Pää savuaa taas ton miehen kanssa, auttakaa!
Hyvin alko tämäkin päivä. Mies lähti pelimatkalle ja mun piti kirjottaa yks työjuttu pöytäkoneella. Meillä on siis vaan yks yhteisessä käytössä oleva kone, jota mies pääasiassa käyttää.
No eikö sieltä lävähtäny silmille miehen facen mesekeskustelu, jossa joku eukko on lähettäny sille alastonkuviaan. Ja näitä on lähetelly jo pidemmän aikaa näköjään. Jututkin näkyy olevan aika seksuaalissävytteisiä molemmin puolin.
Just nyt tekis mieli pakata äijän kamat ja roudata ne tonne parkkipaikalle odottamaan omistajaansa. Tää ei oo eka kerta, kun se tekee tätä. Mä olen vuosia sitten tehny sille selväks, etten tollasta viestittelyä hyväksy, edelliset kerrat oli sillon, kun lapset oli vauvoja. Kun se huomio kuulemma vaan tuntuu niin hyvältä! Hemmetin huomionkipee kakara. Heti jos ei herran miellyttämiseen keskitytä ihan kympillä, hakee se huomionsa jostain muualta.
Ehkä ymmärtäisin jos meidän liitto olis täysin seksitön ja muuta, mut kun ei ole. Pari kuukautta olen ollu tavallista kiireisempi ja väsyneempi kun on uusi työ, peittoakin on silti heilutettu useamman kerran viikossa.
Mitä vittua mä teen ton kanssa? Tiedän jo valmiiks mihin keskustelu äijän kanssa johtaa. Se haukkuu mut sairaalloisen mustasukkaseks ja vannoo viattomuuttaan, koska ei hän voi sille mitään, jos joku haluaa kuviaan hälle lähettää. Ja noi jutut, miten vois naisen kanssa tehdä kaikenlaista, jos ei olis naimisissa, kuittaa ihan vaan viattomaks flirtiks. Ehkä se onkin viatonta, mut musta ei kuitenkaan mitenkään hyväksyttävissä naimisissa olevalta ihmiseltä. Lopuks musta tuntuu et mun on pyydettävä anteeks, kun aiheutin riitaa ja mielipahaa koko perheelle. Näin se on ennenkin menny. Jotenkin toi osaa aina kääntää jutun mua vastaan. Ja mä jään nuolemaan haavojani ja koitan unohtaa koko jutun.
Aika sekavaa tekstiä, mut nyt ei oikeen ajatus kulje, sydän hakkaa ja kädet tärisee. Olenko mä teistä muista tiukkapiponen ja mustasukkanen nillittäjä, kuten mies antaa ymmärtää? Siis onko tää ongelma vaan mun korvien välissä? Mitä tekisitte mun asemassa?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän mies voi ottaa sinua tosissasi kun et itsekään ole tosissasi.
Huoh, olet ihan oikeassa. Mun on vain vaikea tehdä mitään konkreettista päätöstä kun en ole saanut edes puhuttua miehen kanssa kunnolla. Ei kai sitä nyt hemmetti vieköön voi erota ilman että asioista puhutaan?
Mies ei ennen ole ikinä lähtenyt tuolla tavalla ulos kesken riidan, kuten eilen ja tänään. Yleensä se jaksaa inttää vaikka läpi yön sitä omaa kantaansa oikeaksi. Senkin syy mietityttää. Eikö sitä kiinnosta vai..?
Ap
En oikein jaksa uskoa, että miehesi yksinään inttää kantaansa, ellei hänellä olisi jotakuta joka läpi yön inttää vastaan. Lisäksi kerroit, että hän syyttää sinua siitä että TAAS raivoat turhaan. Viestiesi rivien välistä on luettavissa, ettet ole mikään helppo persoona. En yhtään ihmettelisi, jos miehesi alkaa väsyä sauhupäärouvaansa.
Kyllä näitä on mitkä riitelee vaikka yksinään. Toista valvotetaan vaikka koko yö jankkaamalla sitä omaa asiaa eikä lopu vaikka miten käskisi, pyytäisi tai vaikka rukoilisi olemaan jankkaamatta. Ei lopu edes siihen vaikka menisi toiseen huoneeseen nukkumaan. Ja siinä alkaa kyllä kenen tahansa pää sauhuamaan.
Ap ei antanut kuvaa miehestä, joka riitelee yksin öisin, mutta ei myöskään itsestään kuvaa, että hän itse kaipaisi jankkausta vaan että se on mennyt siihen miehen riitelymallin mukana ja ap on peesannut ja varmasti ollut mukana keskusteluissa.
Minusta ap ei kuulosta rasittavalta vaan ihan normaalilta ja mukavalta ihmiseltä.
Mitä ihmettä; joku kirjoitti, ettei mies voi sille mitään että joku lähettelee alastonkuvia? No jo on vässykkä, jos ei saa sanotuksi että lopeta tuollainen!
Muuten miehenä sanoisin aloittajalle, että jätä ihmeessä kumppanisi. Ei se siitä kummemmaksi muutu kuin korkeintaan hetkeksi. Aivan vastuutonta touhua tuntuu äijällä olevan. Ei tuossa mikään pariterapia auta jos selkeästi muut naiset kiinnostaa siinä mielessä. Ei jatkoon.
Kun kerta suuttui ja lähti ovet paukkuen niin kyllä sekin jo kertoo aika paljon, kuten osui arkaan paikkaan ja tajusi jääneensä kiinni. Laita ruksi eropapereihin et haet sitä yksin. Ja kun mies palaa, ole kuin et huomaisikaan sitä ja etkä sano enää sanaakaan. Et kommentoi mihinkään vaikka kuinka yrittäisi tehdä temppujaan.
Miksi ihmeessä moni nainen sietää moista käytöstä?
Ei muuta kun alat kattella asuntoa vähitellen ja alat järjestellä omaa ja lastesi elämää
Pettäjä pakenee paikalta. Varsinkin kun ei enää keksi mitää selityksiä ja juuri toi toisen syytteleminen, haukkuminen jne kielii että on takuuvarmasti tehty muutakin kuin vain viestitelty
AP, täällä yksi mies, joka käyttäytyi kuten miehesi tekee. Kirjoitin naisille ja ihan samalla tavalla kaikki viestiketjuni oli avoimesti kumppanin luettavissa. En peitellyt mitään, mutta kirjoitin intiimejä romanttisia viestejä ja vuodatuksia usealle naiselle. Puolisoni löysi viestit vahingossa ja sitten jäin toisen kerran kiinni, kun hän alkoi epäillä että jatkan touhujani - ja ihan aiheesta epäili.
En tiedä onko miehesi pettänyt sinua fyysisesti, minä en tehnyt niin, mutta luottamuksen pettämistä on yhtä kaikki tuollainen viestittelykin. En itse ymmärtänyt asiaa ja vähättelin puolisoni reaktioita tismalleen kuten miehesikin. Pidin ylireagointina hänen suuttumustaan ja suruaan.
Meillä oli ero edessä, koska en osannut ajatella olevani syyllinen mihinkään eikä puolisoni taas pystynyt luottamaan yhtään liittoomme. En ymmärtänyt häntä ja hän ei ymmärtänyt minua. Koska kuitenkin rakastin ja rakastan puolisoani, järjestin meille pariterapia-ajan. Ero näytti hyvin todennäköiseltä, mutta halusin terapiaan että ymmärtäisin kunnolla mikä siihen johti - että voisin välttää samat virheet tulevaisuudessa.
No, terapeutti sitten kuunteli juttumme ja kertoi, että toimintani on häiriökäyttäytymistä. Hän sanoi, että jos haluan jatkaa suhteessa kaikki viestit näille naisille täytyy yksinkertaisesti lopettaa. Ymmärsin heti ekalla terapiakäynnillä, että syy suhteemme ongelmiin on minussa täydellisesti.
Se oli kuin lekanisku päähän. Mutta samalla se muutti minut. Ennen kaikkea terapia sai meidät ymmärtämään toisiamme paremmin.
Olemme yhdessä yhä, suhteemme on itse asiassa parempi kuin koskaan. Pystyin muuttumaan helposti, kun ymmärsin omaa toimintaani paremmin ja näin sen kirkkaasti ulkopuolisen silmin.
TL;DR Menkää pariterapiaan hetipaikalla, jo lastenne vuoksi. Vaikka eroaisitte, kaikki tulee olemaan tulevaisuudessa helvetisti helpompaa, jos ymmärrätte mitkä asiat johtivat eroonne.
Vierailija kirjoitti:
AP, täällä yksi mies, joka käyttäytyi kuten miehesi tekee. Kirjoitin naisille ja ihan samalla tavalla kaikki viestiketjuni oli avoimesti kumppanin luettavissa. En peitellyt mitään, mutta kirjoitin intiimejä romanttisia viestejä ja vuodatuksia usealle naiselle. Puolisoni löysi viestit vahingossa ja sitten jäin toisen kerran kiinni, kun hän alkoi epäillä että jatkan touhujani - ja ihan aiheesta epäili.
En tiedä onko miehesi pettänyt sinua fyysisesti, minä en tehnyt niin, mutta luottamuksen pettämistä on yhtä kaikki tuollainen viestittelykin. En itse ymmärtänyt asiaa ja vähättelin puolisoni reaktioita tismalleen kuten miehesikin. Pidin ylireagointina hänen suuttumustaan ja suruaan.
Meillä oli ero edessä, koska en osannut ajatella olevani syyllinen mihinkään eikä puolisoni taas pystynyt luottamaan yhtään liittoomme. En ymmärtänyt häntä ja hän ei ymmärtänyt minua. Koska kuitenkin rakastin ja rakastan puolisoani, järjestin meille pariterapia-ajan. Ero näytti hyvin todennäköiseltä, mutta halusin terapiaan että ymmärtäisin kunnolla mikä siihen johti - että voisin välttää samat virheet tulevaisuudessa.
No, terapeutti sitten kuunteli juttumme ja kertoi, että toimintani on häiriökäyttäytymistä. Hän sanoi, että jos haluan jatkaa suhteessa kaikki viestit näille naisille täytyy yksinkertaisesti lopettaa. Ymmärsin heti ekalla terapiakäynnillä, että syy suhteemme ongelmiin on minussa täydellisesti.
Se oli kuin lekanisku päähän. Mutta samalla se muutti minut. Ennen kaikkea terapia sai meidät ymmärtämään toisiamme paremmin.
Olemme yhdessä yhä, suhteemme on itse asiassa parempi kuin koskaan. Pystyin muuttumaan helposti, kun ymmärsin omaa toimintaani paremmin ja näin sen kirkkaasti ulkopuolisen silmin.
TL;DR Menkää pariterapiaan hetipaikalla, jo lastenne vuoksi. Vaikka eroaisitte, kaikki tulee olemaan tulevaisuudessa helvetisti helpompaa, jos ymmärrätte mitkä asiat johtivat eroonne.
Juu ja sitten heräsin ja päästin kissan ulos.
Lol.
No hätäpäissään ei kannata toimia. Anna laineiden laskea ja mieti sekin näkökulma miten sulla on nyt myös vapaakortti vihreille laitumille. Kyllä se 15 v. suhteen jälkeen kiinnostava vaihtoehto on kun nyt se on moraalisesti ihan ok. En tarkoita että alat kostamaan vaan käsittelet tilannetta rauhassa itseäsi kuunnellen ja elät isosti omaa elämääsi siitä nauttien. Näet ystäviä ja käyt sosiaalisissa riennoissa ja vaikket vapaakorttia käyttäisi, niin sinulla on tieto, että kun kohdalle osuu se kerta kun on valittava oman halun ja liiton väliltä, voit hyvin valita halusi ilman omantunnon tuskia. Näin toimien sun oma asenne elämään saattaa myös muuttua ja heijastua mieheesi ja sosiaalisen piirinne muihin miehiin vaikket edes alkaisi flirttaamaan tai mitään kyseenalaista. Siinä saattaa oman miehenkin silmät avautua jne... Tässä yksi vaihtoehto. Vaatii jäitä hattuun mutta voi toimia. Been there, done that.
Vierailija kirjoitti:
No hätäpäissään ei kannata toimia. Anna laineiden laskea ja mieti sekin näkökulma miten sulla on nyt myös vapaakortti vihreille laitumille. Kyllä se 15 v. suhteen jälkeen kiinnostava vaihtoehto on kun nyt se on moraalisesti ihan ok. En tarkoita että alat kostamaan vaan käsittelet tilannetta rauhassa itseäsi kuunnellen ja elät isosti omaa elämääsi siitä nauttien. Näet ystäviä ja käyt sosiaalisissa riennoissa ja vaikket vapaakorttia käyttäisi, niin sinulla on tieto, että kun kohdalle osuu se kerta kun on valittava oman halun ja liiton väliltä, voit hyvin valita halusi ilman omantunnon tuskia. Näin toimien sun oma asenne elämään saattaa myös muuttua ja heijastua mieheesi ja sosiaalisen piirinne muihin miehiin vaikket edes alkaisi flirttaamaan tai mitään kyseenalaista. Siinä saattaa oman miehenkin silmät avautua jne... Tässä yksi vaihtoehto. Vaatii jäitä hattuun mutta voi toimia. Been there, done that.
Ja mitä ne perheensä menettöneet lapset tekevät tässä kuviossa? Sysätään mummolaan, kun äiti ja isi etsivät kadonnutta nuoruuttaan!
Mä kanssa suhteen jossain vaiheessa ennen eroa vonkasin kuvia tms. En niitä aikoja kovin ylevänä muistele. Tosin itse eron sitten aiheutti naispuolinen löytämällä toisen, mutta oltiin jo henkisesti erillään.
Samaa mieltä että hyvä pariterapeutti ennen eropapereiden laittoa, mutta sitä ennen jos jannun saisi ihan yksin käymään juttelemassa ongelmastaan. En nimittäin usko että ihan kylmiltään kaveri avautuisi useammalle ihmiselle kerralla. Se menee niin helposti puolusteluksi.
Eron jälkeen oma terapeutti oli huippukokemus. Se oli tietty mahtavaa, että kaikki oma säälittävä sähellys loppui. Mutta myös ymmärsin syyt ja mikä tärkeintä: ne kaikki ei olleet ihan 100% itsestä johtuvia juttuja ja jokin aina tuollaiseen johtaa.
Näin eronneena silti sanon, että kun kaikki oli sinänsä hyvin ja turvallista, niin lapset otti osumaa tästä. Vielä näin kolme vuotta jälkeenpäin mietin, että ei tullut kuljettua ehkä sittenkään koko polkua loppuun asti.
Vielä noihin avoin suhde -ehdotuksiin. Mullekin tuommoista soopaa eron hetkellä tyrkytettiin, mutta se vaatii 100% luottamuksen, mitä sattuneesta syystä en usko esim. tällä parilla juuri olevan. Jälkeenpäin ajateltuna kyllä olisi ollut ihan mahdollinen idea, kunhan suurin myllerrys oli läpikäyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähetät alastonkuvia jollekin miehelle (bongaa jostain deittipalvelusta tms) tai pyydät sitä lähettämään kalukuvia sulle. Vähän sitä "flirttiä" tekstiä mukaan. Koska se on ihan ok.
Sit pyydät miehen ihan hyväntuulisesti kanssasi lueskelemaan viestinvaihtoa. Koska se nyt vaan on ihan harmitonta ajanvietettä.
Ei mitään raivostumisia.
Whaaat!? Älä nyt missään nimessä jonkun lapsellisen koston takia mene häpäisemään itseäsi ja siinä sivussa luovuttamaan omia alastonkuvia jollekin randomille äijälle (niitä kun ei kannattaisi lähetellä edes seurustelukumppanille). Siis onko noin moni nainen (peukuista päätellen) valmis heittämään kaiken oman kehon arvostuksen ja itsensä kunnioituksen romukoppaan, jotta voisi sanoa miehellensä "mä laitoinki omat alastonkuvat Läski-Kaukolle 67v, jotta se voi runkata mun keholle. Lälläslää, mitäs sanot?"
M28
Pieni Madonna kompleksi? Meidän naistenko pitäisi sivistyneesti peittää kehomme, koska se on muuten häväisty ? Älä viitsi, täällä länsimaissa on naisilla kyllä miehiin nähden yhtäläinen asema. Ei kukaan mieskään kehoaan häpäise peniskuvilla. Aikuiset ihmiset nyt saavat kuihottua melkein mistä tahansa (poistulukien tietysti kaikki muita loukkaava vai hyväksikäyttävä - puhun kahden aikuisen välisestä kummankin aidosta halusta tapahtuvasta toiminnasta) ilman mitään kulttuurin asettamaa häpäisty-leimaa.
Mitä sinä selität? Ei omia alastonkuvia kannata lähetellä randomeille ihmisille oli sitten mies tai nainen. Kannattaisiko pikkuisen löysätä sitä feministiruuvia, jos saa ajankohtaisesta tietoturva-asiasta (case Axl Smith) jonkun naisten tasa-arvoasiakohtauksen itselleen
M28Taidat olla oikeasti joku 15- vuotias. Axl Smithin kohdalla nyt ei ollut mitään tekemistä tietoturvan kanssa vaan kyseessä oli rikollinen, joka kuvasi naisia salaa. Tietoturva tarkottaa aivan eri asiaa - kannattaa googlettaa tai lukea Wikipediasta. Axl jäi kiinni, kun yksi naisista tajusi kuvaamisen tapahtuneen.
Onhan teitä olemsssa, jotka eivät luota mihinkään ja kenenkään. Koskaanhan ei voi olla 100% varma, mutta pidän silti riskiä hyvin pienenä, että joku ystävistäni kokisi tarpeelliseksi vuotaa kuvia tai että joku saisi käsiinsä viestini. Kukin tavallaan, mutta kyllä nykyään kaikki nuoret laittaa kuvia ja samoin kaikki ystäväni, jotka tiedän.
Ihan pakko nyt sen verran kommentoida, että koskaan, ikinä, kehenkään ei voi täysin luottaa. On mahdollista että tulee riitatilanteita missä toinen alkaa oikeasti inhottavaksi ja levittelee kuvia. Minä en suostu lähettämään alastonkuvia edes miehelleni, enkä anna hänenkään niitä ottaa. Jos hän haluaa nähdä mut alastomana, niin kotona voi pyytää mua ottaan vaatteet pois. Mieheni on asiasta samaa mieltä. Kun kerran laittaa jotain nettiin, se on siellä aina ja ikuisesti. Vaikea luottaa myöskään mihinkään puhelimitse tapahtuvaan viestien välittämiseen, yleensä ehdoissa lukee jotain tyyliin että antaa luvan kaiken sisällön keräämiseen. En ikinä edes harkitse minkään sellaisen kuvan julkaisemista, mitä kuka tahansa koska tahansa ei saisi nähdä, koska on mahdollisuus että niin juuri siinä käy.
Mä en ymmärrä miten kukaan antaa kääntää keskustelun päälaelleen ja tulla syytetyksi, kun toinen on kuitenkin väärin tehnyt. Kokemusta on, molemmat vanhempani tekivät samaa, ja huomaan että itsekin osaan sen varsin mallikkaasti. Ehkäpä sen takia pystynkin pysymään asiassa, ja pitämään itsepäisesti aiheen siinä, mikä se oikeasti on, kun tiedän mitä sen kääntelijän päässä liikkuu. Kaiken avain on rauhallisuus, ja täydellinen kieltäytyminen mokomaan jankkaamiseen ja kääntelyyn mukaan menemisestä. Joka kerta kun toinen yrittää kääntää asian muualle kuin omiin tekoihin, pitää vaain tyynesti sanoa, että tässä keskustelussa ei nyt ole kyse siitä, vaan tästä.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa esim: Me emme nyt puhu minun mustasukkaisuudestani, vaan siitä, että tästä asiasta on ennenkin keskusteltu, ja olet tietoinen etten tälläistä hyväksy. Miksi siis kuitenkin teit niin?
Aina ja joka kerta asia pitää vaan kääntää takaisin aiheeseen. Suurin virhe on mennä mukaan siihen, kun toinen kääntelee asioita. Mitään "mutkun" juttuja ei tarvita, siinä vain syyttömästä tulee syyllinen, ja oikea syyllinen pääsee kuin koira veräjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän mies voi ottaa sinua tosissasi kun et itsekään ole tosissasi.
Huoh, olet ihan oikeassa. Mun on vain vaikea tehdä mitään konkreettista päätöstä kun en ole saanut edes puhuttua miehen kanssa kunnolla. Ei kai sitä nyt hemmetti vieköön voi erota ilman että asioista puhutaan?
Mies ei ennen ole ikinä lähtenyt tuolla tavalla ulos kesken riidan, kuten eilen ja tänään. Yleensä se jaksaa inttää vaikka läpi yön sitä omaa kantaansa oikeaksi. Senkin syy mietityttää. Eikö sitä kiinnosta vai..?
Ap
En oikein jaksa uskoa, että miehesi yksinään inttää kantaansa, ellei hänellä olisi jotakuta joka läpi yön inttää vastaan. Lisäksi kerroit, että hän syyttää sinua siitä että TAAS raivoat turhaan. Viestiesi rivien välistä on luettavissa, ettet ole mikään helppo persoona. En yhtään ihmettelisi, jos miehesi alkaa väsyä sauhupäärouvaansa.
Kyllä näitä on mitkä riitelee vaikka yksinään. Toista valvotetaan vaikka koko yö jankkaamalla sitä omaa asiaa eikä lopu vaikka miten käskisi, pyytäisi tai vaikka rukoilisi olemaan jankkaamatta. Ei lopu edes siihen vaikka menisi toiseen huoneeseen nukkumaan. Ja siinä alkaa kyllä kenen tahansa pää sauhuamaan.
Ei vaikuttaisi liittyvän ap:hen lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, kai tämä tästä selkenee joskus.
Tulostin tosiaankin paperit ja jätin täytettynä keittiön pöydälle. Löytäkööt ne siitä kun taas vaivautuu kotiin joskus. Kai mä tavallaan toivon saavani siitä jotain reaktiota noilla eropapereilla. Että se edes tajuaisi että mä en enää halua jatkaa näin. Suostuisi edes puhumaan normaalisti, eikä kuittaisi kaikkea tuolla ylimielisellä välinpitämättömyydellään. Meidän suhteessa on ollut todella paljon hyvääkin, riidellä ei vain olla koskaan osattu samalla tasolla. Siksi kai mulla vielä on joku pieni toivonkipinä , että tämäkin asia saataisiin ratkottua, mieluimmin jonkun ammattilaisen avulla. Miehen nyt vain pitäisi tulla vastaan, eikä syyllistää mua tai paeta paikalta.
Ap
Toivottavasti miehesi kaikessa hiljaisuudessa katsoo bluffisi ja ruksaa papereihin kohdan: eroa haetaan yhdessä.
Silloin ainakin saisin tietää, mitä mies nyt haluaa.
Paperit oli edelleen aamulla pöydällä ja oli mieskin niitä vilkaissut. Kysyi olenko mä nyt ihan tosissani. Totesin, etten tiedä onko mulla vaihtoehtoja. Juuri muuta ei aamulla sanottu, vain arkisista asioista muutama sana. Pari kertaa tuijotettiin toisiamme mykkinä silmiin. Ehkä se keskusteluyhteys tästä aukeaa vielä, toivon niin.
Mitä keskustelu auttaa, en tiedä. Tekemättömäksi tätä ei saa ja luottamuskin on olematon. Ehkä haluan vain vastauksia kysymyksiini, tärkeimpänä niistä Miksi?
Ja haluaisin kyllä myös selvyyden tuohon, miksi tuo toinen nainen lähettelee niitä baariotoksiaan. Pahoin pelkään, että siinä on kyse jostain enemmästä, kuin tämän nakukuvanaisen kohdalla. Vai moniko teistä varatuista naisista lähettelee itsestään ihan vaan huvikseen varatulle miehelle kuvia baareista? Mies kielsi tietenkin suhteen olemassaolon, mutta tuohon en juuri nyt luota tippaakaan.
Nyt kun mulla on ollut muutama päivä aikaa ajatella asioita, alan hiljalleen hyväksyä sen, ettei tätä liittoa enäähelpolla saa paikattua. Enkä ole varma löytyykö siihen haluakaan kummaltakaan.
Ap
Tsemppiä ap! Pidä huoli, että miehesi joutuu ottamaan sinut nyt tosissaan. Yritä pysyä itse mahdollisimman rauhallisena, äläkä missään tapauksessa mene miehen riehumiseen mukaan. Kun hän syyttää sinua, pyydä häntä rauhoittumaan vaikka oma veresi kiehuisi kuinka. Sano, että haluat ja toivot teidän voivan nyt täysin asiallisesti keskustella käytännönjärjestelyistä. Kerro, että jos hän ei allekirjoita avioero-papereita, voit hakea eroa myös yksin. Ala katselemaan asuntoja ja oikeasti myös muuta, jos mies ei ala taistella parisuhteenne puolesta (ja se taistelu saa myös jatkua vaikka vuosia. Sun luottamus ja rakkaus pitäisi joten nyt uudestaan ansaita).
T. Joku, jonka mies tarvitsi tosi konkreettisesti pelästyä menettävänsä vaimonsa ennen kuin älysi tehdä täyskäännöksen ja hakeutua itse terapiaan. Tapahtuneesta kymmenen vuotta. Oli rankkaa pysyä lujana, mutta kaiken vaivan arvoista!
P.s. Jos mies ei todella "herää", hänestä ei ole sinulle miehenä enää mitään iloa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miten kukaan antaa kääntää keskustelun päälaelleen ja tulla syytetyksi, kun toinen on kuitenkin väärin tehnyt. Kokemusta on, molemmat vanhempani tekivät samaa, ja huomaan että itsekin osaan sen varsin mallikkaasti. Ehkäpä sen takia pystynkin pysymään asiassa, ja pitämään itsepäisesti aiheen siinä, mikä se oikeasti on, kun tiedän mitä sen kääntelijän päässä liikkuu. Kaiken avain on rauhallisuus, ja täydellinen kieltäytyminen mokomaan jankkaamiseen ja kääntelyyn mukaan menemisestä. Joka kerta kun toinen yrittää kääntää asian muualle kuin omiin tekoihin, pitää vaain tyynesti sanoa, että tässä keskustelussa ei nyt ole kyse siitä, vaan tästä.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa esim: Me emme nyt puhu minun mustasukkaisuudestani, vaan siitä, että tästä asiasta on ennenkin keskusteltu, ja olet tietoinen etten tälläistä hyväksy. Miksi siis kuitenkin teit niin?
Aina ja joka kerta asia pitää vaan kääntää takaisin aiheeseen. Suurin virhe on mennä mukaan siihen, kun toinen kääntelee asioita. Mitään "mutkun" juttuja ei tarvita, siinä vain syyttömästä tulee syyllinen, ja oikea syyllinen pääsee kuin koira veräjästä.
Olet oikeassa, kirjoitin tuonne ylemmäs omista tötöilyistäni. Puolustukseni oli ennen asian valkenemista että kumppani ylireagoi. Tein siis vasten hänen tahtoaan mitä tein, koska en pitänyt hänen reaktiotaan kohtuullisena. Ajattelin, että hän haluaa kontrolloida minua. Vasta kun saimme terapia-apua tajusin, että käyttäydyin todellisuudessa epäkunnioittavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän mies voi ottaa sinua tosissasi kun et itsekään ole tosissasi.
Huoh, olet ihan oikeassa. Mun on vain vaikea tehdä mitään konkreettista päätöstä kun en ole saanut edes puhuttua miehen kanssa kunnolla. Ei kai sitä nyt hemmetti vieköön voi erota ilman että asioista puhutaan?
Mies ei ennen ole ikinä lähtenyt tuolla tavalla ulos kesken riidan, kuten eilen ja tänään. Yleensä se jaksaa inttää vaikka läpi yön sitä omaa kantaansa oikeaksi. Senkin syy mietityttää. Eikö sitä kiinnosta vai..?
Ap
En oikein jaksa uskoa, että miehesi yksinään inttää kantaansa, ellei hänellä olisi jotakuta joka läpi yön inttää vastaan. Lisäksi kerroit, että hän syyttää sinua siitä että TAAS raivoat turhaan. Viestiesi rivien välistä on luettavissa, ettet ole mikään helppo persoona. En yhtään ihmettelisi, jos miehesi alkaa väsyä sauhupäärouvaansa.
Kyllä näitä on mitkä riitelee vaikka yksinään. Toista valvotetaan vaikka koko yö jankkaamalla sitä omaa asiaa eikä lopu vaikka miten käskisi, pyytäisi tai vaikka rukoilisi olemaan jankkaamatta. Ei lopu edes siihen vaikka menisi toiseen huoneeseen nukkumaan. Ja siinä alkaa kyllä kenen tahansa pää sauhuamaan.
Niin, viimeksihän raivosin samasta asiasta kuusi vuotta sitten.
En varmasti ole täydellinen vaimo. Mulla on työ, joka vaatii välillä huomioni vapaa-ajallakin, 6- vuotiaat kaksoset jotka myös vaatii oman osansa, koti pitää siivota ja ruoka laittaa. Harrastaakin välillä haluan vastapainona velvoitteille. Parhaani mukaan kuitenkin yritän myös mieheni huomioida, järjestää yhteistä aikaa ja tekemistä. Vuoden alussa aloitin uudessa työtehtävässä, johon perehtyminen on syönyt myös yhteisiä iltoja. Lähdin tähän työhön miehen tukemana. Kauaa ei tuki valitettavasti kestänyt näköjään.
Mitä tuohon riitelyyn tulee, niin mies on juuri näitä, jotka ei erimielisyyksissä anna toisen lopettaa ja ennen kuin on varmistanut saaneensa sen viimeisen sanan. Yhteisien vuosien aikana olen useita kertoja pyytänyt anteeksi mielipidettäni vain saadakseni nukkua.
Ap
Sinun olisi pitänyt alunperinkin olla vahvempi! Kuka järkevä aikuinen ihminen pyytelee anteeksi jos ei ole mitään väärää tehnyt! Nukkua pitää saada vaikka olisi riitaa ja erimielisyyksiä ilman nöyristelyä.
Teillä taitaa olla sairaampi liitto kun itse tajuatkaan.
Ap hyvä, miehesi kuulostaa narsistilta, tai mahdollisesti muulta B-ryhmän persoonallisuushäiriöiseltä. Homma ei tuu tosta menemään paremmaks, se vaan pahenee ajan myötä. Jos kiinnostaa niin lukase vähän narsistisen persoonaliisuushäiriön peruspiirteistä netistä. Tietoa hyvin saatavilla. Lähde pois ennenku oot liian syvällä miehen manipulaation vallassa. & Lapset on mielummin eroperheessä kuin riitelevässä perheessä. Eikä sunkaan tarvi kärsiä enemmän ku on pakko. Tee kaikille palvelus ja jätä miehesi. Voimia.
Tässä vaiheessa ketjua minusta kuulostaa ettei tuo miehen flirttailu muille naisille ole edes suhteen pahin ongelma vaan kommunkointi ja riitelytaidot on suhteessa tosi huonot.
Apn tilanteessa pyytäisin mieheltä että mentäisiin yhdessä pariterapiaan
- jos mies suostuu ja terapiasta on hyötyä niin parhaassa tapauksessa liitto voisi ehkä olla pelastettavissa ja vaikka päätyisitte eroon niin se voisi olla helpompi terapiassa opittujen kommunikointitapojen ansiosta.
- jos mies ei suostu niin ap on kuitenkin yrittänyt tuotakin. Miehen ei tartte ero jälkeen vonkua että olisinhan minä halunnut terapiaan mutta...
Tsemppiä ap. Sinuna kirjaisin paperille hyvät ja huonot puolet suhteessanne. En tiedä olisiko järkevää näyttää sellaista listaa miehelle. Mutta ainakin kertoisin miehelle että nyt on hetki kun voidaan vielä mennä terapiaan ja sitä odotellessa vielä työstää parisuhdetta paremmaksi. Jos ei kiinnosta nyt niin myöhemmin on turha enää vonkua asiasta.