ihmeiden oppikurssi
Osaako joku asiaan perehtynyt neuvoa kun iok:n mukaan ego on luonut ihmisen ruumiin, niin kuka on luonut maailman ja kasvit ja eläimet?
Onko koko maapallo egon luoma. Mitä jumala on sitten luonut?
Jos valaistuu niin sitten vaan möllötetään jossain autuudessa? Pää hajoaa kun en ymmärrä.
Kommentit (34)
Onko muita IOK:n lukijoita? Miten olette selvinneet tekstiosuudesta... tuntuu raskaalta/vastenmieliseltä käsitteiden pyörittelyltä.. ei saa otetta mitenkään.
Mitään todellista ei voi uhata. Mitään epätodellista ei ole olemassa. Siinä on Jumalan rauha. - IOK
IOK on hyvä opus henkiseen heräämiseen.
Toinen uudempi ketju poistettiin. Miksiköhän....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki valaistuneet sanovat että maailma on harhaa, Kehoon ei saisi kiinnittyä. Kun nämä valaistuneet sitten "kuolee" heidän ei tarvitse syntyä uudelleen koska ovat heränneet. Mihin nämä valaistuneet sitten menee? Ikuiseen autuuteen? Mitä se on?
En minä haluaisi tönöttää ikuisuuksia autuudessa tekemättä mitään.
Mitä järkeä siis on valaistumisessa? Ahdistaa koko ajatus. Ap
Autuudessa tönöttäminen. :D
Autuaita ovat yksinkertaiset, joilta puuttuu kyky ymmärtää, olla utelias ja uuden oppiminen tuottaa päänsärkyä. Autuudessa tönöttäminen ilman tarvetta ajatella, tehdä päätöksiä tai yleensäkään tehdä mitään, no, saa kai yksinkertaiset laiskurit sellaisesta haaveilla, olemattomuuden autuudesta.
Älä siis ap yritäkään ymmärtää, jos et taivu laiskaksi ja yksinkertaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Toinen uudempi ketju poistettiin. Miksiköhän....
Vähän outoa, että se poistettiin.
Valheita ja emävalheita..koko valaistumisteoriat. Kuka haluaa viettää tietoisesti iankaikkisuuden tyhjyydessä?
Oivallus, että on yksi ainoa ego. Joka heijastuu eri ihmisten läpi sinulle.
Koen, ettei musta pidetä. Uudessa työpaikassa koin vihaa/raivoa muutaman ihmisen kautta kohdistuneena minuun. Tavallaan raivo siirtyy aina uuteen henkilöön. Tällä hetkellä koen sen taas uudesta henkilöstä.
asia ahdistaa, kunnes muistan, että kyse ei ole itse henkilöstä. Kukaan ei todellisuudessa vihaa minua. Heijastan oman itsevihani muihin. Joskus heijastan sen Ritvaan ja joskus Sirpaan.
oikeastaan itsevihan kohdistaminen muihin on tavallaan myös suojakeino. Jos kohdistaisimme koko viharyöpyn itseemme (iok ala syyllisyys), olisimme varmaan narun jatkeena. Siksi ilmeisesti puramme syyllisyyden vyyhtiä pikku hiljaa.
Minä haluaisin tönöttää autuudessa! :)