Kerro työpaikasta jonka sait koulussa opiskelemasi ruotsin kielen ansiosta

Vierailija kirjoitti:

Hain asiaskaspalveluassariksi ja asiakas oli ruotsalainen joten siinä tarvittiin ruotsin osaamista. Toinen oli ruotsalainen yritys ja kielitaitoni oli iso plussa.

Hyvä esimerkki tuosta ruotsalaisyrityksestä on tiimipäivä... olimme Ruotsissa suomalaisen kollegani kanssa. Siellä muut totesivat että täällä ei puhuta konsernikieltä enkkua parin suomalaisen takia kun muut 30 ovat ruotsalaisia. No, kolme päivää palavereja, ryhmätöitä, illallisia jne pelkästään ruotsiksi ( pari kertaa jouduin puhumaan itse enkkua ), kolmantena päivänä olin jo täysin sisällä ruotsin kielessä että ei tullut mieleenkään vaihtaa enkuksi. Melkoinen kielikylpy ja erittäin hyvä sellainen!

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajan töitä Norjassa. Suomessa sen sijaan en ruotsia käytä juuri koskaan.

Eikö potilaista kukaan ole ollut ruotsinkielinen?

Olin joskus norjassa puoli vuotta harjoittelussa. Toki ihan suomalainen firma mutta ymmärsin elokuvissa, kuuntelin radiota jne. Ruotsin kieli auttoi.

Kouluruotsissa on tietyt rajoituksensa. Jos työhön kuuluu yksinkertaisista asiakaspalvelutilanteista selviäminen, voi se riittää mutta asiakkaan pitää olla kärsivällinen. Kouluruotsi ei mitenkään voi riittää nopeatempoiseen keskusteluun tai erilaisten murteiden ymmärtämiseen. Vaikka itse osaisi muodostaa hienolta kuulostavia lauseita, ei välttämättä ymmärrä mitään siitä mitä toinen sanoo.

Moni Suomessa monta vuotta asunut venäläinen tai thaimaalainen ei osaa muodostaa kahta suomenkielistä lausetta tekemättä ainakin yhtä virhettä. Jos työssä riittää tuollainen kielitaito, jossa taivutukset ovat miten sattuu ja kuuntelija auttaa puhujaa itseilmaisussa täyttämällä hiljaisia hetkiä, niin kouluruotsi 5/5 voi hyvin riittää jos sitä ylläpitää.

Todella hyvän kielitaidon saavuttaminen ilman kohdemaassa asumista on useimmille mahdotonta.

Ruotsiin hotelliin kesätöihin. Puhuin jopa ruotsia työkavereiden kanssa vaikka mulla oli lieviä vaikeuksia ymmärtää paikallisten puhetta ja sai keskittyä tosissaan. Ymmärsivät mua kuitenkin hyvin.

Paaaaljon on viesinnän ja kaupallisen alan hommia joihin en ole hakukelpoinen, koska en puhu ruotsia.

No nykyisessä pitää perustiedot olla, koska pomo itse on ruotsinkielinen. Teemme pari pientä projektia vuodessa ruotsiksi. Ei puhua tartte, mutta pitää ymmärtää, mitä kirjoittaa. 

Eka laivani oli m/s Diana. En olis sinne päässyt töihin ellen olisi osannut puhua purserin kanssa ruotsia. Vuosi oli kesäsesonki 1989.

Sillä tiellä edelleen. En olisi voinut laivoilla työskennellä ilman ruotsin kieltä.

Toki se onkin tässä vuosien kuluessa vahvistunut ja olen nykyään melkein kaksikielinen.

Suomenruotsalaisen mieheni kanssa puhutaan sellaista sekakieltä, sekoitetaan suomalaisia ja ruotsalaisia sanoja sekaisin

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Kouluruotsissa on tietyt rajoituksensa. Jos työhön kuuluu yksinkertaisista asiakaspalvelutilanteista selviäminen, voi se riittää mutta asiakkaan pitää olla kärsivällinen. Kouluruotsi ei mitenkään voi riittää nopeatempoiseen keskusteluun tai erilaisten murteiden ymmärtämiseen. Vaikka itse osaisi muodostaa hienolta kuulostavia lauseita, ei välttämättä ymmärrä mitään siitä mitä toinen sanoo.

Moni Suomessa monta vuotta asunut venäläinen tai thaimaalainen ei osaa muodostaa kahta suomenkielistä lausetta tekemättä ainakin yhtä virhettä. Jos työssä riittää tuollainen kielitaito, jossa taivutukset ovat miten sattuu ja kuuntelija auttaa puhujaa itseilmaisussa täyttämällä hiljaisia hetkiä, niin kouluruotsi 5/5 voi hyvin riittää jos sitä ylläpitää.

Todella hyvän kielitaidon saavuttaminen ilman kohdemaassa asumista on useimmille mahdotonta.

Niin, siinä tarvitaan jo suoranaista rakkautta jotain  kieltä ja sen oppimista  kohtaan ja jokin asia (tai joku henkilö) joka sen joko ns. 'sytyttää' tai on antanut siihen syyn tai jonkunmoisen 'alkusysäyksen'.(Se voi olla esim. joku musiikki tai kirjallisuus) Ns. 'kannettu vesi' taas ei pitkään kaivossa säily, eikä pysy.

Olin opiskeluaikoina Ruotsissa kesätöissä hoitoapulaisena. Olin kansainvälisen vientiyrityksen respassa.

En päässyt alepan kassalle koska en osannut puhua tarpeeksi hyvin ruotsia, kirjoitin ruotsista C:n. Kirjastoon sitten pääsin, koska siellä oli pari ruotsia äidinkielenäänkin puhuvaa työntekijää, aina oli joku ruotsintaitoinen jokaisessa vuorossa.

Täällä Imatralla ruotsin kieltä kuulee kyllä  aniharvoin ja vielä harvemmin se tulee edes mieleen.

Vierailija kirjoitti:

No... olen ulkomaantoimittaja, ja kaikki kielitaito on eduksi. Ja ilman minkäänlaista ruotsintaitoa en olisi tätä duunia saanut, sillä toki Pohjoismaat on meille yksi painopistealueista.

Opiskeluaikoina ruotsinopettajani ivasi minua, koska halusin oppia ruotsia Ruotsissa. Suomenruotsi ja ruotsinruotsi ovat kuulemma kaksi täysin eri kieltä. Ymmärrän kyllä että eroja on, mutta oikeasti? Aika masentavaa jos ruotsin opiskelusta ei ole mitään hyötyä Ruotsissa. Tällainen ohis vaan...

Ruotsinlaiva oli ensimmäinen, myöhemmin pn tullut monta muutakin. Hyvä kielitaito on itsessään lähes ammattikoulutukseen verrattavissa oleva kyky.

Sain oman alani vaativia kesätöitä taantuman jo alettua 2009 ja 2010 osin siksi, että osaan hyvin ruotsia, erinomainen ruotsintaito oli siis työssä tarpeen (ruotsalaisomisteinen, monikansallinen kustantamo). Tämän työkokemuksen avulla sain seuraavaksi vakituisen työpaikan suomalaisesta yrityksestä, näissäkin työtehtävissä ruotsia tarvitaan silloin tällöin.

Koulussa oppimani ruotsi muodosti pohjan kielitaidolle, jonka ansiosta (muun osaamisen lisäksi) sain pitkään jo työelämässä oltuani ja ulkoistetuksi jouduttuani uuden hyvän työpaikan kasvufirmasta.

Sain: Eka duuni yo-kirjoitusten jälkeen. Ahvenanmaalaisen firman myyntikonttorin toimistosihteerinä, kun olin 19v. Olisin menettänyt: Kaikki duunipaikat yliopistosta valmistumisen jälkeen, koska ko. duunit vaativat tutkinnon ja sitä ei saa oman arvosanaa virkamiesruotsista.

Sain tutkimusavustajan paikan yliopistosta kaksikielisestä projektista. Ensimmäinen kunnon työpaikkani tuntitöiden jälkeen.

Olen matkailuneuvoja. Ruotsin taito on tässä ammatissa itsestään selvä vaatimus, koska ruotsalaiset ovat vuosikymmeniä olleet suurin tai yksi suurimmista matkailijaryhmistä Suomessa. Toki muitakin kieliä pitää osata, itse puhun kaikkiaan kuutta kieltä.

Matkailualalla ruotsia pitää tietysti osata muuallakin kuin matkailutoimistoissa: hotelleissa, ravintoloissa, nähtävyyskohteissa, liikennevälineissä, kaupoissa jne.

Tutkittu juttuhan se on, että asiakas on aina astetta tyytyväisempi, jos saa palvelun omalla kielellään. Sama pätee vientiteollisuuteen (on myyntiartikkeli mikä hyvänsä): palvele ostaja hänen omalla kielellään, jos tahdot kaupan.

Pääsin siivoojaksi. Ruotsin kieltä ei siinä kaivattu tippaakaan, mutta kerran vastasin ruotsiksi yhdelle ruotsalaiselle asiakkaalle, yhdellä sanalla, koskien portaikon siivousta. Missään en ole ruotsia tuon lisäksi tarvinnut. Opiskelin pakkoruotsia 6 vuotta. Ajan olisi voinut käyttää paremmin, samoin verorahat.