Lue keskustelun säännöt.
Pariskunnat, joissa menot jaetaan 50/50. Miten jaatte ruokamenot?
06.03.2017 |
Kysymys koskee siis niitä, jotka puolittavat ruokakauppalaskunsa molempien puolisoiden kesken tasan.
Syöttekö te molemmat tätä puoliksi ostettua ruokaa yhtä paljon?
Kommentit (60)
Meillä ei kyllä katsota, kuinka monta perunaa enemmän joku syö. Jokaiselle on esimerkiksi kananrintapala, sitten on riisiä ja kasviksia vapaasti otettavaksi.
Meillä on yhteinen tili, josta maksetaan kaikki menot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies syö 2 kertaa sen mitä itse syön. Meillä on yhteinen "ruokatili", josta maksetaan ruokaostokset ym tarvittavat. Molemmat laittaa sinne rahaa ja tällä hetkellä mies enimmäkseen, koska itse olen tällä hetkellä tuloton. Vaikka mies syökin enemmän, niin tilanne tasoittuu aika hyvin minun hius-ja ihonhoitotuotteissa. Nämä kun ostetaan aina ruokaostoksien yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan mieheni kanssa entisiä kollegoita, meillä on about sama liksa.
Joka kk kumpikin laittaa talouskassaan 1500 e ja se riittää kaikkeen.Tilataan ruuat netistä 2 x vkossa, veloitus tapahtuu suoraan laskulla, kaikki menee suoraveloituksena, jotain irtolaskuja tulee pari krt vuodessa.
Nyt on tili tyhjä kun oli hiihtoloma just, muuten hyvin pärjätään.
Itse teen ylimääräisiä lyhennyksiä pari krt vuodessa.
Niin no, et vastannut kysymykseen. Kumpi teistä syö puoliksi ostetusta ruuasta enemmän, kumpi vähemmän, vai meneekö tasan? -ap-
Lasketaanko oikeasti jossain perheissä, että kumpi syö enemmän ja kumpi vähemmän? Ite en moista "parisuhdetta" kestäisi..
Kun muutettiin yhteen niin laitettiin kumpikin 250 euroa yhteiselle tilille joka kuukausi ja siitä jäi usein satanen tai joskus enemmänkin vaikka syötiin hyvin ja runsaasti. Oltiin silloin jo kummatkin hyvin palkatuissa töissä ja kummatkin syötiin lounas töissä. Mies maksoi omansa ja minulla oli ruoka työn puolesta yleensä asiakastapaamisien ja miitinkien muodossa. Tehtiin vuorotellen ruuat kotona sen mukaan miten huvitti eli ei mitään tarkkaa suunnitelmaa ollut. Vuosi kului noin ja sitten vaihdettiin vain yhteen yhteiseen tiliin. Sen jälkeen on menty naimisiin ja saatu lapsia. Ei niitä ruokarahoja tarvitse laskeskella kun ostaa sen mihin on varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan mieheni kanssa entisiä kollegoita, meillä on about sama liksa.
Joka kk kumpikin laittaa talouskassaan 1500 e ja se riittää kaikkeen.Tilataan ruuat netistä 2 x vkossa, veloitus tapahtuu suoraan laskulla, kaikki menee suoraveloituksena, jotain irtolaskuja tulee pari krt vuodessa.
Nyt on tili tyhjä kun oli hiihtoloma just, muuten hyvin pärjätään.
Itse teen ylimääräisiä lyhennyksiä pari krt vuodessa.
Tarkentaminen. Teillä menee kolme tonnia ruokaan kuukaudessa ? Kahdelle ihmiselle ?
"Talouskassa" käsittää varmasti noin yleisesti kodin kulut, ei pelkästään ruokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, syödään aika lailla saman verran ja ostetaan ruuat suunnilleen puoliksi. Ei lasketa, vaan ihan fiiliksellä mennään. Ollaan naimisissa ja toisella on lapsia, mutta ne on jo aikuisia. Joskus käyvät meillä syömässä, kuten käyvät muutkin sukulaiset, eikä silloinkaan lasketa. Asiaa tietysti auttaa se, että meillä molemmilla on tähän varaa.
Minä syön enemmän. Mies maksaa kaikki ruuat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan mieheni kanssa entisiä kollegoita, meillä on about sama liksa.
Joka kk kumpikin laittaa talouskassaan 1500 e ja se riittää kaikkeen.Tilataan ruuat netistä 2 x vkossa, veloitus tapahtuu suoraan laskulla, kaikki menee suoraveloituksena, jotain irtolaskuja tulee pari krt vuodessa.
Nyt on tili tyhjä kun oli hiihtoloma just, muuten hyvin pärjätään.
Itse teen ylimääräisiä lyhennyksiä pari krt vuodessa.
Tarkentaminen. Teillä menee kolme tonnia ruokaan kuukaudessa ? Kahdelle ihmiselle ?
Talouskassasta maksetaan yleensä muutakin kuin ruoka, esim. asuminen, sähkö, vakuutukset jne.
Eikä tässä sanottu, montako henkeä talouteen kuuluu.
Me ollaantarkkoja ja punnitaan aina ruuat jota on syöty. Illan päätteeksi kirjaus ja kuun lopussa tasataan rahat niin että syöppö maksaa velkansa toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ollaantarkkoja ja punnitaan aina ruuat jota on syöty. Illan päätteeksi kirjaus ja kuun lopussa tasataan rahat niin että syöppö maksaa velkansa toiselle.
Toivottavasti sinä syöt kaviaaria ja kaveri keräkaalia. Silloin tuo on toimiva systeemi.
Meillä on ruoka- ja taloustavarabudjetti huomioitu yhteisissä, puoliksi maksettavissa laskuissa. Käytännössä mies maksaa enemmän niitä laskuja yhteiselle tilille ja mä käyn kaupassa omalta tililtä. Mua ei edes kiinnosta pysynkö budjetissa, luultavasti melko lähellä tavoitetta mennään kun rahat riittää.
Minä ostan kalliimpaa, mies toisi arkijogurttia ja lauantaimakkaraa tms. Siksi näin. Yhdessä mietitään seuraavan viikon ruuat ja tuon sieltä kaupasta kaiken mikä listaan on kirjoitettu: oluet, karkit, sukat, dödöt yms henkilökohtaiset kamat myös.
Ei se niin euron päälle tarkkaa ole, saatetaan ostaa toiselle vaikka sarja talvirenkaita jos se rengasliikkeesä käynti sopii paremmin itselle kuin toiselle.
Toinen missä seuraan excelillä 50-50 toteutumista on talon remontointi. Taitaa olla ihan itsekseen 10 vuodessa tasoittunut kahden tonnin tarkkuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kumpi ehtii maksaa, pääsääntoisesti joka toinen kerta minä ja toinen mies. Ei me nyt sentilleen aleta maksaa ja ihan avoliitossa ollaan.
Meillä ruokakuntaan kuului 3 naista ja yksi mies. Kun mies lähti ruokakulut puolittuivat. En itsekään olisi etukäteen uskonut näin valtavaa muutosta ruokalaskuissa mutta uskottava se on. Mies vastaavasti on yllättynyt miten kallista kaupassakäynti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä lasketa kenenkään syömisiä, eikä sitäkään kuka maksaa, yleensä mies maksaa, jos ollaan yhdessä kaupassa, kun minä osaan pakata tavarat loogisesti. Jos miehen käyttötililtä vähenee rahat, niin sitten sinne siirretään minun tililtä.
Nuorempana jouduttiin vähän rajoittamaan ostoksia ja elämään muutenkin velkaisina nuukasti. Joskus pitää ihan muistuttaa itseään, että kyllä mä nyt voin ostaa tuota kalliimpaakin tuotetta jos mieli tekee.
Vierailija kirjoitti:
Mies syö huomattavasti enemmän, urheilee kovasti ja on paljon isompi kuin minä. Ehkä jos mietitään niin suurin piirtein se menee 1/4 minulle ja 3/4 miehelle. Toisaalta minä olen pienimahainen napostelija ja mies ei syö välipaloja. Me tehdään niin että kumpikin ostaa omat juttunsa itse (minä leipää, jogurttia ym. Mies homejuustoja, rahkaa, maitoa jne.) ja sitten yhteiset ruoat maksetaan noin puoliksi kaupan kassalla jaotellen. 4 vuotta yhdessä, joista 2 vuotta avoliitossa. Ehkä naimisiin mennessä sitten voi hankkia yhteisen tilin. Mies maksaa meillä asumisen, joten vaikka liikutaan pääasiallisesti mun autolla niin käyn silloin tällöin yksin kaupassa ja maksan siten ruokakuluista vähän enemmän.
Kuulostaapa hankalalta jaotella kaupan kassalla :O....
Meillä on menee urheilupuoli ja kokoero samalla lailla. Tulot mulla parisataa isommat. Kaupassa käymme vuoroviikoin (miehellä säännöllinen vuorotyö), ja mies ostaa itse rahkansa ym. protskuvuorensa työmatkallaan, jos on mun viikkoni, eikä kannata niitä minulla, mulla on tekemistä niiden kauppakassien ja lasten kanssa muutenkin. Jos jompikumpi on kipeä, niin sitten se terve osapuoli käy kaupassa. Ja naimisissa ollaan, 4 lasta, yksi yhteinen taloustili, josta hoidetaan puoliksi juoksevat laskut ja omat tilit. Mies tuo omalla viikollaan mulle kaupasta kaiken mitä tartten, enkä ole niistä velkaa, mutta ostaa omat juttunsa itse. Viikonloppuna mies käy kaupassa ehkä 3 kertaa 4:stä ja maksaa.
Ei joka killinkiä jaksa orjallisesti kytätä....
Se on siinä.
Maksetaan puoliksi. Mies syö suurimman osan ruuasta. Ei haittaa, koska mies maksaa enemmän muita menoja kun on parempituloisempi. Meillä ei ole yhteisiä rahoja tai tiliä, joten vuorotellen maksetaan ruokakaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaantarkkoja ja punnitaan aina ruuat jota on syöty. Illan päätteeksi kirjaus ja kuun lopussa tasataan rahat niin että syöppö maksaa velkansa toiselle.
Meillä ollaan vielä tarkempia ja menot tasataan käytön mukaan, eikä pelkästään ruoka, vaan kaikki.
Juuri ostettiin patjat, kun minun käyttämäni puoli oli ihan ok. kun taas miehen puoli sijauspatja oli puhki ja patjan joustavuus mennyt, paino erosta johtuen.
Samoin lakanoita joudutaan vaihtamaan useammin, kun hikoiltavaa pinta-alaa kropassa on enemmän, joka taas tietää lisäpyykkiä ja petivaatteiden kulumista.
Meillä mies maksaa kuluista 60% ja minä 40%. Kun ollaan niin tasa-arvoisia kaikessa.
Ja nytkin joudutaan vaihtamaan sohva, juuri miehen takia, kun hänen istumapaikassa ammottaa syvennys, kun minun puoli on kuin uusi.
Minä painan 50kg ja mies 78kg
Kyllä meillä ainakin nuorempana mies söi huomattavasti enemmän kuin minä. Esimerkiksi lasagnea hän söi ainakin kolminkertaisen annoksen. Itse oli tottunut, että tehdään ruokaa ja sitten pakastetaan pienissä erissä loppu. No miehen kanssa ei riittänyt pakastukseen oikeastaan ollenkaan. Meillä se maksoi, joka kävi kaupassa. Mies oli töissä ja minä opiskelija, joten hänellä oli tapana ostaa paljon kalliimpia tuotteita kuin minulla. Itselläni ei olisi ollut varaa ylläpitää miehen kalliimpaa elintasoa, mutta eihän sitä odottanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaantarkkoja ja punnitaan aina ruuat jota on syöty. Illan päätteeksi kirjaus ja kuun lopussa tasataan rahat niin että syöppö maksaa velkansa toiselle.
Meillä ollaan vielä tarkempia ja menot tasataan käytön mukaan, eikä pelkästään ruoka, vaan kaikki.
Juuri ostettiin patjat, kun minun käyttämäni puoli oli ihan ok. kun taas miehen puoli sijauspatja oli puhki ja patjan joustavuus mennyt, paino erosta johtuen.
Samoin lakanoita joudutaan vaihtamaan useammin, kun hikoiltavaa pinta-alaa kropassa on enemmän, joka taas tietää lisäpyykkiä ja petivaatteiden kulumista.Meillä mies maksaa kuluista 60% ja minä 40%. Kun ollaan niin tasa-arvoisia kaikessa.
Ja nytkin joudutaan vaihtamaan sohva, juuri miehen takia, kun hänen istumapaikassa ammottaa syvennys, kun minun puoli on kuin uusi.
Minä painan 50kg ja mies 78kg
Vaihtakaa sohvassa viikottain istuinpaikkaa, kestää uusi sohva tuplasti pidempään!
Kuka jaksaa välittää näin pienistä asioista? :D
Meillä ei ole yhteistä taloustiliä ja kumpikaan ei laske, miten kulut jaetaan. Se maksaa, kumpi nyt sattuu maksamaan. Yhdessä kun asutaan, niin rahatkin on yhteisiä. Ei sen vaikeempaa.