Olen jo vuosia miettinyt mitä ihmettä tapahtui.

Sellaiset 10v sitten menneisyydessä, teinivuosina olin jatkuvasti väsynyt ja ajatus ei kulkenut ollenkaan. Muistan kun tuijotin kirjaa ja unohdin aina sivun luettuani mitä luin, aloin itkemään koska luulin että minulla on varmasti joku aivokasvain. Vanhemmat eivät suostuneet viemään minua lääkäriin, heidän diagnoosinsa minulle oli teini-ikä. Mielenkiintoinen teini-ikä joo, kun nukahtelin 10h unien jälkeen tunneilla enkä muistanut matikassa yksinkertaisia laskuja.

Yksi aamu nukahdin keittiön pöydän äärelle kun olin lähdössä kouluun, ja kun heräsin olin pirteä. Kuulin kunnolla eikä mikään vaikuttnut enää sumuiselta, luulin hetken että kuolin. Oli todella epätodellinen olo koska ensimmäistä kertaa pitkään aikaan muistin asioita ja kaikessa oli vaan järkeä. En ole ikinä saanut selitystä sille mikä tuon aiheutti. En ole kärsinyt noista oireista sen jälkeen.