Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä teen? En rakasta miestäni, joka jumaloi minua.

Vierailija
23.02.2017 |

Pitkä liitto. Mies palvoo ja jumaloi minua. Rakastaa ja haluaa minua, palvoo minua fyysisesti ja henkisesti,tekee mitä vain puolestani. Hakee töistä joka päivä, tekee mitä tahansa pyydän.. Kehuu, tuo kukkia, hoitaa lapsia ja tekee kotihommia, on tasa-arvoinen ja palvoo minua. Mitä pyydän, tekee sen.

Satuttaa. Omat tunteet hiipuneet. Miksi!!! En halua tunnustaa, että en rakasta noin ihanaa miestä enää, lasteni isää. Vihaan itseäni sen tähden. Mies tekisi mitä vaan mitä pyydän. Kehuu kauniiksi, kun tulen iholle haluaa ja janoaa minua, seisokki aina. Sanoo että olen elämänsä nainen. Itkettää, miksi en enää rakasta???? Olen huono vaimo. Haluan rakastaa vaikka en enää rakasta!!! Vihaan itseäni sen tähden koska mies on paras mies ja idä maailmassa. Tekee kaiken mitä voi:(

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
23.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No koita keksiä joku keino jolla pääset työkomennukselle tai lomalle edes viikoksi pariksi muualle. Sulle tekis hyvää olla itseksesi ja miettiä elämääsi. Ehkä joku keksi-iän kriisi tulossa?

Luulis että jos kerran olet miestä rakastanut, sitten voisit löytää ne tunteet uudestaan. Mieshän ei ole mitään syytä antanut rakkauden hiipumiseen. Sinä olet joko kyllästynyt tai sitten muuttunut ihmisenä.

Vierailija
22/26 |
23.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keski-iän kriisiä, tunnustan.

Mies haluaa minua fyysisesti kovin, kun tulen viereen esim vuoteessa, mies heti kovana, sanoo että pelkkä ihoni tuoksu saa halut nousemaan. Luulen, että mies aavistaa henkisen etäisyyden ja siksi kokee tavallista voimakkaammin fyysisen läheisyyden kaipuun, millä yrittää paikata minun etäisyyttä. En tiedä, ymmärrättekö mitä yritän sanoa.

Ollaan jotenkin molemmat hukassa, minä henkisessä tyhjiössä ja mies ripustautuu minuun sitä kovemmin mitä enemmän etäännyn. Fyysinen yhteys on molempien pakopaikka kaikesta.

En tiedä miten käy. Vihaan itseäni, että en koe rakkautta miestäni kohtaan, joka rakastaa minua niin kuin vain nainen voi haaveilla. V***u tätä pas*aa elämää!!!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
24.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitääkö niitä tunteitaan joka hetki vatvoa? Tää on tyypillinen first world promlem, kun ei ole oikeita ongelmia, pitää kehittää tällainen pseudovaikeus.

Mitä jos vaan elät normaalia elämää vaikka vuoden pari ja otat asian esille vasta sitten uudestaan. Ei kukaan jaksa aina missään rakkauden huumassa olla.

Vierailija
24/26 |
05.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla samanlainen mies. Välillä on tuntunut että tunteet ovat kadonneet mutta tulevat sitten aina takasin! Syy siihen et ne aina välil katoilee voi olla just se kun itse en oo niin emotionaalinen ihminen niin välillä voi miehen käytös alkaa tuntua tarvitsevalta, saa tuntemaan että itekin pitäis aina jaksaa huomioida toista yhtä tiiviisti :)

Vierailija
25/26 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En haluu tommosta joo joo miestä.

Jännämies se olla pitää.

Vierailija
26/26 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, mene terapiaan. Ehkä sulla on nyt taustalla joku oma elämänkriisi, joka saa sut masentuneeksi/ahdistuneeksi ja peilaat sen nyt vain mieheen, hän kun lähellä on. Millainen sun oma elämän muu mieshistoria on? Jos tulet perheestä, jossa sua laiminlyöty / olet ollut aiemmin suhteissa, jossa sua laiminlöytiin, ehkä oot jotenkin tottunut siihen, eli et osaa ottaa rakkautta vastaan, kun sitä tulee pyyteettömäsati. Ja alat sabotoida suhdettasi. Mies kuulostaa ihanalta, pidä siitä kinini, jos oikeasti on noin hyvä mies! Mulla on samanlainen ja en kyllä ikinä eroaisi! Voitte myös yhdessä hakeutua pariterapiaan, kuten joku muu jo ehdotti. Tsemppiä Ap, kyllä se siitä! <3 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi viisi