Kilttimiesten ja vanhapoikien äidit!
Miten olette suhtautuneet naisettomiin poikiinne? Missä vaiheessa aloitte epäilemään, että teidän poikanne ei ehkä koskaan pariutuisi ja hankkisi sinulle lapsenlapsia? Onko asia hiertänyt välejänne?
Olisi myös kiva tietää kasvatitko poikasi biologisen isänsä kanssa, yksin vai uusioperheessä, ja oliko poikanne kenties koulukiusattu?
Toivottavasti täällä ei ole ketään sellaista mammaa, jonka mielestä on itseasiassa vallan loistavaa kun oma poika asuu peräkammarissa turvassa, ettei vain äidin tarvitse yksin olla.
Kommentit (27)
MiäsHenkilö on jämähtänyt vuoteen 1997. Silloin oli kiltit muotia ja niitä näkyi yökerhoissa nuorten miesten päällä. Mister kandidaatit pukeutuivat myös niihin. Muoti meni kuitenkin äkkiä ohi. Muistaako joku muu kyseisen muodin?
Sukulaispoika tuollainen lassukka, joka asui äitinsä kanssa koko elämänsä. Äitinsä jouduttua palvelutaloon, talo myytiin ja tämä reppana aikamiespoika on aivan hukassa, jouduttuaan opettelemaan yksinelämistä ensimmäistä kertaa elämässään. Töissä kyllä käy, mutta muuten on ollut aina äitinsä passattavana.
Mitä tarkoittaa vanhapoika? Entä kilttimies? En minä ainakaan mitään kilttiä käytä, housut mulla on jalassa. M33
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän huolettaa, poikani ei ole kovin sosiaalinen. Hän on 25v.
Käykö kuitenkin töissä ja tulee omillaan toimeen?
Opiskelee vielä, mutta kesät on töissä.
Miehisillä aloilla on todella vähän naisia tarjolla. Työelämä voi muuttaa asian.
Sanoi muistaakseni, kun aloitti opinnot, että sadassa opiskelijassa oli viisi naista.
Miksi pariutuminen on jokin itseisarvo? Olen lähestymässä kolmansia pyöreitäni, enkä ole koskaan oikein seurustellut. Teini-iässä jotain räpellystä, joka ei kestänyt vuottakaan. Olen oikein tyytyväinen tilanteeseeni, tienaamani eurot voin käyttää täysin siten kuin haluan, ei ole vaikkapa lapsia jotka vie leijonanosan tuloistani.
Nautin sitä paitsi olla yksin ja minulle riittää se, että mulla on hyviä ystäviä, sisaruksia ja vanhemmat jotka eivät odota minulta mitään vaan antavat elää kuten haluan. Sori äiti ja isi, elän itseäni varten ja anteeksi jos ette saa minulta koskaan lapsenlapsia. Ehkä sisarukseni antavat teille lapsenlapset.
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän huolettaa, poikani ei ole kovin sosiaalinen. Hän on 25v.
Käykö kuitenkin töissä ja tulee omillaan toimeen?
Opiskelee vielä, mutta kesät on töissä.
Miehisillä aloilla on todella vähän naisia tarjolla. Työelämä voi muuttaa asian.
Sanoi muistaakseni, kun aloitti opinnot, että sadassa opiskelijassa oli viisi naista.
Aivan, eli naisettomuudelle on ihan hyvä selitys. Tyttöystävät löytyvät normaalisti kaveripiiristä, ja jos se puuttuu, jää yksin. Silloin kun olin itse parikymppinen, niin netissäkin tutustui aika helposti vielä tyttöihin.
Sanoin pojalleni, että nyt lopetat sen kiltin käytön, laitat housut jalkaasi ja lähdet etsimään naista. Kotiin ei tulla ennen kuin vaimo on löydetty.