Onko sinulla salainen pankkitili? Sellainen, josta miehesi ei tiedä?
Minä aloin laittamaan rahaa omalle kakkostililleni vähän aikaa sitten.
En tiedä miksi, koska rahat ja raha-asiat on 20v avioliiton aikana olleet yhteisiä ja ok.
Koen kuitenkin valtavaa mielihyvää tietäessäni, että minulla on jotain oikeasti ihan omaa, jonka saan törsätä tai makuuttaa tilillä halutessani. Jonkinlainen turva kai.
Jostain syystä, vaikka miehen kanssa läheisiä ollaankin ja kaikki ok, on tämä salaisuus, minkä haluan itselleni suoda.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kumpikaan tiedä mitään toistemme tileistä eikä kiinnostakaan tietää.
Meillä mies maksaa omalta tililtään laskut ja lainat, minä omaltani ruokakulut ja muut juoksevat. Jos jotain yllättävää menoa on, riivitään rahat kokoon molempien tililtä.
Salainen tilini on tili, josta ei riivitä mitään edes pahan päivän varalle. Sen tilin rahoilla voin omalla luvallani mennä ravintolaan syömään vaikka talous auton rikkoutumisen takia kuralla.
-ap
Tossa ajattelumallissa on jotain erittäin outoa. Tarvitset itsellesi salaisen luvan toimia salamyhkäisesti toisen selän takana. Minä en haluaisi sellaisessa liitossa elää. En siis puolisosi vuoksi, vaan sinun. Ei kaikkea tarvitse puolisolle kertoa, mutta tuollainen suunnitelmallinen salamyhkäisyys on outoa. Miksi niin pitäisi toimia? Itse en tarvitse mitään lupia puolisoni vuoksi mihinkään. Voin tehdä mitä lystää kuten hänkin, mutta yhdessä olemisen perusajatuksena on luottamus. Jos meillä olisi talous kuralla, en saisi mitään nautintoa siitä, että menisin salaa ravintolaan syömään puolisoni selän takana salaisilla rahoillani. Miksi koet tarvetta tällaiseen? Etkö voi tehdä kuten haluat reilusti? Sama moukka sitä kuitenkin on kun tuollaista ajattelee, mutta moukempi jos toteuttaa ja asia paljastuu.
Niin. Pointti tuokin. Meillä siis miehen kanssa omat tulot, omat tilit ja yhteiset lapset ja talous ja menot.
Ollaan hoidettu ne yhdessä niinkuin kerroin; mies laskut ja lainat ja minä ruokakulut. Aika yksyhteen menee.
Rahat omilla tileillä muuten on omaa, mutta toisen käytössä jos kodissa jotain menee rikki tms.
Omista rahoistani säästän pienenpienen osan jotain varten. Niinkuin aloituksessani sanoin, etten tiedä mitä. Muttei ne ole perheen pahanpäivän varalle ainakaan.
Onko se nyt jotenkin väärin? Säästää omista rahoistaan kertomatta miehelle?
-ap
Ehkä mun nimissä oleva osaketilini on sellainen, mistä mies ei tiedä. En tiedä, eipä se nyt mitenkään salainen ole, mutta koska mä hoidan tämän talouden raha-asiat 100% ja miestä ei kiinnosta raha millään tasolla, tuskin on kaikesta perillä.
Miehen raha-asian hoitaminen on sellaista, että jos se on ostamassa jotain kalliimpaa, se kysyy multa, onko hänen tilillään rahaa ja sopiiko ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos avioehtoa ei ole. Meillä on sekin. Olemme yhdessä koska haluamme olla yhdessä ja jos emme halua olla yhdessä, haluamme kuitenkin arvostaa toisiamme mahdollistamalla taloudellisesti kivuttoman eron.
Jännä. Me taas olemme halunneet mahdollistaa molemmille taloudellisesti kivuttoman avioliiton päätöksen (eron tai toisen kuoleman) nimenomaan olemalla tekemättä avioehtoa. Kaikki puoliksi ja sillä sipuli: Kivutonta, selkeää ja yksinkertaista. Väite siitä, että avioehto jotenkin selventäisi asioita ja sen laskemista, mikä kenenkin on, on asianajajien propagandaa. Selvitykseen ja jakamiseen menee joka tapauksessa yhtä vähän tai paljon aikaa ja rahaa, mutta avioehtoa tehdessä asianajaja voii laskuttaa vielä senkin.
Ero ilman vaihtoehtoa ei vaadi laskemista, omaisuus on sen kenen nimissä se on. Varsin yksinkertaista. Mitä siinä pitää laskea? Avioehdon ja osituksen voi tehdä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä kumpikaan tiedä mitään toistemme tileistä eikä kiinnostakaan tietää.
Meillä mies maksaa omalta tililtään laskut ja lainat, minä omaltani ruokakulut ja muut juoksevat. Jos jotain yllättävää menoa on, riivitään rahat kokoon molempien tililtä.
Salainen tilini on tili, josta ei riivitä mitään edes pahan päivän varalle. Sen tilin rahoilla voin omalla luvallani mennä ravintolaan syömään vaikka talous auton rikkoutumisen takia kuralla.
-ap
Tossa ajattelumallissa on jotain erittäin outoa. Tarvitset itsellesi salaisen luvan toimia salamyhkäisesti toisen selän takana. Minä en haluaisi sellaisessa liitossa elää. En siis puolisosi vuoksi, vaan sinun. Ei kaikkea tarvitse puolisolle kertoa, mutta tuollainen suunnitelmallinen salamyhkäisyys on outoa. Miksi niin pitäisi toimia? Itse en tarvitse mitään lupia puolisoni vuoksi mihinkään. Voin tehdä mitä lystää kuten hänkin, mutta yhdessä olemisen perusajatuksena on luottamus. Jos meillä olisi talous kuralla, en saisi mitään nautintoa siitä, että menisin salaa ravintolaan syömään puolisoni selän takana salaisilla rahoillani. Miksi koet tarvetta tällaiseen? Etkö voi tehdä kuten haluat reilusti? Sama moukka sitä kuitenkin on kun tuollaista ajattelee, mutta moukempi jos toteuttaa ja asia paljastuu.
Niin. Pointti tuokin. Meillä siis miehen kanssa omat tulot, omat tilit ja yhteiset lapset ja talous ja menot.
Ollaan hoidettu ne yhdessä niinkuin kerroin; mies laskut ja lainat ja minä ruokakulut. Aika yksyhteen menee.
Rahat omilla tileillä muuten on omaa, mutta toisen käytössä jos kodissa jotain menee rikki tms.
Omista rahoistani säästän pienenpienen osan jotain varten. Niinkuin aloituksessani sanoin, etten tiedä mitä. Muttei ne ole perheen pahanpäivän varalle ainakaan.
Onko se nyt jotenkin väärin? Säästää omista rahoistaan kertomatta miehelle?
-ap
Sitten on hienoa kun eron tullen jäät puille paljaille koska mies pystyy osoittamaan hoitaneen lainat YKSIN omista palkkatuloistaan. Tosi fiksu veto sulta olla osallistumatta lainanmaksuun. NOT.
Ei tili, mutta sijoituksia suunnilleen 100 k€ verran.
Mulla on aika paljonkin hyvin tuottaneita sijoituksia, joista mies kyllä tietää mutta eihän hänellä ole mitään mahdollisuutta päästä käsiksi mun omaisuuteen
Mieheni on erittäin hyvätuloinen ja minun palkkani taas melko huono. Tästä syystä aloin laittamaan omalle salaiselle tililleni rahaa (pienen summan joka kuukausi=) säännöllisesti. Nyt siellä on jo iso summa. Talouteemme tämä ei vaikuta millään lailla. Olen koko ikäni ollut säästäväinen kaikessa. Koko tilanteen tekee minulle oikeutetuksi, kun sain vahingossa tietää, että miehelläni on myös salainen tili ollut jo vuosia.
Ei ole. Minulla on yhteinen käyttötili aviomieheni kanssa. Sitten on erillinen tili minun nimissä, johon miehellä on käyttöoikeus.
Ehkä, enpä muista, olenko maininnut kakkostilistä... Eli ei se nyt varsinaisesti salainen ole, mutta merkityksetön. Jäänyt opiskeluajoilta roikkumaan enkä käytä sitä mihinkään... Rahaa siellä taitaa olla joku 27senttiä tai sinnepäin :D
Vierailija kirjoitti:
missään vaiheessa ei mies hoksannut että mulla oli rahaa syrjässä. Lisäksi se tuli vielä tarpeeseen kun mies päätti olla maksamatta lasten elareita ja mun piti muuttaa lasten kanssa toiseen kotiin, miehen viedessä lähes kaiken irtaimen.
Kun ex-miehesi joskus saa selville, että olet pimittämyt rahaa osituksesta, hän voi vaatia uutta ositusta ja syyttää sua kavalluksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos avioehtoa ei ole. Meillä on sekin. Olemme yhdessä koska haluamme olla yhdessä ja jos emme halua olla yhdessä, haluamme kuitenkin arvostaa toisiamme mahdollistamalla taloudellisesti kivuttoman eron.
Jännä. Me taas olemme halunneet mahdollistaa molemmille taloudellisesti kivuttoman avioliiton päätöksen (eron tai toisen kuoleman) nimenomaan olemalla tekemättä avioehtoa. Kaikki puoliksi ja sillä sipuli: Kivutonta, selkeää ja yksinkertaista. Väite siitä, että avioehto jotenkin selventäisi asioita ja sen laskemista, mikä kenenkin on, on asianajajien propagandaa. Selvitykseen ja jakamiseen menee joka tapauksessa yhtä vähän tai paljon aikaa ja rahaa, mutta avioehtoa tehdessä asianajaja voii laskuttaa vielä senkin.
Ero ilman vaihtoehtoa ei vaadi laskemista, omaisuus on sen kenen nimissä se on. Varsin yksinkertaista. Mitä siinä pitää laskea? Avioehdon ja osituksen voi tehdä itse.
Jostais syystä en tiedä yhtään pariskuntaa, jonka avioehto olisi OIKEASTI eron tullen auttanut olemaaan yksimielisiä siitä, kenen nimissä omaisuus on ja kenen nimissä sen pitäisi olla. Aina köydäään oikeutta siitä, että toinen on maksanut enemmän kuin nimellisen omistusoikeutensa. Ei siitä mitään hyötyä ole, mutta aina ne yrittävät. Ja asianaajajat voittavat.
Molemmilla on omia tilejä, varallisuutta ja sijoituksia. En ole juuri kiinnostunut puolisoni rahoista eikä hän minun. On tietysti myös yhteinen tili.
Entä jos molemmilla on salatili, josta kumpikaan ei ole halukas laittamaan yhteisiin yllättäviin menoihin. Auto rikki ja kumpikin käy salaa myhäillen yksin ravintolassa.
En mä salatiliä tartte, oma käyttötili riittää. Niin kauan kuin maksan osuuteni yhteisestä taloudesta, miehelle ei kuulu paskaakaan mun saldo tai mihin rahani käytän
Itse tilissä ei ole mitään vikaa. Avioeron sattuessa koko omaisuus tosin selvitetään. Oudointa on ap:n ajatusmaailma. Miksi et koe olevasi vastuussa perheestäsi?
Kyllä jotkut naiset on kieroja ja petollisia. Etkö sinä ap tajua, et ne rahat on yhtä paljon sun mieheskin?
Vierailija kirjoitti:
En mä salatiliä tartte, oma käyttötili riittää. Niin kauan kuin maksan osuuteni yhteisestä taloudesta, miehelle ei kuulu paskaakaan mun saldo tai mihin rahani käytän
Itseasiassa kuuluu, kun ne on teidän yhteisen talouden rahoja. Se on sit eri asia, jos mies on niin lapanenn ettei pidä oikeuksistaan kiinni.
Itseasiassa rikosnimike on petos, muuten pitää paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä salatiliä tartte, oma käyttötili riittää. Niin kauan kuin maksan osuuteni yhteisestä taloudesta, miehelle ei kuulu paskaakaan mun saldo tai mihin rahani käytän
Itseasiassa kuuluu, kun ne on teidän yhteisen talouden rahoja. Se on sit eri asia, jos mies on niin lapanenn ettei pidä oikeuksistaan kiinni.
Paskat on. Itse tienaan, itse määrään. Miehen tiliin pätee tietenkin sama.
Jännää ehkä, mutta todellisuudessa erot harvemmin sujuvat helposti kun omaisuutta joutuu jakamaan. Avioehdon voi tehdä myös koskeman pelkkää mahdollista avioeroa, kuten meillä.
Tuo kaikki puoliksi ja sillä sipuli toteutuu valitettavan harvoin. Kannattaa tutustua aiheeseen, sillä noinhan se ylipäätään ei suinkaan mene. Avioeron osituksessa, mikäli omaisuutta on jaettavaksi muutakin kuin kahvikupit ja vähäinen omaisuus, astuu eteen mm. tasingot. Selvityksiin menee huomattava määrä aikaa ja mikäli mitään hankaluuksia jaon suhteen tulee, ne asianajokulut ovat merkittävät.
Yksinkertaisen avioehdon, eli virallisesti avioehtosopimuksen taas voi tulostaa vaikkapa verkosta. Avioehtosopimuksen rekisteröinti maksaa 49 euroa.