Lue keskustelun säännöt.
Lapsi raivosi synttärilahjasta
07.03.2017 |
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/493810-isoaiti-hammastyi-laste…
Juuri tämän ilmiön takia meillä ei koskaan ole teemasynttäreitä eikä lahjapusseja. Kokeilin niitä kyllä muiden mukana, kun ilmiö rantautui Suomeen, ja totesin että EI. Synttärit onnistuu hyvin ihan ilmankin! Miten muilla?
Kommentit (42)
En ole vastaavan ongelmaan onnekseni törmännyt, perinteiset synttärit ovat kelvanneet ihan mainiosti . Minilahjapusseja on ollut pienten synttäreillä esim. onginnassa iät ja ajat. Ainakin v. -77 syntyneen veljeni syntäreillä oli 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella voi hermo pettää. Elämä on.
Mummeli tipahtanut kyydistä ja sekaantuu asioihin jotka ei hänelle kuulu...
Minun lapseni on jo teinejä ja minä kävin tämän saman keskustelun oman äitini kanssa kun he oli pieniä.
"Ei meillä ennen vaan... ja kyllä kakun ja mustaviinimarjamehun pitää riittää..." jäkäjäkä.
Vierailija kirjoitti:
En ole vastaavan ongelmaan onnekseni törmännyt, perinteiset synttärit ovat kelvanneet ihan mainiosti . Minilahjapusseja on ollut pienten synttäreillä esim. onginnassa iät ja ajat. Ainakin v. -77 syntyneen veljeni syntäreillä oli 🙄
Minun -66 syntyneen siskoni synttäreillä oli lahjapussit vieraille...
Vierailija kirjoitti:
Lapsella voi hermo pettää. Elämä on.
Mummeli tipahtanut kyydistä ja sekaantuu asioihin jotka ei hänelle kuulu...
Lasten synttäreillä kilpailu on lähinnä huvittavaa. Varustelukierre on loputon, ilmeisesti ilmiö on isojen kaupunkien ongelma 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi asumme pienessä kylämuotoisessa kunnassa tai sen osassa. Olen entinen helsinkiläinen ja hirvittää ajatuskin menost siellä. Täällä ei ole kenelläkään ollut kovin ihmeellisiä synttäreitä. Meidän synttäreilä ei ole kertaakaan ollut mitään ohjelmaa. Ollaan vain annettu lasten touhuta keskenään ja syödä herkkuja.
Kukaan ei ole ainakaan meidän korviimme vertaillut kenenkään synttäreitä. Välillä tuntuu, että lahjoillakaan ei ole päivänsankarille niin väliä, kunhan saa paketin. 7-9-vuotiaista siis kyse, toinen tyttö, toinen poika.
Täällä ilmeisesti pääseminen koulun jälkeen jonkun toisen kotiin kylään on jo iso juttu, koska omin päin ei moni pääse, kun asutaan siellä täällä. Se on arjessa muuten tietenkin harmi, mutta sellaista se vain on. Asumme 3 km päässä koululta ja kaupoista, isompina lapset pystyvät kulkemaan matkan itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella voi hermo pettää. Elämä on.
Mummeli tipahtanut kyydistä ja sekaantuu asioihin jotka ei hänelle kuulu...
Lasten synttäreillä kilpailu on lähinnä huvittavaa. Varustelukierre on loputon, ilmeisesti ilmiö on isojen kaupunkien ongelma 🙄
No minusta nuo on ihan perussynttäreitä. En näe tässä mitään ilmiötä. Enkä näe mitään kilpavarustelua. Normaalia lapsiperheen elämää. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää mummojen avautumiset synttäreistä on samanlaisia toistoilmiöitä kuin jokakeväinen koirankakkamarmatus...
Vierailija kirjoitti:
Lapsella voi hermo pettää. Elämä on.
Mummeli tipahtanut kyydistä ja sekaantuu asioihin jotka ei hänelle kuulu...
Mutta onhan se törkeää, että päivänsankari suuttuu lahjasta ja vanhemmat ei puutu. Lasta voi kasvattaa oli synttärit tai ei. Siis anteeksi, lasta PITÄÄ kasvattaa. Epäkohtelias käytös ei ole suotavaa koskaan, vaikka ei pitäisi lahjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taas "raivosi" vieras lapsen 9-vuotis kaverisynttäreillä. Kakku oli väärän makuista, leikit ja synttäriohjelmat tylsiä, kaikkea piti kyseenalaistaa, miksi meillä ei ollut juuri hänen makunsa mukaan räätälöityä ohjelmaa tai synttäriherkkuja.
Muut vieraat tykkäsivät juhlista mutta tämä yksi mesosi joka ainoan hetken kaikesta. Ihan vain pikkaisen olisi tehnyt mieli ottaa tuosta ankeuttajasta niska-perse-ote ja heittää pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella voi hermo pettää. Elämä on.
Mummeli tipahtanut kyydistä ja sekaantuu asioihin jotka ei hänelle kuulu...
Mutta onhan se törkeää, että päivänsankari suuttuu lahjasta ja vanhemmat ei puutu. Lasta voi kasvattaa oli synttärit tai ei. Siis anteeksi, lasta PITÄÄ kasvattaa. Epäkohtelias käytös ei ole suotavaa koskaan, vaikka ei pitäisi lahjasta.
No en ole ikinä tällaiseen törmännyt. Totta kai lasta pitää kasvattaa, mutta ei se lapsi erehtymätön ole, emmekä me tiedä, mitä siellä on oikeasti edes tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan täällä, missä asumme (Espoossa) ole mitään kilpavarustelua. Tai vertailua, kenellä parhaat synttärit. Lapset tykkäävät kotisynttäreistä, toisaalta ovat olleet iloisia siitäkin, että silloin tällöin on Hop lop -synttäreitä tai vastaavia. Itse keksivät leikkejä (esim. rikkinäinen puhelin), ei tarvita mitään seremoniamestareita. Ja tosiaan noita lahjapussukoita vieraille annettiin jo omassa lapsuudessani usein onginnan muodossa. Ikinä en ole nähnyt yhdenkään lapsen raivostuvan lahjasta.
Prototyyppi kirjoitti:
Meillä taas "raivosi" vieras lapsen 9-vuotis kaverisynttäreillä. Kakku oli väärän makuista, leikit ja synttäriohjelmat tylsiä, kaikkea piti kyseenalaistaa, miksi meillä ei ollut juuri hänen makunsa mukaan räätälöityä ohjelmaa tai synttäriherkkuja.
Muut vieraat tykkäsivät juhlista mutta tämä yksi mesosi joka ainoan hetken kaikesta. Ihan vain pikkaisen olisi tehnyt mieli ottaa tuosta ankeuttajasta niska-perse-ote ja heittää pihalle.
No tällaisessa tilanteessa valvova aikuinen tietenkin ohjaa lasta ystävällisesti mutta tiukasti ja jos ei se auta, soittaa vanhemmat halemaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä. Kun olin itse lapsi, synttärit olivat aika simppelit; kakku, limsaa, keksejä, sipsiä. Vanhemman ohjauksella jokin kilpailu tai leikki. Lahjojen avaamisesta ei tehty ohjelmanumeroa, vaan lahjat avattiin sitä mukaa kun vieraat tuli ovesta sisään, eikä niitä hirveästi vertailtu tai ainakaan arvosteltu. Kutsut tein monesti itse ja vein kouluun tai kaverin postiluukusta sisään.
Nykyään synttärit, jossa 1-lk tyttöni käy, ovat lähes aina joko a) sisäleikkipuistosynttärit b) teemasynttärit kotona. Kaikki yksityiskohdat kutsua ja koristeluja myöten on tehty teeman mukaisesti. Kun lapsi tulee kotiin, hänellä on mukana jokin lahja tai krääsäpussi.
Ovathan ne kivoja, mutta tästä seuraa väistämättä paineita; pitäisikö meidänkin varata HopLopista juhlat? Pitäisikö palkata kotiin sirkustaiteilija? Leipoa cakepopseja tai mikä-nyt-sattuu-olemaan-muodissa? Ostaa Tigeristä neljä säkillistä pompomeja, viirejä ja konfettia ja kuvata juhlat Instagramiin?
Olen kuitenkin päättänyt suosiolla, että tavissynttärit saa riittää. Kun lapsia on useita ja synttäri- ja muita juhlia riittää monia vuoden mittaan, tulee paperikrääsälle ja lahjapussukoille hintaa. Mielummin panostan synttäreissä tarjoiluihin ja omaan ohjelmaan. Kertaakaan ei ole lapset valittaneet, että olisi olleet huonot juhlat. Isompana saattavat jo sitten vaatiakin enemmän, kuka tietää..
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Meillä taas "raivosi" vieras lapsen 9-vuotis kaverisynttäreillä. Kakku oli väärän makuista, leikit ja synttäriohjelmat tylsiä, kaikkea piti kyseenalaistaa, miksi meillä ei ollut juuri hänen makunsa mukaan räätälöityä ohjelmaa tai synttäriherkkuja.
Muut vieraat tykkäsivät juhlista mutta tämä yksi mesosi joka ainoan hetken kaikesta. Ihan vain pikkaisen olisi tehnyt mieli ottaa tuosta ankeuttajasta niska-perse-ote ja heittää pihalle.
No tällaisessa tilanteessa valvova aikuinen tietenkin ohjaa lasta ystävällisesti mutta tiukasti ja jos ei se auta, soittaa vanhemmat halemaan pois.
Usko pois, näin tehtiin mutta lapsen vanhemmat olivat leffassa synttäreiden ajan ja tuota lasta todellakin ohjattiin ja hänelle perusteltiin asiat, miksi meillä kakku oli synttärisankarin toiveiden mukaan ja miksi ohjelma synttärisankarin mieleen. Ihan pitelemätön tenava. Ja tosiaan, muilla vierailla oli kivaa ja synttäriherkutkin maistuivat.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni on jo teinejä ja minä kävin tämän saman keskustelun oman äitini kanssa kun he oli pieniä.
"Ei meillä ennen vaan... ja kyllä kakun ja mustaviinimarjamehun pitää riittää..." jäkäjäkä.
Oikeassahan tuo isoäiti on. Kilpavarustelua ja näyttämistä on lasten synttärit monelle. Että kaikki nyt taatusti tajuaa, että meidän lapsi on se rikkain ja kaunein jne. Eniten hatuttaa se hirveä vimma loihtia ennennäkemättömät ekstrahuippujuhlat. Pikku kullanmurun toiveissa vain taivas on rajana. Kyllä siinä aikuisellakin hämärtyy käsitys kohtuullisuudesta.
P.S. Aika monet järjestää näitä huonon omantuntonsa ajamana, kun tavallisessa arjessa ei lapselle riitä aikaa eikä huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kun olin itse lapsi, synttärit olivat aika simppelit; kakku, limsaa, keksejä, sipsiä. Vanhemman ohjauksella jokin kilpailu tai leikki. Lahjojen avaamisesta ei tehty ohjelmanumeroa, vaan lahjat avattiin sitä mukaa kun vieraat tuli ovesta sisään, eikä niitä hirveästi vertailtu tai ainakaan arvosteltu. Kutsut tein monesti itse ja vein kouluun tai kaverin postiluukusta sisään.
Nykyään synttärit, jossa 1-lk tyttöni käy, ovat lähes aina joko a) sisäleikkipuistosynttärit b) teemasynttärit kotona. Kaikki yksityiskohdat kutsua ja koristeluja myöten on tehty teeman mukaisesti. Kun lapsi tulee kotiin, hänellä on mukana jokin lahja tai krääsäpussi.
Ovathan ne kivoja, mutta tästä seuraa väistämättä paineita; pitäisikö meidänkin varata HopLopista juhlat? Pitäisikö palkata kotiin sirkustaiteilija? Leipoa cakepopseja tai mikä-nyt-sattuu-olemaan-muodissa? Ostaa Tigeristä neljä säkillistä pompomeja, viirejä ja konfettia ja kuvata juhlat Instagramiin?
Olen kuitenkin päättänyt suosiolla, että tavissynttärit saa riittää. Kun lapsia on useita ja synttäri- ja muita juhlia riittää monia vuoden mittaan, tulee paperikrääsälle ja lahjapussukoille hintaa. Mielummin panostan synttäreissä tarjoiluihin ja omaan ohjelmaan. Kertaakaan ei ole lapset valittaneet, että olisi olleet huonot juhlat. Isompana saattavat jo sitten vaatiakin enemmän, kuka tietää..
Eli mikä on ongelma?
Toiset tykkää järjestää juhlia, toiset ei.
Toiset pihistelee lapsissa, toiset matkustelussa, kolmannet törsää kaikkeen.
Meillä minä ostin juhlavarusteet yleensä aina kun niitä käveli vastaan, esim Espanjassa kaikki oli halpaa. Lastenkutsujen pöytäliinoina toimii kirpparilta hankitut Marimekon verhot. Monta vuotta. Viirit voi tehdä itse, esim miehen kulahtaneista kauluspaidoista... ja se itse elivottu on yleensä tosi halpaa tarjottavaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni on jo teinejä ja minä kävin tämän saman keskustelun oman äitini kanssa kun he oli pieniä.
"Ei meillä ennen vaan... ja kyllä kakun ja mustaviinimarjamehun pitää riittää..." jäkäjäkä.
Oikeassahan tuo isoäiti on. Kilpavarustelua ja näyttämistä on lasten synttärit monelle. Että kaikki nyt taatusti tajuaa, että meidän lapsi on se rikkain ja kaunein jne. Eniten hatuttaa se hirveä vimma loihtia ennennäkemättömät ekstrahuippujuhlat. Pikku kullanmurun toiveissa vain taivas on rajana. Kyllä siinä aikuisellakin hämärtyy käsitys kohtuullisuudesta.
P.S. Aika monet järjestää näitä huonon omantuntonsa ajamana, kun tavallisessa arjessa ei lapselle riitä aikaa eikä huomiota.
Tuon isoäidin kuvailemat juhlat on kyllä ihan normaalia lapsiperhearkea. En näe mitään ilmiötä, enkä kilpavarustelua. Ihme marmatusta taas.
Omassa lapsuudessani 80-luvulla ei ollut noita vieraiden lahjapusseja, jos jollain oli onginta niin sieltä sai yhden tikkarin tai yhden ilmapallon. Tai sitten saattoi olla joku kilpailu jossa vain yksi voitti jotain. Nuo nykyiset lahjapussit on välillä hämmentävän kalliita sisällöltään, esim. yksillä synttäreillä pussissa oli lps-hahmo, lyijytäytekynä, vihko, superpallo, karkkia ym. varmaankin n. 10 €:n edestä per pussi.
Taas näitä ennen oli parempi. Huonosti kasvatettuja lapsia on ollut aina. Me olemme järjestäneet useat synttärit hoplopeissa yms. ja vastaavasti vieneet omat lapsemme useisiin juhliin ja koskaan kukaan ei ole raivonnut mistään.