Hei sinä intohimoisesti tupakoinut ja lopettanut. Miten teit sen??

Mä oon ollu jopa viikon tupakoimatta ja parhaillaan polttanut yhen kaks päivässä, ja ei siltikään.. Aina lipsun. Hatunnosto teille, jotka ootte päässy eroon. Tiedän että se olisi elämäni paras päätös ja teko.

Kai se on se tapatupakointi..

20vuotta poltin ison askin päivässä aikoinaan.

Sähkötupakalla se onnistui pikkuhiljaa siirryin laineampiin nesteisiin ja sitten sekin jäi pois.

Mä rakastin tupakointia ja se oli iso osa mun persoonaa enkä koskaan nähnyt siinä mitään väärää enkä toisaalta näe vieläkään. Mutta nykyinen mieheni vihaa tupakointia niin paljon, että jaksoi siitä aina valittaa enkä jaksanut enää kuunnella sitä. Poltin ennen 1-4 askia päivässä, siitä vähensin niin, että poltin ehkä kerran päivässä. Siitä sitten vaan silloin, kun olin juhlimassa. Nyt en enää milloinkaan.

Tulin raskaaksi. Kolmannen kerran. Aiempien raskauksien ja n. vuoden mittaisten imetyksien jälkeen sitä vaan jotenkin lipsui taas tupakoimaan.

Nyt olen ollut n. 2,5 vuotta polttamatta. Olen todella iloinen etten enää polta! _Mutta_, edelleen ajattelen tupakkaa useamman kerran viikossa. Joko niin, että iloitsen päässeeni siitä eroon, tai sitten tulee mieleen joku tilanne missä olisin ennen vanhaan polttanut, tai jotain. Eli ajatustasolla en ole vieläkään päässyt tupakoinnista irti. En käy nykyään ollenkaan "viihteellä", ja sitten kun joskus tulen menemään, niin saan varmaan olla tarkkana etten sorru kokeilemaan tupakkaa. Mutta ihan kovin äkkiä en ole kyllä menossa, ei ollenkaan nappaa semmoinen enää.

Poltin n 15 vuotta. Yök.

Poltin noin 15 vuotta. Sitten läheinen sukulaiseni kuoli keuhkosyöpään alle 40-vuotiaana. Tajusin, että leikin oikeasti terveydelläni, enkä voi pitää itseäni älykkäänä, jos poltan, vaikka tiedän riskit. Lopetin kerrasta käyttämättä mitään valmisteita. Vuoden verran kaipasin tupakointia ja näin myös silloin tällöin unia, että poltan. Nyt olen ollut polttamatta jo 10 vuotta, enkä kaipaa enää ollenkaan tupakointia. Tupakoivat ihmiset näyttävät nyt säälittävilta, harmailta ja ryppyisiltä. Tajuan miten onnekas olin, että pääsin eroon tupakasta.

Lopetin 15 vuoden aski päivässä -tupakoinnin nikotiinipurkan avulla. Samalla tuli todistettua, että tupakoinnissa minua piti kiinni nimenomaan nikotiiniriippuvuus. Noin vuoden verran söin nikotiinipurukumia aina kun alkoi tehdä mieli tupakkaa. Purukumia oli aina mukana kassissa tai taskussa. Lisäksi lopetin tupakastavieroittumisposessin ajaksi anniskeluravintoloissa käymisen, koska alkoholi aina nosti tupakanhimon pintaan. Sitten vuoden päästä vaihdoin nikotiinipurkat tavalliseen purukumiin. Nikotiinipurukumista oli yllättävän helppo päästä eroon, suorilta lopettaminen tuskin olisi onnistunut minulta.

Nyt on mennyt 11 vuotta tupakatta. Enää ei tee edes satunnaisesti mieli, mutta en myöskään anna ns. vahigolle mahdollisuutta. Kaikille tutuille olen sanonut, että minulle ei saa tarjota tupakkaa missään tilanteessa, vaikka sitä kuinka pyytäisin. En kyllä muista pyytäneenikään.

Nykyään tupakka haisee mielestäni jo pahalle. Ja bonuksena tästä tupakasta vieroittumisesta tuli myös melko täydellinen ravintoloista vieroittuminen. Enää ei huvita lähteä istumaan iltaa kuppiloihin, kun sen kerran lopetin.

No niin, itse vetelin 33 vuotta mallua. Sitten kerran pikkujouluissa 2005 tuli lyötyä 1000 e veto että puoli vuotta ollaan ilman tupakkaa. Oltiinkin..

Enkös äitynyt tämän jälkeen vielä vetämään tupakkia. Henkeä ahdisti ja kurkkua kirveli.

Noh, lokakuussa 2008 aloin käyttämään nikotiinilaastareita. Parin viikon jälkeen olin punaisilla läiskillä ( aiemmatkin laastaripaikat näkyivät), joten pakko oli mennä lääkäriin kun en tiennyt onko vakavaakin tuo punoitus.

Lääkäri katsoi ja naurahti: "Et sinä noihin läiskiin kuole, mutta tupakkaan varmaankin, jos jatkat"

Vaihdoin nikotiinipurkkaan ja käytin muutaman kuukauden. Onneksi suu tuli lopulta kipeäksi niistä, joten siis tällä loppui tupakointi ja sen jälkeen en ole käärylettä suuhun pistänyt. Ei tee mieli enkä pistä enää!

Lopetin ns cold turkey sairastettuani keuhkokuumeen, jota tuskin olisin saanutkaan jos en olisi ollut tupakoitsija. Sen se näköjään vaati, että oikeasti tuli lopetettua.

Tulin raskaaksi, joten lopetin seinään. Vielä pari kuukautta laskettuun aikaan. Ei tehnyt ollenkaan tiukkaa, mutta kyllähän tässä on lähipäivinä tultu haaveiltua kuinka kesällä voisi taas tupakoida. Pelkään ratkeavani, mutta jos sen teen, niin lapsen ehdoilla. Eli ei saa vaikuttaa häneen laisinkaan.

takana 17 vuotta tupakkaa joista viimeiset 4 mennyt punaista n 60 päivässä. viekkarit tosi pahat jos koittaa lopettaa seinään . saisi nyt jotenkin edes vähennettyä niin pääsisi alkuun, mutta rääkki olisi loputtoman pitkä

Tulin raskaaksi. Ennen positiivista testiä tupakka oli aiheuttanut pahaa oloa ja oksetusta jo jonkun aikaa, ja sinä päivänä kun plussasin poltin muistaakseni vielä kaksi tupakkaa testin jälkeen. Kuitenkin iskostin päähäni että olen raskaana ja tupakka saa jäädä välittömästi, ja ällötys jota tupakka aiheutti helpotti asiaa. Laskettu aika elokuun alussa ja pahin kuvotusaika kaikkea kohtaan alkaa olla ohi, ja hetkittäin tekee mieli tupakkaa. Kuitenkin vaikka nyt voisinkin en enää polttaisi. Rahan säästö yksi suuri plussa myös. :)

Kaverini oli polttanut yli 20 vuotta eikä uskonut että ikinä pystyisi lopettamaan, saatika että oikeasti haluaisi edes lopettaa. Luki kuitenkin tuon Stumppaa tähän -kirjan, viimeisen sivun jälkeen poltti viimeisen tupakan eikä hänellä sen jälkeen kertaakaan tehnyt edes mieli. Ei ollut kuulemma hankalaa lopettaa, ei haluja, ei vierotusoireita, ei mitään. Nyt viitisen vuotta polttamatta. Hän oli aivan samalla tavoin tupakoivien seurassa, kävi baarissa, oli humalassa jne. Oli pakko lukea itsekin tuo kirja vaikken edes polta, on kyllä hyvä ja pätee moneen muuhunkin riippuvuuteen. :D Kuinka ihmiset keksivät tekosyitä polttamiselle, vaikka kyse on vain nikotiiniriippuvuudesta. Esim. tupakan poltto rentouttaa. Tottakai rentouttaa kun sinulla on vierotusoireita. Niin huumeriippuvaisetkin tarvitsevat huumetta että vierotusoireet helpottaisivat. Kauaa se ei kestä vaan kohta tarvitset taas uuden tupakan että voit "rentoutua".

Kerrasta poikki.  Päätin eräänä uutena vuonna että nyt loppuu ja loppui keskiyöllä enkä ole polttanut 40 vuoteen.  Pidin tupakka-askeja kotona (täysiä) pari kappaletta muutaman kuukauden sen vuoksi että tiesin jos tulee kova tuska minulla on sitä.  Luulen että se helpotti.  Jos minulla ei olisi ollut sitä kotona luulen että olisin ajatellut sitä enemmän.

Vähentämällä. Aivan kappalemääriä laskemalla, pitkällä aikavälillä loiventaen. Kun polttaa enää 3 päivässä, vähennät kahteen, sitten vaan se yksi ja ainoa. Jokatapauksessa jos polttaa on parempi polttaa vähän kuin paljon.

Tärkeä on oivallus että toisin kuin ruokaa, ilman tupakkaa ja alkoholia voi elää. Myöskin, lisää liikuntaa. On mukava huomata kun hapenottokyky lisääntyy ja kunto kasvaa.

Kiitos kaikille! Huomena on uusi päivä. Kyllä mun täytyy pystyä siihen.

Vierailija kirjoitti:

takana 17 vuotta tupakkaa joista viimeiset 4 mennyt punaista n 60 päivässä. viekkarit tosi pahat jos koittaa lopettaa seinään . saisi nyt jotenkin edes vähennettyä niin pääsisi alkuun, mutta rääkki olisi loputtoman pitkä

Miten hitossa sä ehdit?! Sulla menee tupakointiin monta tuntia päivässä? Hei tsemppiä nyt tosi paljon, toivottavasti saat vähennettyä.

Olin niin pahassa flunssassa ettei tullut mieleenkään mennä tupakalle. Siitä kun sitten toivuin, ajattelin että ihan hyvin oon pärjännyt neljä päivää ilman, kokeillaas päivä kerrallaan jatkaa.

Nyt on menty 11 vuotta päivä kerrallaan

Kerrasta poikki -menetelmä toimi itselläni. Eka viikko oli hankala, mutta päätös piti. Viimeisen tupakkani olen tumpannut 20 vuotta sitten.

Ihmettelen itse nyt jo edesmennyttä isääni, joka poltti 30 vuotta, ja yks päivä se vaan lopetti. Kuoli alkoholiin, ettei ollut mikään itsehillinnän mestari. Siksi ihmettelen, miksi mä en siihen pysty.

Ap

Inhalaattorialla lopetin. Pelkällä aloituspakkauksella mentiin, otin sen inhalaattorin aluksi joka paikkaan mukaan ja imeskelin aina kun teki mieli tupakkaan, lopulta se inhalaattori jäi itekseen pois, kun en muistanu ottaa sitä enää matkaan jne.

Vähentäminen on harvoin toimiva ratkaisu, nikottiini on niin voimakasta ja pakonomaista riippuvuutta aiheuttava aine, että hieman sama kun heroinisti yrittäisi lopettaa piikittämistä pikkuhiljaa tai alkoholisti juomista. Nuuska ja sähkötupakkakin siitä huonoja, että niistä saa helposti saman verran nikotiiniä, tai jopa enemmän kun normi syöpäkääryleistä, korvaushoidot tässä mielessä parempia.