Mitä tekisin, mies osallistuu aina vain vähemmän perheemme elämään?

Miehellä on työ, jossa on paljon poissa kotoa eli minä olen aina ollut päävastuussa kodista ja lapsista. Hänelle ei ole tullut oikein mitään rutiinia hoitaa kotona yhtään mitään asioita. Lapset on vuosien mittaan tottuneet, että minä olen se joka hoitaa asiat, kuskaa harrastuksiin, osallistuu vanhempainiltoihin jne.
Nykyään mies ei osallistu mihinkään vaikka olisi mahdollisuus ja aikaakin. Esim kun olemme lomalla, haluaa tehdä omia juttujaan. Sekin on ihan ok, saa tehdä jos museo tai shoppailu ei kiinnosta. Mutta tämä lipsuu sitten myös esim ruokailuun, minusta olisi kiva jos edes lomalla kävisimme yhdessä syömässä. Voi käydä vaikka niin, että ennen lounasaikaa olemme eri paikoissa ja sovimme että näemme jossain ja menemme syömään. Kun lounasaika tulee, mies ilmoittaa että kävikin jo syömässä. Päivällisellä syö nopeasti oman ruokansa ja huokailee sitten hermostuneena jos muilla kestää tai jos joku haluaa jälkiruokaa.
Omiin perhejuhliimmekaan hän ei näytä enää haluavan osallistua. Toisen vanhojentansseja ei tullut katsomaan vaan meni mieluummin harrastukseensa. Minua itketti kun muut isät tanssitti ylpeinä tyttäriään, minä olin jälleen kerran yksin siellä. Tulevana kesänä on yhden lapsen rippijuhlat, mies on sopinut samaan aikaan harrastukseensa liittyvän menon ulkomaille. Ei aio siis olla rippijuhlissakaan. Teen itse taas kerran kaiken. Ärsyttää myös hänen puolesta selittää kaikille, miksei ole paikalla. Turha toivoa, että itse kertoisi etukäteen esim omille vanhemmilleen miksei ole paikalla. Kaikki tivaa minulta sitä asiaa, mitä minä siihen osaan sanoa. Ei kiinnosta? Ei halua? Ei tarvitse jos ei halua?
En edes itse tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. En halua riidellä ja tapella. Minusta aikuisen pitäisi itse tajuta nämä asiat. Mies tietää, että olen pahoillani jos ei ole juhlissa paikalla mutta on silti poissa. Tuntuu, ettei hän välitä lainkaan, miten ikävältä tuo tuntuu niin lapsista kuin minustakin.