Kaverille tehtiin abortti, hän ei ole puhunut siitä sen jälkeen sanallakaan, pitäisikö yrittää puhua siitä?

Olisi. Jos kaverisi ei halua puhua asiasta juuri sinun kanssasi (ja miksi edes pitäisikään?), niin ei ole kohteliasta ruveta siitä häntä tenttaamaan. Yksityisasia.

Mullekin on tehty. Käsittelin asian sillloin, enkä halua enää puhua siitä. Mieluummin unohtaisin koko asian. Sinuna en ottaisi sitä puheeksi.

Voithan sä kysyä yleisesti, mitä kuuluu? Kuinka voit? Onko kaikki hyvin?

Hän sitten tekee päätöksen itse, mistä haluaa puhua.

En mäkään ole abortistani kellekään puhunut. Ei ole ollut tarvetta. Ei jäänyt kummittelemaan jne. Lähinnä kiitollisuutta olen tuntenut, elämäni järkevin päätös.

Mikä oli sinun rooli asiassa? Olitko peräti aborttiin kannustaja?

Minulla on aina nyrkkisääntönä tällaisissa tilanteissa että en mainitse asiasta. Mikäli hän haluaa siitä puhua niin hän ottaa sen kyllä itsekin puheeksi. Ihmisillä on huonona tapana udella toisten asioita.

On myös mahdollista, että hän suree sitä. Hän on aloitteen tekijä. Jos hän haluaa puhua, niin ohjaus ammattiauttajalle voi olla paikallaan. Sekin on ystävän tahdosta kiinni. Ehkäisy pitäisi olla kunnossa, siitä voi naisten kesken mainita ilman holhoavaa asennetta.

Abortti on kova juttu, ihmisen alun lopettaminen. Raskaus voi aina olla mahdollinen, kun on seksiä. Aikuisuuteen kuuluu vastuu. On hyvä huomata ja varmistaa etukäteen asiat.

Onkohan kukaan missään opettanut, kuten Raamattu sanoo? Seksi kuuluu avioliittoon ja avioliitto taas on haureuden syntein välttämiseksi. Lisäksi avioliitto on tarkoitettu elinikäiseksi. Niillä ei siis pidä leikkiä.

Näitä ei vaan opeteta, ikävä kyllä.

Osoittelu loppuu, kun tarjotaan armoa Jeesuksessa sitä haluavalle.

Tottakai siitä voi puhua sehän on vaan sellainen viaton, kivuton ja aivan normaali ehkäisykeino.

Kysy vaikka AV-mammoilta.

Abortti pitäisi olla sallittu vain todellisissa tarpeissa (esim kun sikiöitä puuttuu aivot tai ei eläisi kohdun ulkopuolella ). Jos synnytyksen jälkeen tuntuu ettei voi / halua pitää lasta niin siihen on adoptio ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai siitä voi puhua sehän on vaan sellainen viaton, kivuton ja aivan normaali ehkäisykeino.

Kysy vaikka AV-mammoilta.

Missään aborttikeskustelussa täällä en ole nähnyt että kukaan olisi tuollaista väittänyt. Se on totta, että jotkut varmaan käyttävät aborttia vähän kun ehkäisynä. Mutta se heille suotakoon. Ne ihmiset ovat varmaan menettäneet elämänhallintansa täysin. Jos ei pysty huolehtimaan ehkäisystä, miten pystyisi lapsesta?

Älä ota asiaa puheeksi. Kysy yleisesti kuulumisia ja osoita siten välittäväsi hänestä. Hän ottaa itse asian puheeksi jos haluaa sinulle siitä jutella.

Kukapa sitä haluaisi puhua kohdussa olleen lapsensa tappamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Abortti pitäisi olla sallittu vain todellisissa tarpeissa (esim kun sikiöitä puuttuu aivot tai ei eläisi kohdun ulkopuolella ). Jos synnytyksen jälkeen tuntuu ettei voi / halua pitää lasta niin siihen on adoptio ratkaisu.

Entä jos synnytystä ennen tuntuu siltä, ettei halua synnyttää?

Riippuu niin paljon ihmisestä.. Mä ainakin haluan puhua kokemistani menetyksistä, mutta en halua kuormittaa niillä muita, joten mielelläni puhun jos joku ottaa puheeksi. Ite myös otin saman kokeneen ystäväni kanssa asian puheeksi ja puhuttiinkin sitten pitkään hänen fiiliksistään. Hyvä maku jäi. Voithan sä varovasti kokeilla kepillä jäätä ja sitten perääntyä jos toinen on vaitonainen. 

Korkeintaan kysymys: Haluatko puhua siitä? Muut utelut vain pahentaa oloa, jos on muutenkin asiasta paha olla.

Täh? Minäkin kerroin kaverille, että tein abortin. Mun mielestä se oli verrattavissa kihomatojen poistoon, eli turhat loiset pois kehosta.

Ei olla puhuttu sen jälkeen, enkä ole miettinyt asiaa sen enempää. Eiköhän kaverisi kerro itse, jos katuu asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai siitä voi puhua sehän on vaan sellainen viaton, kivuton ja aivan normaali ehkäisykeino.

Kysy vaikka AV-mammoilta.

Missään aborttikeskustelussa täällä en ole nähnyt että kukaan olisi tuollaista väittänyt. Se on totta, että jotkut varmaan käyttävät aborttia vähän kun ehkäisynä. Mutta se heille suotakoon. Ne ihmiset ovat varmaan menettäneet elämänhallintansa täysin. Jos ei pysty huolehtimaan ehkäisystä, miten pystyisi lapsesta?

Kun luet näiden puolusteluja ja perusteluja abortin puolesta täällä on joka ainut ketju juuri puolustanut aborttia mainitsemillani tavoin.

Valitettavasti kirjoitukseni ei ollut sarkasmia.

Abortti on aina murha, murhaajana nainen.

Nainen joka ei ole huolehtinut ehkäisystään.

Nainen joka on useimmiten tullut raskaaksi pyllistellessään huolettomasti ympäriinsä.

Oikein hyvä ajatus. Samalla voit iskeä keittiöveitsen rintaan ja väännellä siitä kun keskustelette asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Oikein hyvä ajatus. Samalla voit iskeä keittiöveitsen rintaan ja väännellä siitä kun keskustelette asiasta.

Eikö murhaaja ole ansainnut edes sitä, että joku muistuttaa asiasta.

Mielestäni on ja mikäli hänessä on ihmisyyttä jäljellä, niin ottaa opiksi tekemästään "laillisesta rikoksesta" eikä uusi sitä enää koskaan.

Kuka täällä riehuu taas jostain murhasta ja murhaamisesta? Sikiö on pelkkä solumöykky, jolla on oikeus elämään ehkä vasta syntymän jälkeen. Naisella on oikeus päättää itse moisen "kasvaimen" poistamisesta kehostaan.

Itse tein juuri abortin. Kerroin miehen lisäksi kahdelle parhaalle kaverilleni asiasta. Juttelimme siitä silloin, kun se oli ajankohtainen. Lähinnä puhuimme siitä, miten se hoidettiin köytännössä ja kipujen määrästä jne. Henkisestä puolesta ei paljoa puhuttu, koska homma ei ollut minulle millään tavalla raskas, ennemmin helpotus. Viikko abortin jälkeen koko homma oli jo unohdettu. Olisin pitänyt outona, jos jompikumpi kavereista olisi alkanut vielä kyselemään siitä. Paitsi jos olisi itse tekemässä aborttia myös.