Irtisanoutuminen kiusaamisen vuoksi
Kun työpaikkakiusaaminen on mennyt niin pahaksi, että työmatkat menee autossa itkien, ja illat vain harmittaa että kohta on taas aamu, en näe paljon muita vaihtoehtoja kuin irtisanoutua. Jos irtisanon itseni, joudun karenssiin, joka huolettaa. Esimiehelle ei voi valittaa, hän on pahin kiusaaja. Meiltä on jo lähtenyt pari ennen minua samasta syystä.
Olen sen ikäinen etten usko saavani enää helpolla töitä, vaikka eläkeikään on 25 vuotta.
Mitä muita vaihtoehtoja on kuin lähteä? Miten sen ulkopuolelle sulkemisen ja väheksynnän voi sietää? Muutosta tähän ei tule. En vaan enää jaksa. Tahtoisin vain hoitaa työni.
Kommentit (34)
Ensimmäiseksi teet muistiinpanoja kiusaamisesta.
- Mitä tapahtui, millä, milloin, kuka oli paikalla? Näin sinä saat todisteet seuraavaan vaiheeseen.
Seuraavaksi teet muistiinpanojen perusteella kantelun AVI:n työsuojeluviranomaiselle. Tähän lisäät vielä sen, millä tavalla kiusaaminen sinuun vaikuttaa. Tämän voit tehdä jo tänään, muistaaksenin onnistuu netissäkin.
Maanantaina menet heti aamulla työterveyteen ja jos sitä ei ole, terveyskeskuksen päivystykseen ja kerrot, että päätä särkee, itkettää ahdistaa niin että et voi mennä töihin - mitä kauhistusta tämä on ?
Sieltä saat lausunnon edellistä varten.
Jos olet ammattiliiton jäsen, ota yhteyttä liittoon ja kysy sieltä neuvoa - mutta tämä on vasta kolmas vaihe.
Voit myös ottaa yhteyttä aiemmin samasta paikasta irtisanoutuneisiin ja saada sieltä tukea omalle asiallesi.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikista vastauksista. Ovat olleet kovin arvokkaita neuvoja. Muutaman tunnin lepäämisen jälkeen on taas jonkinlaista taistelutahtoa. Pidän tätä osin sukupuolikysymyksenä, sillä jo 2/3 oman sukupuolen edustajista on kokenut tilanteen niin kestämättömänä että ovat päätyneet lähtöön. Esimiehen esimies on yhtä lailla sovinisti eikä tahdo puuttua. Olen siis hyvin miesvaltaisella alalla ja miesvaltaisessa työpaikassa.
Syrjiminen on esim sellaista että minut jätetään pois palavereista jotka koskevat vastuualuettani, ja minut ohitetaan. En saa tietoa joka minun pitäisi saada voidakseni hoitaa työni. Vähätellään osaamistani ja minua sekä mielipiteitä. Kaikki eivät toimi näin, ja osa kohtelee tasavertaisena. Olen hyvä työssäni ja niin ovat olleet muutkin savustetut. Kuten joku tuossa sanoi, on kiusaaminen vienyt itsetunnon niin että en kykene hakemaan muita työpaikkoja. Olen myös liian ahdistunut työnhakuun.
Seuraava vaihe on siis työterveyslääkäri ja sairausloma. Ei näin ole mitään järkeä jatkaa, tämä pilaa koko elämää tällä. En edes koe olevani erityisen herkkänahkainen.
En kuulu liittoon. Vain kassaan.
Kannattaisi liittyä liittoon ja viedä asiaa eteenpäin. Kirjaa ylös kiusaamistilanteet tarkalleen; mitä tapahtui ja milloin (päivämäärä ja kellonaika). Tuollaisen työnantajan pitäisi maksaa käytöksestään. Tuossahan olisi hyvä mahdollisuus saada todistajia edeltäjistäsi.
Etsi uusi työpaikka ja irtisano itsesi sen jälkeen.Älä puhu haastattelussa kiusauksesta tai mitään huonoa vanhasta työpaikasta. Mene jo nyt katteleen töitä. Kyllä se tärppää. Tai hae koulupaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnollinen ja ahkera työntekijä. Olen perusterve ja sairaslomia vähän. Meidän työpaikassa on paljon pitkäaikais sairaslomalaisia. Oli esimies, jonka ammattitaito ei riittänyt, ei ollut edes kiinnostusta. Suostuin aina tekemään sairaslomalaisten työt, yritin aina parhaani. Työkaverit eivät tykänneet tästä, he soittivat esimiehelle ja valehtelivat minusta, puhuivat pahaa seläntakana, johon esimies lähti mukaan. Tilanne meni siihen, että pitkäaikais saikuttajat syyttivät minua työpaikka kiusauksesta heitä kohtaan. Tiesin, etten kiusaa, mutten voinut todistaa. Minusta valitettiin ja valittettiin, kunnes ensin huomautus ja sitten kirjallinen varoitus.
Niin myös siten voi kiusata, että syyttää toista perättömästä kiusauksesta. Levittelee valheita ja seläntakana puhumista.
Kuinkapa nämä tyypit jättäisivät käyttämättä hyväksi konstin syyttää kiusattua kiusaajaksi. Kun asenneilmapiiri on muuttunut, niin ymmärtävät jo pelätä seurauksia, jos kiusattu ehtii valittaa ensin. Mutta voisi siitäkin, että johto (Suomessa) muka reagoi noin nopeasti ja terhakkaasti kiusaamisväitteeseen, päätellä, ettei ole ehkä puhtaita jauhoja pusseissa. Tietysti kaikki sujuu aina helppmmin, jos iso porukka syyttää yhtä kiusaamisesta kuin päin vastoin, ilmeisestä epäsuhdasta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Minut on myös savustettu ulos miesvaltaiselta työpaikalta. Myös edeltäjäni ja 2 seuraajaani ovat lähteneet samasta syystä, samojen henkilöiden häiriköinnin vuoksi. Työnantaja on tässäkin tapauksessa tietoinen asiasta, mutta ei kiinnostus ole riittänyt kuitenkaan niin pitkälle että asialle olisi ryhdytty mitään tekemään.
Itse kärsin karenssin koska olin siinä vaiheessa jo täysin kyvytön toimimaan ja puolustamaan oikeuksiani. Makasin kotona monta kuukautta ennen kuin olin siinä kunnossa, että pystyin töitä hakemaan. Nyt jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi hakea sitä sairaslomaa jo siinä vaiheessa kun oireilu alkoi (omalla kohdallani unettomuus, leposyke oli yli 100).
Miksi yksikään teistä neljästä ei ole tehnyt työsuojeluilmoitusta? Eihän
työnantajan tarvitse muuttaa toimintatapojaan, kun kiusattu aina pakenee.
Tiedättehän, että asiaa ei enää käsitellä, jos työsuhde on päättynyt, joten ÄLÄ IRTISANOUDU VAAN TEE SE KANTELU! Hae saikkua nimenomaan mittareilla ja kokeilla todistettavilla oireilla, kuten esim. leposyke ja verenpaine.
Minulla on verenpaine koholla, unettomuutta, itken välillä, ja olen ahdistunut. Normaalisti verenpaine on alhainen, olen positiivinen, ja kuvittelin että nahkani kestää paljon. Yksitysielämäni on kaikinpuolin onnellista, mutta voimat on kadonneet niin etten esimerkiksi jaksa enää urheilla tai harrastaa vapaa-ajalla. Elämästä on kadonnut ilo.
En tiedä miksi edelliset ulos savustetut eivät ole vieneet asiaa työsuojeluun. Olin heihin yhteydessä, ja luulen että ovat olleet niin rikki, etteivät ole kyenneet siihen. Minä olen käsitellyt pari tapausta henkilöstön edustajan kanssa, mutta siitä ei ole ollut hyötyä. Pikkufirman johtajia ei kiinnosta selvittää ongelmia, ja päinvastoin kiusaajat ovat pahentaneet käytöstään kun heistä on kanneltu.
Hoidan tämän työterveyden kautta, ja toivon että pystyn hakeutumaan sairausloman aikana muualle töihin. En usko, että pienessä työyhteisössä ilmapiiriä saadaan korjattua tai kiusaamista loppumaan. Aikuiset ihmiset pelaavat käsittämättömiä pelejä sen sijaan että tekisivät töitä joista heille maksetaan. Luulin, että tällainen jää yläkouluun.
No ikävä kyllä ihan normi-työelämää. Firmassasi on totuttu siihen, että naiset saadaan ensin itkemään ja sitten irtisanoutumaan.
Ole poikkeus, jää kiusallasikin. Palavereista kutsumatta jättäminen nyt on aika lievää "kiusaamista" kuitenkin. Mene kutsumattomana, älä ole tommoinen hemmetin "nainen", kärjistetysti.
Sitä paitsi sulla on 16 tuntia vuorokaudessa omaa aikaa ja lopuista saat palkkaa. Jos et kestä, seuraava tilallesi palkattu nainen on sitä helpompi taas savustaa ulos. Itku ei auta markkinoilla.
nim. paikastaan taistellut
Sepä se, kun kissan pöydälle nostamisen jälkeen kiusaaminen ei lopu, se muuttaa muotoaan. Alkaa puhumattomuus, "vitsailu" siitä jos joku vaikka sanoo vitsin että älä vitsaile, ettet joudu pomon puheille kun jotkut eivät ymmärrä vitsejä. Huomaat, että sinut suljetaan täysin työpaikan sosiaalisten kuvioiden ulkopuolelle. Kun tulet taukohuoneeseen, puheensorina hiljenee ja kaikki muut poistuvat. Sinut unohdetaan kutsua palavereihin ja suljetaan tiedonkulun ulkopuolelle. Työkaverit eivät edes tervehdi aamulla kun tulet töihin puhumattakaan siitä, jos tulet kadulla vastaan. Jos sinulle on pakko jotain sanoa, sekin tehdään mahdollisimman vittuilevaan sävyyn.
Tälläistä se oli mulla joskus monta vuotta. Työkavereina ihan normaaleja, 30-40 vuotiaita miehiä ja naisia. Joskus mietin, millaisia nuo ihmiset kotioloissa ovat. Millainen perheenisä on sellainen, joka kiusaa työpaikalla ja millainen ihminen tuollaisen kanssa on mennyt naimisiin ja perustanut perheen?
Näin se menee. Jos nostat kiusaamisesi esiin, se muuttuu kostamiseksi.
Nostetaan tämä aihe vielä, jos jollakin olisi lisättävää. Joissakin työpaikoissa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu on kiusaajan kaveri eikä auta oikeasti. AVIin valittaminen on pitkä tie ja AVI antaa vain ohjeistuksen käyttäytyä paremmin tms. Työterveyshuolto ei periaatteessa voi puuttua kuin osittain eli hoitaa potilasta ja järjestää neuvotteluja. Näin pahimmillaan.
Eihän siinä voi oikein muuta kun irtisanoutua. Esimiehen vaihtuminen toinen ratkaisu mutta siihen ei voi vaikuttaa.
Onko kyseessä Niuvanniemen sairaala?
Syyllistäminen täältä vielä puuttuikin. Kiusaaminen työpaikalla on työsuojelurikos, ja työsuojelu auttaa vaikka et kuuluisikaan liittoon.