuttuu, kieltä on lähes mahdotonta oppia. Suomesta puuttuu molemmat, mitä ruotsin kieleen tulee.
Ei se kaikilta puutu. Omillani se ruotsi on kaikkein mieluisin kieli. Itse inhosin sitä koulussa, koska ope oli surkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 7 kieltä puhuva polyglootti, joka ei ole koskaan oppinut ruotsia. Syy: kiinnostuksen puute. Tehokas kielen oppiminen tapahtuu joko altistamalla (kieltä kuulee jatkuvasti, esim. tv:stä, kotona, lukemalla, erityisesti varhaislapsuudessa) tai aktiivisella _motivoituneella_ opiskelulla. Lisäksi tähän vaikuttaa oman kielen samankaltaisuus kieliopillisesti ja äänteellisesti kohdekielen kanssa.
Pakkoruotsin takia kuvittelin vuosikausia että olen huono kielissä. Mikäli sekä motivaatio että altistuminen puuttuu, kieltä on lähes mahdotonta oppia. Suomesta puuttuu molemmat, mitä ruotsin kieleen tulee.
Suomessa menetelmänä käytetäänkin alistamista. Suomenkielisten on alistuttava ruotsinkielisten tahtoon ja opiskeltava pakkoruotsia. Tulokset puhuvat puolestaan...
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nämä kaikki monipuolisesta kielitaidosta selittäjät on ihan metsässä. Onko niillä itsellään ollenkaan lapsia? Maailmassa on kasvamassa lähes natiivisti englantia ymmärtävien lasten sukupolvi joka puolella joka kommunikoi toistensa kanssa maantietellisten rajojen yli jo alakoulun ekoilla luokilla. Nämä tulee olevaan aikuisia jotka eivät voi käsittää miksi heidän pitäisi puhua esim. ranskalaisten kanssa ranskaa missään tilanteessa, eikä kyllä se ranskalainenkaan halua kuulla mitään sönkötettyä kouluranskaa. Eli siinä vaiheessa kun suomalainen yhteiskunta on saatu valtavalla panostuksella sekä koulutukseen että muihin rakenteisiin siihen tilaan että joka pikkukunnassa opiskellaan espanjaa ja ranskaa ja saksaa, ketään ei enää kiinosta.
No kyllä mun ranska on ranskalaisille tähän asti kelvannut. Ja Suomessa ei muuten kohta ole enää pikkukuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ihmetyttää ruotsin opiskelussa se, että ne ihmiset joille ruotsia pitäisi puhua, ovat todennäköisesti koulutettuja ja osaavat englantia. Miksi ihmeessä siis ei voisi puhua englantia? Toki on muutama mummo ja vaari, jotka eivät puhu englantia. Heille pitäisi hankkia tulkki, sen sijaan että koko väestö opettelee heidän kielensä "varmuuden vuoksi".
Ketä kiinnostaa joku aupair vuodelta kivi ja kanto. Mene Ranskaan nyt ja nykäise kädestä ketä tahansa 10+ lasta ja sano jotain englanniksi ja satasesta vetoa että se ymmärtää sua. Vai onko ranskalaiset jääneet kivikaudelle eikä joko kakakaran kädessä olekaan älypuhelin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielitaito tulee olemaan tulevaisuudessa yksi keino profiloitua edukseen työnhaussa. Eli on ihan pässiä että monissa kunnissa säästetään juuri kielten opetuksesta.
Paljon kieliä tarjolle jo päiväkoteihin ja alaluokille. Kielissä lahjakas lapsi kykenee hyvin opiskelemaan montaa kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää ruotsin opiskelussa se, että ne ihmiset joille ruotsia pitäisi puhua, ovat todennäköisesti koulutettuja ja osaavat englantia. Miksi ihmeessä siis ei voisi puhua englantia? Toki on muutama mummo ja vaari, jotka eivät puhu englantia. Heille pitäisi hankkia tulkki, sen sijaan että koko väestö opettelee heidän kielensä "varmuuden vuoksi".
Ja kuten Vaasan/Seinäjoen sairaalakiistassa nähtiin, pakkoruotsia opiskelleiden antamat palvelut eivät kuitenkaan kelpaa ruotsinkielisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainut ratkaisu tähänkin ongelmaan olisi että RuotsinSuomalaisten perustuslailliset oikeudet lakkautettaisiin ja heidät pakko karkotettaisiin Suomesta. Ahvenanmaalaisilta autonomia peleily pois ja pakko karkotus ruotsiin. Rkp puoluee tulisi kieltää lailla ja ruotsalaisten asimuninen Suomessa tulisi estää ja Ahvenanmaa tulisi asuttaa Suomenkielisillä.
Vierailija kirjoitti:
Ainut ratkaisu tähänkin ongelmaan olisi että RuotsinSuomalaisten perustuslailliset oikeudet lakkautettaisiin ja heidät pakko karkotettaisiin Suomesta. Ahvenanmaalaisilta autonomia peleily pois ja pakko karkotus ruotsiin. Rkp puoluee tulisi kieltää lailla ja ruotsalaisten asimuninen Suomessa tulisi estää ja Ahvenanmaa tulisi asuttaa Suomenkielisillä.
Miten se että Ruotsissa lakkautetaan ruotsinsuomalaisten oikeudet vaikuttaa Suomeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sopii. Omani lukevat a-ruotsia joten tulevat vain hyötymään kielitaidostaan.
Apua. En tiennyt että vanhemmat vielä tekevät tällaisia karhunpalveluksia lapsilleen. Pitkä ruotsihan oli tavallinen 70-80-luvulla, kun sitä pidettiin jotenkin hienona, meidänkin koulussamme oli paljon isompi ruotsin ryhmä kuin enkun ryhmä. Onneksi, onneksi vanhempani tajusivat jo silloin laittaa minut enkkuryhmään.
Siis että hassataan se pisin kieli johonkin ruotsiin, jonka oppii helposti vaikka neljäntenä kielenä jos haluaa. Paino sanoilla jos haluaa.
Fakta on kuitenkin se, että mitä nuorempana kielenopiskelun aloittaa, sitä paremmin sen oppii. Kuten jo tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin, neljäs kieli ei yleensä enää kasva sellaiseen taitoon, että sillä oikeasti suoriutuisi. Tärkeintä olisi aloittaa ne hankalat kielet mahdollisimman nuorena ja joku 99%:lle hyödytön ruotsi sitten ihan viimeisenä.
Tietty jos tämän kirjoittajalla on vankat kytkökset Ruotsiin ja siellä ollaan paljon, niin sittenhän lapset tarttee sitä ruotsia. Tuossa tapauksessa vaan voisi kuvitella, että oppivat sen ruotsin ihan siellä ruotsissa ilman että sitä pitää tankata A-kielenä. Kun työkielenä ruotsalaisissakin isoissa firmoissa käytetään englantia, kuten suomalaisissakin. Pohjoismainen yhteiostyökin tapahtuu pitkälti enkuksi nykyisin.
ja ihan olen asunut Ruotsissa pari vuotta, että ruotsintaitoni on loistava. Kouluruotsista ei kyllä sinne muuttaessa kauheasti hyötyä ollut, vaikka se oli itselläni 10 ja kirkkaan ällän kirjoitin. mutta varmasti se pohja auttoi sitten sen kunnollisen ruotsin oppimisessa. Minulla ei sinänsä ole siis mitään ruotsia vastaan, pakollisuutta vastaan sen sijaan on. Ja tällaista hölmöyttä en vaan käsitä kuin tässä...
Missä sanotaan että tuo on lasteni ainoa kieli?
Toinen on käynyt koulun yläkouluun asti englanniksi, joten hänellä on natiivi englanti. Sen lisäksi a-ranska ja sen lisäksi opiskelee vapaa-ajalla kiinaa. Toinen on lukenut a-kiinaa, a-enkkua ja sitä a-ruotsia ja nyt lukee vielä latinaa.
Ei minusta minun lapseni mitenkään poikkeuksellisen kielitaidottomia ole...
Uskon, että lapsesi ovat kielitaitoisia ja että toinen heistä osaa erittäin hyvin englantia. Natiivi tarkoittaa kuitenkin syntyperäistä.
t. Ranskanmaikka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sopii. Omani lukevat a-ruotsia joten tulevat vain hyötymään kielitaidostaan.
Apua. En tiennyt että vanhemmat vielä tekevät tällaisia karhunpalveluksia lapsilleen. Pitkä ruotsihan oli tavallinen 70-80-luvulla, kun sitä pidettiin jotenkin hienona, meidänkin koulussamme oli paljon isompi ruotsin ryhmä kuin enkun ryhmä. Onneksi, onneksi vanhempani tajusivat jo silloin laittaa minut enkkuryhmään.
Siis että hassataan se pisin kieli johonkin ruotsiin, jonka oppii helposti vaikka neljäntenä kielenä jos haluaa. Paino sanoilla jos haluaa.
Fakta on kuitenkin se, että mitä nuorempana kielenopiskelun aloittaa, sitä paremmin sen oppii. Kuten jo tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin, neljäs kieli ei yleensä enää kasva sellaiseen taitoon, että sillä oikeasti suoriutuisi. Tärkeintä olisi aloittaa ne hankalat kielet mahdollisimman nuorena ja joku 99%:lle hyödytön ruotsi sitten ihan viimeisenä.
Tietty jos tämän kirjoittajalla on vankat kytkökset Ruotsiin ja siellä ollaan paljon, niin sittenhän lapset tarttee sitä ruotsia. Tuossa tapauksessa vaan voisi kuvitella, että oppivat sen ruotsin ihan siellä ruotsissa ilman että sitä pitää tankata A-kielenä. Kun työkielenä ruotsalaisissakin isoissa firmoissa käytetään englantia, kuten suomalaisissakin. Pohjoismainen yhteiostyökin tapahtuu pitkälti enkuksi nykyisin.
ja ihan olen asunut Ruotsissa pari vuotta, että ruotsintaitoni on loistava. Kouluruotsista ei kyllä sinne muuttaessa kauheasti hyötyä ollut, vaikka se oli itselläni 10 ja kirkkaan ällän kirjoitin. mutta varmasti se pohja auttoi sitten sen kunnollisen ruotsin oppimisessa. Minulla ei sinänsä ole siis mitään ruotsia vastaan, pakollisuutta vastaan sen sijaan on. Ja tällaista hölmöyttä en vaan käsitä kuin tässä...
Missä sanotaan että tuo on lasteni ainoa kieli?
Toinen on käynyt koulun yläkouluun asti englanniksi, joten hänellä on natiivi englanti. Sen lisäksi a-ranska ja sen lisäksi opiskelee vapaa-ajalla kiinaa. Toinen on lukenut a-kiinaa, a-enkkua ja sitä a-ruotsia ja nyt lukee vielä latinaa.
Ei minusta minun lapseni mitenkään poikkeuksellisen kielitaidottomia ole...
Uskon, että lapsesi ovat kielitaitoisia ja että toinen heistä osaa erittäin hyvin englantia. Natiivi tarkoittaa kuitenkin syntyperäistä.
t. Ranskanmaikka
Voi kuule, kyllä minä sen tiedän. Mistä sinä tiedät, mitkä minun lapseni äidin- tai kotikielet ovat?
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa joku aupair vuodelta kivi ja kanto. Mene Ranskaan nyt ja nykäise kädestä ketä tahansa 10+ lasta ja sano jotain englanniksi ja satasesta vetoa että se ymmärtää sua. Vai onko ranskalaiset jääneet kivikaudelle eikä joko kakakaran kädessä olekaan älypuhelin?
Voin kertoa, että eivät ymmärrä satavarmasti. Olen töissä tekemisissä paljon ranskalaisnuorten kanssa. Täysin ummikkoja englannissa suurin osa. Ei puhuta, ei ymmärretä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sopii. Omani lukevat a-ruotsia joten tulevat vain hyötymään kielitaidostaan.
Apua. En tiennyt että vanhemmat vielä tekevät tällaisia karhunpalveluksia lapsilleen. Pitkä ruotsihan oli tavallinen 70-80-luvulla, kun sitä pidettiin jotenkin hienona, meidänkin koulussamme oli paljon isompi ruotsin ryhmä kuin enkun ryhmä. Onneksi, onneksi vanhempani tajusivat jo silloin laittaa minut enkkuryhmään.
Siis että hassataan se pisin kieli johonkin ruotsiin, jonka oppii helposti vaikka neljäntenä kielenä jos haluaa. Paino sanoilla jos haluaa.
Fakta on kuitenkin se, että mitä nuorempana kielenopiskelun aloittaa, sitä paremmin sen oppii. Kuten jo tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin, neljäs kieli ei yleensä enää kasva sellaiseen taitoon, että sillä oikeasti suoriutuisi. Tärkeintä olisi aloittaa ne hankalat kielet mahdollisimman nuorena ja joku 99%:lle hyödytön ruotsi sitten ihan viimeisenä.
Tietty jos tämän kirjoittajalla on vankat kytkökset Ruotsiin ja siellä ollaan paljon, niin sittenhän lapset tarttee sitä ruotsia. Tuossa tapauksessa vaan voisi kuvitella, että oppivat sen ruotsin ihan siellä ruotsissa ilman että sitä pitää tankata A-kielenä. Kun työkielenä ruotsalaisissakin isoissa firmoissa käytetään englantia, kuten suomalaisissakin. Pohjoismainen yhteiostyökin tapahtuu pitkälti enkuksi nykyisin.
ja ihan olen asunut Ruotsissa pari vuotta, että ruotsintaitoni on loistava. Kouluruotsista ei kyllä sinne muuttaessa kauheasti hyötyä ollut, vaikka se oli itselläni 10 ja kirkkaan ällän kirjoitin. mutta varmasti se pohja auttoi sitten sen kunnollisen ruotsin oppimisessa. Minulla ei sinänsä ole siis mitään ruotsia vastaan, pakollisuutta vastaan sen sijaan on. Ja tällaista hölmöyttä en vaan käsitä kuin tässä...
Missä sanotaan että tuo on lasteni ainoa kieli?
Toinen on käynyt koulun yläkouluun asti englanniksi, joten hänellä on natiivi englanti. Sen lisäksi a-ranska ja sen lisäksi opiskelee vapaa-ajalla kiinaa. Toinen on lukenut a-kiinaa, a-enkkua ja sitä a-ruotsia ja nyt lukee vielä latinaa.
Ei minusta minun lapseni mitenkään poikkeuksellisen kielitaidottomia ole...
Uskon, että lapsesi ovat kielitaitoisia ja että toinen heistä osaa erittäin hyvin englantia. Natiivi tarkoittaa kuitenkin syntyperäistä.
t. Ranskanmaikka
Voi kuule, kyllä minä sen tiedän. Mistä sinä tiedät, mitkä minun lapseni äidin- tai kotikielet ovat?
Sinä olisit jo kiirehtinyt siitä kertomaan, jos kotikielenä olisi englanti. Niin kärkkäästi olit selittämässä noita muitakin kieliä. Olet sellainen pikku leuhkija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sopii. Omani lukevat a-ruotsia joten tulevat vain hyötymään kielitaidostaan.
Apua. En tiennyt että vanhemmat vielä tekevät tällaisia karhunpalveluksia lapsilleen. Pitkä ruotsihan oli tavallinen 70-80-luvulla, kun sitä pidettiin jotenkin hienona, meidänkin koulussamme oli paljon isompi ruotsin ryhmä kuin enkun ryhmä. Onneksi, onneksi vanhempani tajusivat jo silloin laittaa minut enkkuryhmään.
Siis että hassataan se pisin kieli johonkin ruotsiin, jonka oppii helposti vaikka neljäntenä kielenä jos haluaa. Paino sanoilla jos haluaa.
Fakta on kuitenkin se, että mitä nuorempana kielenopiskelun aloittaa, sitä paremmin sen oppii. Kuten jo tuossa mielipidekirjoituksessa sanottiin, neljäs kieli ei yleensä enää kasva sellaiseen taitoon, että sillä oikeasti suoriutuisi. Tärkeintä olisi aloittaa ne hankalat kielet mahdollisimman nuorena ja joku 99%:lle hyödytön ruotsi sitten ihan viimeisenä.
Tietty jos tämän kirjoittajalla on vankat kytkökset Ruotsiin ja siellä ollaan paljon, niin sittenhän lapset tarttee sitä ruotsia. Tuossa tapauksessa vaan voisi kuvitella, että oppivat sen ruotsin ihan siellä ruotsissa ilman että sitä pitää tankata A-kielenä. Kun työkielenä ruotsalaisissakin isoissa firmoissa käytetään englantia, kuten suomalaisissakin. Pohjoismainen yhteiostyökin tapahtuu pitkälti enkuksi nykyisin.
ja ihan olen asunut Ruotsissa pari vuotta, että ruotsintaitoni on loistava. Kouluruotsista ei kyllä sinne muuttaessa kauheasti hyötyä ollut, vaikka se oli itselläni 10 ja kirkkaan ällän kirjoitin. mutta varmasti se pohja auttoi sitten sen kunnollisen ruotsin oppimisessa. Minulla ei sinänsä ole siis mitään ruotsia vastaan, pakollisuutta vastaan sen sijaan on. Ja tällaista hölmöyttä en vaan käsitä kuin tässä...
Missä sanotaan että tuo on lasteni ainoa kieli?
Toinen on käynyt koulun yläkouluun asti englanniksi, joten hänellä on natiivi englanti. Sen lisäksi a-ranska ja sen lisäksi opiskelee vapaa-ajalla kiinaa. Toinen on lukenut a-kiinaa, a-enkkua ja sitä a-ruotsia ja nyt lukee vielä latinaa.
Ei minusta minun lapseni mitenkään poikkeuksellisen kielitaidottomia ole...
Uskon, että lapsesi ovat kielitaitoisia ja että toinen heistä osaa erittäin hyvin englantia. Natiivi tarkoittaa kuitenkin syntyperäistä.
t. Ranskanmaikka
Voi kuule, kyllä minä sen tiedän. Mistä sinä tiedät, mitkä minun lapseni äidin- tai kotikielet ovat?
Sinä olisit jo kiirehtinyt siitä kertomaan, jos kotikielenä olisi englanti. Niin kärkkäästi olit selittämässä noita muitakin kieliä. Olet sellainen pikku leuhkija.
No kuulepas kun en ole. Minulle vain tölvittiin siitä että a-ruotsin lukeminen on huonn äidin merkki. Siksi kerroin ettei se koulussa hankittu kielitaito siihen ruotsiin jää. Mitäs omat penskasi muuten osaavat? Tölviä kuten äitinsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa joku aupair vuodelta kivi ja kanto. Mene Ranskaan nyt ja nykäise kädestä ketä tahansa 10+ lasta ja sano jotain englanniksi ja satasesta vetoa että se ymmärtää sua. Vai onko ranskalaiset jääneet kivikaudelle eikä joko kakakaran kädessä olekaan älypuhelin?
Voin kertoa, että eivät ymmärrä satavarmasti. Olen töissä tekemisissä paljon ranskalaisnuorten kanssa. Täysin ummikkoja englannissa suurin osa. Ei puhuta, ei ymmärretä.
Yritätkö sanoa, että aivan varmasti eivät ymmärrä, vai etteivät ymmärrä aivan varmasti? Ilmaisusi jättää tulkitsemisen varaa.
Jos yrität selittää, että aivan varmasti ranskalaisnuori ei englantia ymmärrä, niin olet väärässä. Minäkin sen Ranskassa asuvana voin testa milloin vaan.
Jos yrität selittää, että ranskalaisnuoren ymmärtämyksessä on horjuvuutta, niin totta kai. Kaikkien ei-natiivien nuorten ymmärtämyksessä jotain aukkoja on. Suomalaistenkin.
Ettei totuus unohtuisi:
"Kouluissa kokeillaan vieraiden kielten opiskelua jo ensimmäisellä luokalla (IS tänään)
Valtionavustusta myönnettiin 96:lle opetuksen järjestäjälle. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan kokeilu alkaa lähes joka neljännessä kunnassa.
– Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla, Grahn-Laasonen toteaa tiedotteessa."
Nyt on tullut virhe, sillä "vieras kieli" kuuluu lukea "toinen kotimainen kieli".