Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole kade mutta työkaverin elämä vaan ärsyttää mua niin kauheesti
23.02.2017 |
Työkavei:
180 m2:n asunto Etelä-Helsingissä.
Lapset eliittikouluissa ja 10:n oppilaita.
Mies kansainvälisen suuryrityksen palveluksessa.
Asutaan aina välillä ulkomailla pari-kolme vuotta. Työkaveri on silloin vapaalla mutta palaa aina töihin paremmalla sopparilla. Suorittanut kaksi ulkomaista tutkintoa ollessaan ulkomailla.
Nytkin "konsultoi" ulkomaalaisia asiakkaita projektiluonteisesti.
Ei työaikaa ja matkustelee paljon.
Harrastaa opiskelua, kirjallisuutta ja purjehdusta.
"Talvipaikka" Kanarialla
Ym ym
Minä:
84 m2:n vuokrakämppä kerrostalossa Pohjois-Helsingissä.
Lapset käyvät paikallista koulua, jossa paljon ongelmia. Keskiarvot 7 - 8:n luokkaa.
Eronnut, miesystävä töissä kaupungilla.
Ulkomailla käydään korkeintaan jossain Bulgariassa mutta useimmiten Tallinnassa.
Ollut samalla paikalla 7 vuotta. Työtehtävät pysyneet samoina 12 vuotta.
Työajanseuranta ja työmatkat Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Harrastaa lenkkeilyä ja lintubongausta miehen kanssa.
Mökkeilee vanhempien mökillä Savossa noin 2 viikkoa kesässä.
Ym ym
Me kaksi tultiin samoihin aikoihin töihin samoihin tehtäviin. Taustalla sama yliopistotutkinto. Miksi meidän kaikesta on tullut niin erilaista?
(Muutin joitakin seikkoja, ettei ketään tunnisteta. Peruskuvio on kuitenkin tämä)
Kommentit (37)
Mikä siinä työkaverin elämäntyylissä sitten ärsyttää.
Kyllä tuo pahasti kateudelta kuulostaa. Enkä ihmettele lainkaan. Varmasti melkein kuka tahansa tuntisi katautta sinun asemassasi (paitsi ei tietenkään av-mamma).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää nyt ymmärtäkö väärin: olen ihan tyytyväinen omaan elämääni. Tämän työkaverin elämä vaan jotenkin saa mut näkemään punaista. Jotenkin. Ap
Kaverisi on a) todellakin panostanut uraansa ja b) onnistunut pikkaisen paremmin miesvalinnassaan. No biggie.
Minusta teidän kummankaan elämässä ei ole mitään valittamista ja toisaalta, mistä tiedät, mitä siellä kaverin kulissien takana tapahtuu?
Nauttikaa ny herramunjee alkavasta keväästä ja siitä, että on katto+ruokaa+kumppani.....uskomatonta nitinää.
Mua ärsyttää se, et tuommoisen naisen kohalla, ei mitään muuta sanota, kuin forever et, sen mies on... ja suhtaudutaan niin ihaillen. Siis et ei tunneta mitään siitä naisesta. Ylennyksiä satelee. Kollegat ihan onnessaan mainitsee hänet, ja aina toi, sen mies blaa, blaa. Sen mies. Sen mies.
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö naiset oikeasti tällaisia asioita? Mitä väliä?
Kyllä niitä kuule miehetkin miettii.
Muistan hyvin vielä sen ajan kun työpaikoilla jaettiin kovasti optioita ja osa hyötyi niistä todella paljon, jotkut saivat jopa miljoonatuloja.
Kyllä silloin näillä työpaikoilla ilmapiiri kiristyi eikä kateudelta vältytty. Ne miehet, jotka eivät rikastuneet puivat hyvinkin tarkasti tilannetta ja tekivät vertailuita. Ihmettelivät, että miksi juuri tuo ja tuo ovat muka niin paljon tärkeämpiä ja arvokkaampia kuin muut. Aika suuriakin aggressiota nämä optiot aiheuttivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, et tuommoisen naisen kohalla, ei mitään muuta sanota, kuin forever et, sen mies on... ja suhtaudutaan niin ihaillen. Siis et ei tunneta mitään siitä naisesta. Ylennyksiä satelee. Kollegat ihan onnessaan mainitsee hänet, ja aina toi, sen mies blaa, blaa. Sen mies. Sen mies.
Miehen asemasta on varmasti tälle naiselle ollut paljon hyötyä. Se on ilmeisesti mahdollistanut ulkomailla opiskelun (tai ainakin tehnyt siitä vähän helpompaa). Ne ylennykset nyt todennäköisesti ovat tulleet niiden opintojen perusteella.
Jos sua nappaa jonkun toisen elämä vaan sen takia että se on näennäisesti parempaa kuin omasi, niin kyllä, kyse on kateudesta. Jos koet ettei toinen ansaitse asioita tai itse ansaitsisit ne paremmin niin sekin on kateutta. Hyväksy se ja yritä käsitellä tunnetta.
Voi olla että auttaa ajatella niin ettei kukaan tuo ulkopuoliselle elämästään esille niitä varjopuolia. Kenellä tahansa saattaa olla vakavasti sairas lähisukulainen jota täytyy lähes omaishoitaa; vakava sairaus itsellä; taloudellisia ongelmia koska elää yli varojensa; kulissiavioliitto tms. Et voi tietää minkälaista jonkun toisen elämä on joten on täysin typerää kuvitella parhaimpia mahdollisia unelmaskenaarioita ja märehtiä kateudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnetaankohan me sama perhe? Voin sanoa, että ei oo herkkua senkään naisen elämä. Olisi voinut osua se aviomiesvalinta paremminkin, vaikka onkin työssään menestynyt...
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, et tuommoisen naisen kohalla, ei mitään muuta sanota, kuin forever et, sen mies on... ja suhtaudutaan niin ihaillen. Siis et ei tunneta mitään siitä naisesta. Ylennyksiä satelee. Kollegat ihan onnessaan mainitsee hänet, ja aina toi, sen mies blaa, blaa. Sen mies. Sen mies.
Kokoomuslaiset alapeukuttaa. Pitäähän hyväveliverkostoja olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä:
27v
Mt-ongelmainen: sosiaalisten tilanteiden pelko, estynyt persoonallisuushäiriö, paniikkihäiriö, vakava masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (kaikki diagnosoituja)
Asun 20 neliön rivarissa kaukana kaikesta.
Ei lapsia, ei miestä, ei ystäviä.
En käy koskaan ulkomailla enkä missään muuallakaan lomailemassa.
Ei ammattia eikä mitään koulutusta
En harrasta mitään
En omista edes älypuhelinta, koska kukaan ei muutenkaan soita tai viestitä, joten ihan sama minkälainen kivikautinen luuri mulla on
Vanhemmat kuolleet
Kyllä sulla ihan hyvin asiat tuntuu olevan. Älkää aina valittako. Joillakin on vielä huonommin asiat kuin esim. mulla, tai sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, et tuommoisen naisen kohalla, ei mitään muuta sanota, kuin forever et, sen mies on... ja suhtaudutaan niin ihaillen. Siis et ei tunneta mitään siitä naisesta. Ylennyksiä satelee. Kollegat ihan onnessaan mainitsee hänet, ja aina toi, sen mies blaa, blaa. Sen mies. Sen mies.
Miehen asemasta on varmasti tälle naiselle ollut paljon hyötyä. Se on ilmeisesti mahdollistanut ulkomailla opiskelun (tai ainakin tehnyt siitä vähän helpompaa). Ne ylennykset nyt todennäköisesti ovat tulleet niiden opintojen perusteella.
Tällä ko. Naisella on tullut miehen perusteella. Mutta tiesitkö, sen mies on..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt ymmärtäkö väärin: olen ihan tyytyväinen omaan elämääni. Tämän työkaverin elämä vaan jotenkin saa mut näkemään punaista. Jotenkin. Ap
Miksi? Ethän sinä hänen elämäänsä elä. Jos hän on tyytyväinen elämäänsä, niin miten se olisi sinulta pois, kun itsekin olet ihan tyytyväinen omaan elämääsi?
Ehkä olet ap kateellinen siitä, että työkaverisi saa enemmän arvostusta noiden puitteidensa vuoksi kuin sinä? Vaikka mielestäsi sinä ansaitsisit ihan saman arvostuksen. Ja että hän kenties hän tuntee onnistuneensa elämässään sinua paremmin, vaikkei niin olekaan mielestäsi.
Nyt vaan itsearvostusta kehittämään, ole ylpeä ja tyytyväinen elämästäsi juuri sellaisena kuin se on. Et tarvitse ulkopuolisten arvostusta juurikaan, jos itse olen tyytyväinen valintoihisi ja siihen mitä elämä on antanut.
Ei kaikki ihaile "kiiltokuvaelämää", vaikka se siltä voisi joskus tuntua. Moni arvostaa rehtiä keskinkertaisuutta enemmän, oikeasti on näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heii 11
Kaipaisitko ystävää? Ystävystyisin kanssasi mielelläni! T. 25 V nainen etelä Suomesta
Mä olen kateellinen ihan avoimesti ja suoraan. Saan siitä tyydytystä kun vittuilen mua onnekkaammille jostain niiden vähäpätöisistä puutteista tai pikkupienistä mokista vuosikausia.
Voit lohduttautua, että työkaverillasikin on ihan tavallisen ihmisen huolet siinä missä muillakin. Ei kenenkään elämä ole täydellistä. Raha tekee sen mukavammaksi, vaan ei tuo onnea ja rakkautta. Terveyskin voi mennä, vaikka olisi miljoonia pankkitilillä. Keskity omaan elämänlaatusi ja hyvinvointiin. Tuolla et saavuta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, et tuommoisen naisen kohalla, ei mitään muuta sanota, kuin forever et, sen mies on... ja suhtaudutaan niin ihaillen. Siis et ei tunneta mitään siitä naisesta. Ylennyksiä satelee. Kollegat ihan onnessaan mainitsee hänet, ja aina toi, sen mies blaa, blaa. Sen mies. Sen mies.
Miehen asemasta on varmasti tälle naiselle ollut paljon hyötyä. Se on ilmeisesti mahdollistanut ulkomailla opiskelun (tai ainakin tehnyt siitä vähän helpompaa). Ne ylennykset nyt todennäköisesti ovat tulleet niiden opintojen perusteella.
Tällä ko. Naisella on tullut miehen perusteella. Mutta tiesitkö, sen mies on..
Aivan turhaanko hän on opiskellut?
Olisiko saanut nämä ylennykset vaikka hänellä ei olisi koulutusta eikä opintoja ulkomailla?
Ihan vaan miehen perusteella?
Nyt vaan myönnät itselles että oot kade ja koitat päästä yli asiasta. Sillon muutut paljon onnellisemmaks omassa elämässäs kun lopetat turhan vertailun. Kaikkea hyvää. :)
En ymmärrä miten sekin on kateuden aihe, että lapset ovat "eliittikoulussa."
Kyllä täällä Suomessa on vielä hyvä koulutus ja aivan sama missä ne koulut on käynyt, niin jos on ahkera niin pääsee kyllä jatko- opiskelemaan mistä koulusta tahansa.
"Eliittikouluissa" voi olla kilpailuhenkisempää ja nuorelle raskaampaa.
Mikset tee itsellesi tavoitteita ja mieti mitkä asiat sulle on tärkeitä?
Jos kadehdit toisten matkustelua niin jättäkää ne Bulgarian ja Tallinnan reissut väliin ja säästäkää rahaa ja menkää jonnekin, joka sitten oikeasti kiinnostaa.
Jos sulla on vakituinen työ, niin etkö saa lainaa?
Oliko sekin kateuden aihe, että toinen suorittanut kaksi tutkintoa ulkomaila ollessaan. Jos nämä olivat korkeakoulutasoisia tutkintoja, niin kyllä hänellä varmasti ihan kivasti palanut rahaakin näihin, voihan hänellä olla vaikka velkaa reippaasti.
Alue: Aihe vapaa
Miettiikö naiset oikeasti tällaisia asioita? Mitä väliä?