Lue keskustelun säännöt.
Voikohan lapsuuden traumat aiheuttaa muistinmenetystä?
02.03.2017 |
En muista nuoruudestsani paljoakaan. Koin väkivaltaa niin fyysistä kuin henkistäkin kun olin lapsi. Tuntuu, että suurin osa nuoruudesta ja lapsuudesta on ihan sumun peitossa. Yksinkertaiset ja merkittävät asiatkin tuntuvat hankalilta muistaa. Ikää on 20v.
Pelottaa ihan helvetisti, että mistä johtuu tämä muistamattomuus.. Onko mulla jokin sairaus vai voiko tämä olla jokin trauman aiheuttama tila? Arvostaisin, jos joku jolla on omaa kokemusta ja tietoa tästä voisi vähän neuvoa ja valaista minua.. kiitos
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en muista juurikaan lapsuuttani alle 11-vuotiaana. Ihan lyhyitä välähdyksiä, mutta en edes tunnetasolla mitään. Siskoni kuoli ollessani 11. Luulen, että nämä liittyvät toisiinsa, sillä sen jälkeiseltä ajalta muista asioita ihan samalla tavalla kuin esim, parin vuoden takaisiakin juttuja.
Heippa!
Täällä kirjoittelee 22 v.
Lapsuus myös väkivaltaista henkisesti se fyysisesti.
En muistanut kun pieniä osia mun lapsuudesta ja nuoruudesta.
Tossa 19-21 ikävuoden tienoilla aloin muistamaan asioita. Aloin kokemaan tosi kovia vihan ja pettymyksen tunteita mun vanhempia kohtaan. Muutin siis jo 15 veenä pois kotoa.
Tilanne nyt se että epäilen olevani persoonallisuushäiriöinen. Kun tajusin millasta paskaa mun elämä on aina ollut mun päässä tapahtui jotain, ja siitä sitten nämä mielenterveysongelmat.
Mulla on itsellä jo kolme lasta. Yritän vaan elää normaalia arkea ja tehdä asiat toisin omien lasten kanssa, kun miten mun vanhemmat toimi.
Apua yritän hakea niin paljon kun vaan kaupungilla on mt puolella antaa.
Suurin neuvo multa sulle on se että puhu, älä jää muhimaan niitä paskoja asioita yksin. Sitten käy kun mulla, oma pää on niin sekaisin että käy lähellä romahdusta. Jos olisin osannu kertoa niistä muistoista jollekkin kun ne alko mun päähän tulemaan, olisin voinut välttää tän pahimman.
Mutta! Kärsin vieläkin siis muistiongelmista vaikka se lapsuus ja nuoruus onkin palautunut ajatuksiin.
Mulla on yleisesti todella huono muisti. En pysy päivissä mukana ilman kalenteria naaman edessä.
Ja en esimerkiksi mitä olen viimeviikolla tehnyt, ilman että kyselen mieheltä että mitä ollaan tehty. Kun joku muistuttaa jotain niin päähän palautuu muistoja.
Ja käytössä ei ole mitään lääkitystä. :)
Toivottavasti mun vastauksesta oli jotain apua!
Vierailija kirjoitti:
Minä en muista juurikaan lapsuuttani alle 11-vuotiaana. Ihan lyhyitä välähdyksiä, mutta en edes tunnetasolla mitään. Siskoni kuoli ollessani 11. Luulen, että nämä liittyvät toisiinsa, sillä sen jälkeiseltä ajalta muista asioita ihan samalla tavalla kuin esim, parin vuoden takaisiakin juttuja.
Tää on ihan normaalia, harva muistaa lapsuudestaan tuon enempää.
En osaa vastata, paitsi että olen huomannut yhden asian. Kun aloin käsittelemään lapsuudentraumojani, niitähän riitti, muistin kaiken kuin eilisen. Mitä enemmän niitä vuosien aikana käsittelin ja aina uudelleen järkytyin, unohdin yhtäkkiä oleellisen yksityiskohdan traumaattisimmasta tapahtumasta. Aloin unohtelemaan joitakin tapauksiakin, mutta se voi johtua siitäkin että niitä on liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en muista juurikaan lapsuuttani alle 11-vuotiaana. Ihan lyhyitä välähdyksiä, mutta en edes tunnetasolla mitään. Siskoni kuoli ollessani 11. Luulen, että nämä liittyvät toisiinsa, sillä sen jälkeiseltä ajalta muista asioita ihan samalla tavalla kuin esim, parin vuoden takaisiakin juttuja.
Tää on ihan normaalia, harva muistaa lapsuudestaan tuon enempää.
Minä muistan jotain paikkoja, missä olen ollut 3-vuotiaana ja pikkusiskoni pienenä. Siitä lähtien on aikaisimmat muistot.
Kyllä voi käsittääkseni. Itse olen myös kokenut väkivaltaa lapsena ja mulla on muistoja aika vähän, ja niistäkin useat niitä kamalia ja yritän olla muistelematta niitä. Mut se on kai terveiden aivojen ominaisuus, että jonkinverran unohtaa asioita ja usein jos jotain todella kamalaa tapahtuu niin se voi kokonaan pyyhkiytyä muistista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama homma. Aikuisenakin muisti pätkii. Kun olin exän kanssa, unohdin hänet välillä. Me asuttiin yhdessä ja parisuhde kesti yli viisi vuotta. Se oli todella outoa. En muista yhtä sisarustani. Siis tiedän, että hän on sisarukseni ja tiedän, että se ja se tapahtui ja asuimme samassa huoneessakin vuosia, mutta en pysty muistamaan mitään oikeasti. Muistan asioita samaan tapaan kuin muistan esim. jonkun kirjan juonen. On todella kummallista tavata tätä sisarustani. En tunne häntä.
Aivot menee toisilla jotenkin sekaisin, jos lapsuus oli huono. Mulla on diagnoosi dissosiaatiohäiriöstä. Ilmeisesti trauma aiheuttaa sen, että mielen osat (esim. osat muistista) piiloutuu jotenkin, eikä niihin pääse tietoisesti käsiksi. Kaiketi se on jokin suojamekanismi.
Mutta jutun juju onkin se, että näitä traumaattisia kokemuksia koin about 7-14 vuotiaana, mutta siltikin esim. 15-17 ikävuodet ovat sumun peitossa! :/
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mullakin myös siis tuo 15-19v aika täysin sumua. Sain esikoiseni tuolla välillä, enkä muista hänenkään vauvavuosia ollenkaan.
Tää on kummallista miten ihmisen aivot voi vetäytyä johonkin suojakuoreen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muiden mielenterveysongelmien kautta löyty minulta muistikatko. Olen saanut turvallisen lapsuuden mutta kasvatus oli todella kiinni vanhemmassa siskossani. Kun siskoni lähti kouluun katoaa siltä ajalta muistot. Aivan kuin en olis ollut missään vaikka matkustelimme myös perheen kanssa niin kuin aikaisemmin.
Ei siis tapahtumat mitään traumaa.
Omasta mielestäni tämä on jännä, ehkä siksi ettei mitään pahaa tapahtunut kuin se etten ollut joka hetki siskoni kanssa.
Eli en ihmettele jos väkivallan jälkeen jää jotain.
Kuinka luoetttava muisti loppujenlopuksi on jos se on selektiivinen , valikoiva.
Miten keskitysleirilapsuuden eläneet ja sieltä hengissä selviytyneet käsittelivät muistojaan, suojeliko muisti heitä vai miten mahtoivat sopeutua elämään normiarkea.
Eräs psykitri totesi mm naiselle joka epäili onko häntä hyväksikäytetty tai pahoinpidelty lapsena ja hän sitten vain blokannut kipeät muistot muistamattomuuteen, näin
"jos sinulle olisi lapsena tehty jotain pahaa, sinä kyllä muistaisit sen, ennemmin tai myöhemmin ja olisit muistostasi täysin varma".
Tiedä sitten mikä on totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka luoetttava muisti loppujenlopuksi on jos se on selektiivinen , valikoiva.
Miten keskitysleirilapsuuden eläneet ja sieltä hengissä selviytyneet käsittelivät muistojaan, suojeliko muisti heitä vai miten mahtoivat sopeutua elämään normiarkea.
Eräs psykitri totesi mm naiselle joka epäili onko häntä hyväksikäytetty tai pahoinpidelty lapsena ja hän sitten vain blokannut kipeät muistot muistamattomuuteen, näin
"jos sinulle olisi lapsena tehty jotain pahaa, sinä kyllä muistaisit sen, ennemmin tai myöhemmin ja olisit muistostasi täysin varma".
Tiedä sitten mikä on totuus.
Tuo nyt ei pidä paikkaansa.
Mutta kyllä, traumat voi aiheuttaa amnesiaa eli muistinmenetystä.
Aloin muistamaan vasta 39-vuotiaana.
Nostan