Olen ollut itsenäinen ja onnellinen

Täällä me vaan mietitään kaunko mies saa olla sulkeutuneena yksin vessaan tai kenen on hius joka löytyi eteisen lattialta. Tai mitä jos saiski Kimi Räikkösen lapsen!

Ei me kyseenalaisteta elämäämme.



Me vaa ollaan ja kytätään lähimmäisiä.

Minulle kävi niin, että päästin miehen elämääni ja pian jäljellä oli enää sydänsuruja. Nyt yritän taas kasata itseäni ja nauttia yskinolosta. Kun on kerran huomannut kuinka onnellinen hyvässä parisuhteessa voi olla, ei enää ole helppoa olla yksin.

Jos koet joutuvasi tekemään liian vaikeita kompromisseja voit aina jarruttaa. Jos jäät tuohon märehtimään asiaa, teet sitä vielä kiikkustuolissasikin aikanaan. Ja katkeroidut.



" En kadu ketään niistä, joita syliini suljin,

heitä sentään rakastin.

Itken kaikkia niitä, joiden ohitse kuljin,

joita väistin ja pakenin.

Sillä aina kun ihmisen lähelle päästin,

pääsin lähelle itsekin.

Mutta kun itseäni varjelin ja säästin,

minä eksyin ja palelin."

-Trio Niskalaukauksen biisistä Lintu

Mä olen muuttamassa yhteen mun miesystävän kanssa. Ennen kuin alettiin seurustelemaan, olin yksin lasten kanssa kaksi vuotta. Ja onnellinen ja itsenäinen, kaikin puolin tyytyväinen.



Sitten tuli tämä mies ja vei kyllä jalat alta. Nyt välillä huomaan ajattelevani jotain olemattomia parisuhdeongelmia. Siis meillä ei edes mitään ongelmia ole! Yritän sitten aina palauttaa itseni maan pinnalle, ja ajatella tosiaan niin, että se mies on ihan oma yksilönsä, ja minä omani. Ei omisteta toisiamme, vaan ollaan yhdessä, koska halutaan olla.



Pitäisi vaan muistaa se, että todellakaan kukaan toinen ihminen ei voi tuoda onnea elämään. Se vaan on niin helppoa syyttää sitä läheistä omista ongelmista. Itse kukin on kuitenkin vastuussa siitä, mitä elämällään tekee.