Mitä vastaat kun sinulta kysytään mitä harrastuksia sinulla on? Jos ei ole mitään selvää?
Jäädyn aina noissa ja päädyn valehtelemaan, keksimään jotain. Mitä tr teette?
Kommentit (35)
Sanon: nukkuminen ja syöminen. En ikinä valehtele noissa. Toisaalta helppo minun on sanoa, minulla on sen verran haluttua it-alan erityisosaamista, että minua headhuntataan töihin, ja työnantajat saavat kilpailla siitä kuka minut saa, joten minun ei tarvitse nöyristellä ja teeskennellä..
Bodaus käsipainoilla ja suihkusskäynti.
Valehtelu on ihan hyvä vaihtoehto. Pitää vaan tehdä se fiksusti. Ei kannata sanoa "luen paljon" koska silloin kysytään "kuka on lempikirjailijasi" tai "mistä genrestä pidät". Sanotaan mieluimmin "harrastan kävelyä ja vaeltelua luonnossa". Onhan se sitä kun kävelet puiston läpi lähikauppaan.
Naiset, aina ensimmäisenä tulee mieleen valehdella.
Vastaa, että "tällä hetkellä ei mitään, mutta tykkään ..."
Mulla on aina kausia millon innostun jostain harrastuksesta enemmän kun kiinnostaa niin moni asia. Joskus tekee mieli lukea, joskus neuloa, askarrella tai piirtää, soittaa kitaraa tai aloittaa jokin sisustusprojekti. Liikun myös satunnaisesti ja jos joku kysyy niin selitän tämän
Tykkään liikkua ja olen ulkoilmaihminen (=käytän koiran kaksi kertaa ulkona päivässä ja käyn kaupassa kävellen). Olen kiinnostunut ihmisten syvällisistä ajatuksista ja psykologisista haasteteista (=AV). Seuraan päivän polttavia kysymyksiä mediasta (=iiässät ja iiällät läpikäyden + Noin viikon uutiset). Dokumentit kiehtovat minua myös, henkilökuvat ihmisistä (=katsoin Amy-dokumentin ja joskus keskitysleiridokkareita Areenasta). Rakastan ruoanlaittoa. No, siitä kyllä oikeasti pidän. En vaan sh:na syö tekemääni ruokaa, mutta ei sitä tarvitse kertoa.
Haasteteista joo. Olen myös kiinnostunut omasta lukihäiriöstäni.
Jostain syystä sanon aina käyväni lenkillä ka sitten selittelen, ettei oikein ole aikaa mihinkään muuhun. Käyn lenkillä ehkä kerran kuussa...
Oikeasti voisin laskea harrastukseksi av-palstan selailun ja kirjojen lukemisen. Olen aina inhonnut kaikkia säännöllisiä harrastuksia, joihin on pakko mennä. En pidä erityisemmin liikunnasta eikä näin pienen lapsen yh:na ole mahdollisuuksiakaan käydä missään. Sitä vaan ei tee mieli kertoa kaikille.
Sanon suoraan etten harrasta mitään. Miksi valehtelisin jostain noin turhasta? Who cares?
En minäkään nyt juuri harrasta mitään, mutta silti voisin kysymykseen vastata niin, että kysyjä ei asiaa huomaisi. Osaan keskustella hyvin innostuneesti mielenkiintoni kohteista ja kertoisinkin, että harrastan mm. valokuvausta ja luonnossa liikkumista. Lasten kanssa myös luemme ja leivomme paljon. En todellakaan lähtisi valheen tielle ja pystyisin näistä mainitsemistani asioista kertomaan paljon.
Olen maahanmuuttaja ja minua potkitaan nilkoille ja vainotaan tappo yrityksillä sekä minua yritetään varastaa jatkuvasti ja perhettäni stalkataan minun pahoinvoinin edistämiseksi sekä heidän myös.
Eikä siinä kaikki! Toiset ihmiset vielä tunkevat todella psykologisia asioita päähäni turmellaakseen minua ja pitääkseen minua edistyksettömänä
ihmiseläimenä. Kaikki tämä on maahanmuuton takia sekä maassa oleskelun takia. Toivon pian pääseväni pois tästä maapallossa olemisen vainoamisesta. Ehkä maapallo on väärässä ja suomen pitäisi maapallosoitua.
Up