Miten voisi opetella tykkäämään jazz-musiikista?
Kai sitä jazziakin on tsiljoonaa eri tyyliä, että joku tyyli voisikin kolahtaa, mutta ei ole vielä tullut vastaan. En saa kuunnellessa mitään otetta, on sellaista epärytmistä joikunaa. Olisiko jotain vinkkejä tähän ongelmaan (muutakin kuin että jätä kuuntelematta).
Kommentit (10)
Mitenköhän jazzista saa "epärytmistä"? Tai mistään musiikista?
Löytämällä hyvän jazz-levyn. Itselleni Miles Davisin In A Silent Way avasi jazzin maailman.
Miksi sinun täytyisi oppia pitämään jazzista?
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän jazzista saa "epärytmistä"? Tai mistään musiikista?
Et ole tainnut kuunnella paljon freejazzia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän jazzista saa "epärytmistä"? Tai mistään musiikista?
Et ole tainnut kuunnella paljon freejazzia.
Selkeä rytmi siinäkin on. Kato maailmassa on muitakin tahtilajeja kuin 4/4 ja 3/4. Ja kappas, niitä saatetaan muutella useamman kerran ihan kappaleen sisälläkin!
Tuollainen vähän monimutkaisempi musiikki vaatii useampia kuuntelukertoja ennen kuin alkaa avautumaan. Ekat kuuntelukerrat vain tutustutaan maisemaan jotenkin suurpiirteisesti ja useammilla kuunteluilla aletaan huomaamaan maisemassa yksityiskohtia jotka jäi aiemmin huomaamatta ja kuuntelunautinto alkaa syvenemään.
Kaikista jazz-levyistä ei tietenkään tarvitse pitää, joten ongelmana on myös löytää ne levyt jotka itselle kolahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän jazzista saa "epärytmistä"? Tai mistään musiikista?
Et ole tainnut kuunnella paljon freejazzia.
Selkeä rytmi siinäkin on. Kato maailmassa on muitakin tahtilajeja kuin 4/4 ja 3/4. Ja kappas, niitä saatetaan muutella useamman kerran ihan kappaleen sisälläkin!
Ja ripulipierussakin on oma rytminsä joo.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen vähän monimutkaisempi musiikki vaatii useampia kuuntelukertoja ennen kuin alkaa avautumaan. Ekat kuuntelukerrat vain tutustutaan maisemaan jotenkin suurpiirteisesti ja useammilla kuunteluilla aletaan huomaamaan maisemassa yksityiskohtia jotka jäi aiemmin huomaamatta ja kuuntelunautinto alkaa syvenemään.
Kaikista jazz-levyistä ei tietenkään tarvitse pitää, joten ongelmana on myös löytää ne levyt jotka itselle kolahtaa.
Niin nämä maku asiat. Voisin sanoa ihan saman monestakin raskaan rokin biiseistä että niissä on tasoja ja jos oikein haluaa käyttää tiettyä sanaa niin nyansseja. Hyvästä biisistä löytää aina jotain satakin kertaa kuultuna. Jos ei muuta niin sitä musiikin antamaa mielihyvää.
Jazz on mielestäni yliarvostettua. Ei niin pahasti kuin ooppera mutta kuitenkin aivan yliarvostettua. Kuitenkin huom. vain mielipiteenä yliarvostettua. Se on sama mistä kukakin tykkää kunhan ei pakota kuuntelemaan. Sanon vielä sen että yksi karmeimpia on suomalainen käännösiskelmä "musiikki".
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun täytyisi oppia pitämään jazzista?
Koska minulla on yksi mies kiikarissa.
Aloita tanssiharrastus. Lindy hop on niin koukuttava tanssilaji, että väkisinkin alkaa tykätä vanhasta jazzista ja swingistä.