Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tais mennä välit ystävään (lastenkasvatuksesta)
27.02.2017 |
Tuli ihan hillitön riita lähisukulaisen kanssa kun kävi ilmi että heillä ei lueta ääneen kirjoja alle kouluikäisille lapsille. Olin ihan järkyttynyt tästä. Luulin että kaveri vitsaili ja heitin jotain että joo ei meilläkään syödä terveellistä ruokaa tai pidetä nukkuma-ajoista kiinni. Kävi ilmi että kaveri ei vitsaillut ja tästä tuli aivan hillitön riita. Meni ihan huudoksi ja henkilökohtaisuuksiin, tais tuntua syyllisyyydentunto kuin tämä oli niin kipupiste.
Mitäs ajatuksiä tämä teissä herättää? Kyse on kuitenkin suht lähisukulaisista joten ei voi jättää asioita sikseen. Ehkä parempi että joku puuttuu näiden lastenkin vuoksi...
Kommentit (41)
Ajattele nyt ihan perusteellisesti kaikella mahdollisella käytettävissä olevalla järjellä: Kumpi on pahempi asia, se että saa aikaan hillittömän riidan jostakin tuollaisesta asiasta vai se, että pienille lapsille ei lueta kirjoja ääneen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin oliko se nyt kaveri, ystävä vai lähisukulainen? Lol
Siis kyseessä on mulle kaveri, mutta on tavallaan myös melko läheistä sukua. En viitsi kertoa tarkemmin ettei tunnisteta, mutta kyseessä ei ole "vain" kaveri mutta ei nyt aivan läheisintä sukua kuitenkaan. Aloitusviestin kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Se että ei lue kirjoja lapsilleen ei todellakaan ole yhtä paha kuin huonon ruuan antaminen lapselle.
Ehkä sun arvomaailmassa. Mulle se että ei lue lapsille on yhtä paha kuin heille röökin suuhun lykkääminen. Peruuttamatonta vahinkoa tekee yhtälailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oliko se nyt kaveri, ystävä vai lähisukulainen? Lol
Siis kyseessä on mulle kaveri, mutta on tavallaan myös melko läheistä sukua. En viitsi kertoa tarkemmin ettei tunnisteta, mutta kyseessä ei ole "vain" kaveri mutta ei nyt aivan läheisintä sukua kuitenkaan. Aloitusviestin kirjoittaja.
Tartun nyt epäolennaisuuksiin mutta miten voi "tavallaan" olla läheistä sukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oliko se nyt kaveri, ystävä vai lähisukulainen? Lol
Siis kyseessä on mulle kaveri, mutta on tavallaan myös melko läheistä sukua. En viitsi kertoa tarkemmin ettei tunnisteta, mutta kyseessä ei ole "vain" kaveri mutta ei nyt aivan läheisintä sukua kuitenkaan. Aloitusviestin kirjoittaja.
Tartun nyt epäolennaisuuksiin mutta miten voi "tavallaan" olla läheistä sukua.
Veikkaanpa kälyä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oliko se nyt kaveri, ystävä vai lähisukulainen? Lol
Siis kyseessä on mulle kaveri, mutta on tavallaan myös melko läheistä sukua. En viitsi kertoa tarkemmin ettei tunnisteta, mutta kyseessä ei ole "vain" kaveri mutta ei nyt aivan läheisintä sukua kuitenkaan. Aloitusviestin kirjoittaja.
Tartun nyt epäolennaisuuksiin mutta miten voi "tavallaan" olla läheistä sukua.
Avoliiton kautta ehkä, tuli mieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oliko se nyt kaveri, ystävä vai lähisukulainen? Lol
Siis kyseessä on mulle kaveri, mutta on tavallaan myös melko läheistä sukua. En viitsi kertoa tarkemmin ettei tunnisteta, mutta kyseessä ei ole "vain" kaveri mutta ei nyt aivan läheisintä sukua kuitenkaan. Aloitusviestin kirjoittaja.
Epäilen kyseessä olevan käly.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulin myös, ettei kaverin perheessä kuunneltu klassista. Heidän 3-vuotias ei oikeasti tunnistanut edes Finlandian Op.26:sta. Tein tietysti lasun moisesta junttiudesta.
Olen syntynyt 50-luvulla, eikä minulle luettu kirjoja, enkä usko muillekaan ja silti olen ihan tolkun ihminen. Kirjojen salaisuuksiin pääsin, kun opin lukemaan.
Ja nykyään olen kirjojen suurystävä.
Suosittelen kirjojen lukemista lapsille, mutta yhtä hyvin sen voi kertomalla lapselle tarinoita, jotka lapselle ovat paljon mielenkiintoisempia, jos ne kertovat lähipiiristä ja ympäristöstä.
Ainakin meillä lastenlapset pyytävät mieluimmin keromaan tarinoita, kuin lukemaan kirjoja.
Minusta ei ole hyvää käytöstä ja hienotunteisuutta aikuiselta, jos omat arvot tuodaan esille riidanhaluisesti ja huutamalla, henkilökohtaisiin asioihin puuttuen ja hyveesi lukuharrastuksesta saa hyvin negatiivisen sävyn. Siinä on todella mennyt lapsi pesuveden mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että ei lue kirjoja lapsilleen ei todellakaan ole yhtä paha kuin huonon ruuan antaminen lapselle.
Ehkä sun arvomaailmassa. Mulle se että ei lue lapsille on yhtä paha kuin heille röökin suuhun lykkääminen. Peruuttamatonta vahinkoa tekee yhtälailla.
No huhhuh... Sä olet aika sairas ihminen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oliko se nyt kaveri, ystävä vai lähisukulainen? Lol
Siis kyseessä on mulle kaveri, mutta on tavallaan myös melko läheistä sukua. En viitsi kertoa tarkemmin ettei tunnisteta, mutta kyseessä ei ole "vain" kaveri mutta ei nyt aivan läheisintä sukua kuitenkaan. Aloitusviestin kirjoittaja.
Tartun nyt epäolennaisuuksiin mutta miten voi "tavallaan" olla läheistä sukua.
Veikkaanpa kälyä...
Eihän se ole tavallaan lähisukulainen. XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko kummi ja kummin oikeudet arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin meilläkään luetaan. Joka ilta kuuntelevat kyllä sadun kirjastosta lainatulta cd:ltä. Paha paha äiti!
Ei ole taidettu tällekään äidille lukea, kun ottaa noin kirjaimellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että ei lue kirjoja lapsilleen ei todellakaan ole yhtä paha kuin huonon ruuan antaminen lapselle.
Tuo on tuota nykyajan kehohypetystä. Terve ruumis on tyhjä kuori ilman tervettä sielua.
Minä söin lapsena melkein joka päivä pottua ja ruskeaa kastiketta, salaattia en nähnytkään ennen kuin koulussa. Mutta minulle luettiin hurjasti, opin itse lukemaan nelivuotiaana ja pääsin siitä eteenpäin kirjastoon viikottain.
Nykyään olen terve, kovakuntoinen, hyväpalkkainen maisteri, joka tarjoilee lapsilleen sekä kunnon ruokaa että kirjoja - ja kiitos kyllä kuuluu juuri sille lukemiselle.
Lapselle lukeminen on mielestäni tärkeää, mutta ei siitä mitenkään saa riitaa aiheutettua. Jotkut lukee, jotkut ei. Jos se on ap:lle niin tärkeää niin kun käyt kylässä niin lue aina lapsille. Jos lapset tykkäävät siitä, ehkä vanhemmatkin innostuvat lukemaan heille. Mutta teillä taitaa olla nyt välit poikki. :D
Meillä sukulaisen lapset olivat alle kouluiässä sanavarastoltaan kehittyneempiä ja puheliaampia kuin meidän lapset, vaikka meidän lapsille luettiin enemmän. En tiedä, jostain ne lapset nappasivat sanansa ilman lukemistakin. Ehkä kuuntelivat enemmän, olivat muutenkin sellaisia enemmän aikuisista kiinnostuneita ja seurallisia. Kai sitä saa sanavarastonsa kuuntelemalla muiden puhetta ja katsomalla telkkuakin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sukulaisen lapset olivat alle kouluiässä sanavarastoltaan kehittyneempiä ja puheliaampia kuin meidän lapset, vaikka meidän lapsille luettiin enemmän. En tiedä, jostain ne lapset nappasivat sanansa ilman lukemistakin. Ehkä kuuntelivat enemmän, olivat muutenkin sellaisia enemmän aikuisista kiinnostuneita ja seurallisia. Kai sitä saa sanavarastonsa kuuntelemalla muiden puhetta ja katsomalla telkkuakin.
Testattiinko lasten sanavarastoa, vai miten tiedät? Puheliaisuudesta sitä ei voi päätellä.
Se, kuinka lapsi ilmaisee itseään, riippuu temperamentista, mielikuvituksesta jne. Tuppisuullakin voi olla mahtava sanavarasto, ja introvertithan usein rakastavat lukemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sukulaisen lapset olivat alle kouluiässä sanavarastoltaan kehittyneempiä ja puheliaampia kuin meidän lapset, vaikka meidän lapsille luettiin enemmän. En tiedä, jostain ne lapset nappasivat sanansa ilman lukemistakin. Ehkä kuuntelivat enemmän, olivat muutenkin sellaisia enemmän aikuisista kiinnostuneita ja seurallisia. Kai sitä saa sanavarastonsa kuuntelemalla muiden puhetta ja katsomalla telkkuakin.
Testattiinko lasten sanavarastoa, vai miten tiedät? Puheliaisuudesta sitä ei voi päätellä.
Se, kuinka lapsi ilmaisee itseään, riippuu temperamentista, mielikuvituksesta jne. Tuppisuullakin voi olla mahtava sanavarasto, ja introvertithan usein rakastavat lukemista.
Kun heidän kanssa vietti aikaa niin huomasi, että heillä on hyvä sanavarasto, heillä oli monimutkaisia pitkiä selostuksia, sanontoja, kielikuvia, tiesivät sanoja ja osasivat selittää niiden merkityksiä jne. Ei sitä nyt missään tieteellisesti testattu :). Ehkä meidänkin lapset tiesivät samat sanat, mutta eivät tuoneet sitä esille hiljaisempina. Mutta siis pointtini oli, että ei pelkästään se lukeminen tee autuaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oliko se nyt kaveri, ystävä vai lähisukulainen? Lol
Siis kyseessä on mulle kaveri, mutta on tavallaan myös melko läheistä sukua. En viitsi kertoa tarkemmin ettei tunnisteta, mutta kyseessä ei ole "vain" kaveri mutta ei nyt aivan läheisintä sukua kuitenkaan. Aloitusviestin kirjoittaja.
Tartun nyt epäolennaisuuksiin mutta miten voi "tavallaan" olla läheistä sukua.
Veikkaanpa kälyä...
Eihän se ole tavallaan lähisukulainen. XD
Onhan.
Alue: Aihe vapaa
Voithan tarjoutua ottamaan heidän lapset mukaan kun viet omiasi satutunnille.