4,5-vuotiaan rasittava käytös
Kaikenlaista on, mutta rasittavinta on ehkä tuo nykyinen viivyttely ja haahuilu. Ihan sama missä ollaan tai mihin menossa, niin viivyttelee, vanuu, venyy..... monta kertaa saa sanoa että nyt mennään, tule. Ja lopulta monesti käydä hakemassa. Tuntuu myös liihottelevan omissa maailmoissaan tuon tuosta; jokainen vastaantuleva tolppa on monsteri minkä kanssa pitää ottaa mittaa yms. Sitten kun komennetaan niin raivoaa vastaan. Kun otan kädestä kiinni niin alkaa kunnon show: "äiti älääääää, äiti mua sattuuuuuuuu, äiti älä satuta minuaaaaaaa " vaikka pidän ihan nätisti kädestä kiinni ja hän itse pistää kaikinkeinoin vastaan.
Pyrin käymään hänen kanssaan mahd. vähän missään esim. kaupoissa tällä hetkellä, kun ei siitä vaan tule mitään. Mutta välillä on pakko. Ja hermo menee joka kerta!!!! Meillä on myös 2-vuotias lapsi, joten en voi koko ajan olla pitämässä kädestä isompaa eikä minulla ole silmiä selässä.
Olen myös keskustellut niistä reissuista aina etukäteen ja olen käynyt läpi miten siellä ollaan. Olen myös luvannut palkintona jotain kivaa jos tottelee, mutta ei niin ei.
Ja ei, hän ei ole aina käyttäytynyt näin. Ekat 4 vuotta meni tosi kivasti. Nykyään voi kieriä lattioilla keskellä kauppaa ja raivota kun esim. pikkukärryllä ajo ei onnistu ja otan sen häneltä pois. Juu, pikkukärryjä ei enää saa ja niistä käydään matsi siinä kaupan ovella joka-armias-kerta.
Kommentit (8)
Ettei vain olisi add tai adhd kyseessä? Voi olla myös vain uhmaa. Saako riittävästi myönteistä huomiota? Voimia nyt jokatapauksessa!
4v-uhma. Meillä vähän samaa. Hermot menee aina välillä.
Meilläkin on 4v6kk vanha tyttö ja tuossa vuodenvaihteen aikaan oli iha jäätävä uhma.
Anteeksi että mua naurattaa. Oma vajaa 4v on JUST tollanen. Olen aina kuvitellut olevani hidas, kun meikkaan ja valitsen vaatteita, mutta tämä kaveri voittaa.
Ruokailu vie helposti 45 min. Ulkovaatteiden pukeminen 15 min ja riisuminen niin kauan, ettei ketään jaksa edes kiinnostaa. 10 min kävelymatka voi viedä puoli tuntia.
Meidän tyttö huutaa äiti mulla on asiaa. Kun kysyy mitä asiaa, niin huutaa vaan parkuen äiti mulla on asiaa. Lopulta pitkän huudon jälkeen sanoo asiansa ja se on tyyliin, äiti, onko vaaleenpunanen susta kiva väri. Keksimällä keksii jonkun kysymyksen. Lapsi on aina saanut minun huomion niin ei voi olla kyse huomion puutteesta.
Lapsesi on kannabispsykoosissa. Pössyttelijät ovat juuri tuollaisia haahuilijoita ja laahustajia.