Hei sinä intohimoisesti tupakoinut ja lopettanut. Miten teit sen??
Rakastan tupakointia. Miten himskatissa kukaan, joka tykkää siitä niinkun todella paljon, saa lopetettua?? Apua!
Kommentit (46)
Aloitin koulun, jossa päätin etten polta päivisin. Vetelin imeskelytabuja. Iltaisin poltin kotona. Sitten hiomasin että vedän päivän ekan tupakan klo 7 illalla, niin se alkoi tuntumaan turhalta. 20 vuotta polttaneena viimein onnistuin. Poltan vieläkin joskus baarissa, mutta en muuten. Nyt 3v polttamatta.
Tupakoinnin lopettaminen on säälittävää periksiantamista sosiaallisen paineen alla.
Elämäntavat oli muutenkin huonot, ylipainoa kertynyt jne. Sitten kerran tupakalla vaan rupesin miettimään, että tässä läski ämmä vetää röökiä, aika säälittävää. Ja tuo ajatus oli ihan hirveä. Tuosta ajatuksesta en sitten päässyt eroon, ja pikkuhiljaa tupakka jäi. Ja nyt on painonpudotus käynnissä. Vaikea selittää kokonaisuudessaan sitä ajatusprosessia, minkä kävin läpi.
Luin Tunne lukkosi kirjan ja huomasin olevani tunteitani tupakkaan pakeneva hyypiö. Luulin tupakoineeni sosiaalisista syistä, mutta eipä ollutkaan näin.
Nyt kun jokin asia ahdistaa, hermostuttaa, jännittää, vituttaa yms. rauhoittelen itseäni ettei tästä tarvitse mihinkään paeta, vaan eletään tunne läpi. Loppu tekemästä röökiä mieli kun todellinen syy tupakointiin selvisi. Aiemmin lopettaminen oli mahdotonta kun syy, se todellinen kaikkien syiden äiti oli hakusessa.
Vierailija kirjoitti:
Tupakoinnin lopettaminen on säälittävää periksiantamista sosiaallisen paineen alla.
Ei kai kukaan toisten takia tupakoi eikä toisten takia lopeta.
Nii,i. Nyt pitäis vaan keksiä mitä teen, kun menisin röökille. Kaivoin jo kutimet esiin ja ostin lootan karkkia.