Lue keskustelun säännöt.
harmittaa kun huomaa ettei niitä kavereita enää juuri ole
22.02.2017 |
Ja niitä todellisia ystäviä, joita viimeks on ollut ala-asteella. Sen jälkeen ollu vaan semmosia kaverikavereita, ryyppykavereita, hyvänpäivän tuttuja.. Nyt ne viimeisimmätkin kaverit on täysin kaikonneet kun sain lapsen, pikkuisen kanssa vietetään päivät pitkät kaksistaan. Täytyy myöntää, että hieman kypsempi seurakin kelpaisi edes silloin tällöin. Mistä niitä uusia kavereita voi tälleen kaksvitosena vielä löytää? Onhan noissa neuvolan järkkäämissä ryhmätapaamisissa ja muissa kissanristiäisissä muita äitejä, mutta vaikka kuinka lastani rakastankin, haluaisin edes joskus jotain muuta jutunaihetta kun vauvojen vatsavaivat ja kipeenäolot ja kasvamiset jne.. Ja ainakin nuo missä käyn on täynnä vähän semmoista kukkahattuväkeä ja tuntuu että jään jatkuvasti ulkopuolelle jonkunnäköisen lapsellisuuteni ja räväkän ulkonäköni vuoksi :D
Muksu kun olin niin joissain aikakausilehdissä oli oma kaveri-palsta, olispa vieläkin.
Kommentit (3)
Sama ongelma miehillä tuossa pariutumisen maissa ja varsinkin jälkeen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelupiireistä saa kavereita, joita tavata vapaa-aikana. Työelämässä ei enää niinkään. Nuo ala- ja yläasteella saadut kaverit ovat edelleen mukana arjessa (perheellinen olen). Yhden uuden kaverisuhteen sain aikuisiällä kaverin kautta. Asumme samalla paikkakunnalla ja meillä on samanikäiset lapset. Voitko lähteä opiskelemaan, jotta saat kavereita? Itse en ensimmäisen lapsen kohdalla edes kaivannut ystäviäni ihmeemmin. Päivät meni vauvan tahtiin, vauva nukkui koko ajan. Miehen seura riitti iltaisin. Ja töihin palasin lapsen ollessa 11 kuukautta.
Kavereita ei enää aikuisena vaan ole.