Lue keskustelun säännöt.
Kun mikään ei auta masennukseen
22.02.2017 |
Ei vuosien terapiat(monet erilaiset) ei mitkään lääkkeet ei syöminen ei alkoholi ei mikään. Mikä avuksi?
Kommentit (54)
Siis mulla itselläni oli näin. 20 vuotta oireilua ennen kuin sain kilpirauhaslääkkeet. Sinne jäi masennus ja huono itsetunto ja paljon muuta paskaa.
20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai uskoon voi tulla siten että päättää tulla uskoon. Uskoon tuleminen ja valaistumiskokemukset ("tietoisuuden kasvaminen") ovat samantyyppisiä, molemmissa lienee kyse egon vallan murenemisesta ja antautumisesta "jollekin suuremmalle", mikä se sitten kenellekin on. Masennus on kuitenkin yhteydessä egoon ja jos egosta pääsee eroon (tai ainakin huomattavasti kykenee sen valtaa pienentämään), niin voi päästä eroon myös masennuksesta/ahdistuksesta. Etäisyyden ottaminen omiin ajatuksiin on se mitä kannattaa harjoittaa mahdollisimman paljon. Tarkkailee omia ajatuksiaan ikäänkuin ulkopuolisen silmin liittämättä ajatuksiin mitään leimoja. Pyrkii olemaan mahdollisimman tyyni (jottei kompulsiivisesti vahvista omia emootioita). Toki näitä ohjeita on helpompi kirjoittaa kuin käytännössä soveltaa mutta kannattaa kuitenkin kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla kilpirauhasongemia ole. Arvoja en muista mutta kunnossa ne on. Tiedän masennuksen syyn mutta sitä ei voi mukaan poistaa eikä asiassa auttaa. Vaikea selittää. Joka tapauksessa elämäni on täysin turhaa.
Mäkin tiedän syyn mun nykyiseen mielipahaan, jota oli ehtinyt syntyä tietty 20 vuoden vajaallaolosta, kun ei kyennyt mihinkään, mutta ihan myös lapsuudenkokemuksista. Ja tiedän, etteivät ne ole parannettavissa varsinaisesti minun itseni voimilla, avuilla tai kyvyillä. Vaan tarvitsen siihen onnenkantamoisia, apua, ulkopuolisia ja terapiaa. Minulla on sattunut sitten olemaan näitä jälkimmäisiä kaikkia, ts olen niitä kyennyt hankkimaan. En omilla avuillani jälleen kerran, vaan varmaan jonkun henkimaailman tms.
20
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tule muuta mieleen, kuin henkiparannus, hypnoosi ja uskoon tuleminen. Hartaasti uskovaiset vaikuttavat ihan onnellisilta ja tiivis yhteisö auttaa
Uskovaisuus ja seurakunta on koettu ei auttanut.
Et ole sitten koskaan uskossa ollutkaan, sillä kyllä uskoontulo oli ainakin itselläni ja monella muulla tyyliin: "Taivaat aukesi ja koko ajatusmaailmani heitti kuperkeikkaa - leijuin puoli metriä ruusuntuoksuisessa uudessä ja ihmeellisessä maailmassa ja tylsänharmaa maailmani rävähti yhtäkkiseen ihanaan väriloistoon ja tajusin Jeesuksen valtavan rakkauden itseäni ja kaikkia ihmisiä kohtaan!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuksella on sinulle asiaa. Jokin on sinulle nyt tapahtunut elämässä niin että olet aivan raivoissasi mutta et voi sitä mitenkään säädyllisesti ilmaista mitenkään etkä kenellekään tai itsellesi lähinnä.
Nyt istut ja alat miettiä ketkä ja mikä sinua vituttaa niin että olet ihan lamaantuneena. Kirjoita ne kaikki ylös numeroi ne tärkeysjärjestykseen. Sitten istu seuraavana päivänä listan ääreen ja katso olisiko jotain mahdollista vielä selvittää jonkin kohteen kanssa ja antaa ns potut pottuina. Mutta ei kostaen vaan puolesi pitäen.
Masennus alkaa helpottamaan kun lista hupenee siitä voit olla ihan varma.
Masennus kertoo että ylitsesi mentiin!
Suutu, äläpä annakaan kävellä yli! Iske takaisin nostamalla kissa pöydälle ja voita.
Anna siis vituttaa reippaasti ja raivoa niin perkeleesti mutta älä sille kohteelle sillä se saattaa sinut ikävyyksiin. Tarkoitan että älä vahingollisesti raivoa vaan jotenkin niin että sen määrä tulee tietoon muttei mitään uhkaa muodostu. Harjoittele peilin edessä kohtaamista lyttääjäsi kanssa. Hänelläkin oli syynsä jota et ymmärrä kysy miksi ja miksi.
En ole kenellekkään ihmiselle vihainen.
Oletko ihan varma? Minä en usko tuota. Tunteet syntyvät vain suhteessa muihin ihmisiin ja tai asioihin. Jotenkin ylitsesi ollaan nyt menty? Sydänvika voi olla toinen syy joka tuottaa masennusta koska on asia jolle et itse voi mitään. Kokee että on armoilla ollen. Sitä voi olla vaikea hyväksyä myös. Oletko siitä raivoissasi että matto viety jälkojen lata etkä hallitse elämääsi itse? Tähän sopuetuminen auttaa jos näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis oletko ollut ihan oikeassa psykoterapeutin antamassa psykoterapiassa?
Julkisen puolen keskusteluapu kun ei ole psykoterapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tule muuta mieleen, kuin henkiparannus, hypnoosi ja uskoon tuleminen. Hartaasti uskovaiset vaikuttavat ihan onnellisilta ja tiivis yhteisö auttaa
Uskovaisuus ja seurakunta on koettu ei auttanut.
Et ole sitten koskaan uskossa ollutkaan, sillä kyllä uskoontulo oli ainakin itselläni ja monella muulla tyyliin: "Taivaat aukesi ja koko ajatusmaailmani heitti kuperkeikkaa - leijuin puoli metriä ruusuntuoksuisessa uudessä ja ihmeellisessä maailmassa ja tylsänharmaa maailmani rävähti yhtäkkiseen ihanaan väriloistoon ja tajusin Jeesuksen valtavan rakkauden itseäni ja kaikkia ihmisiä kohtaan!"
Kyllä olen kokenut tuon kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tule muuta mieleen, kuin henkiparannus, hypnoosi ja uskoon tuleminen. Hartaasti uskovaiset vaikuttavat ihan onnellisilta ja tiivis yhteisö auttaa
Uskovaisuus ja seurakunta on koettu ei auttanut.
Et ole sitten koskaan uskossa ollutkaan, sillä kyllä uskoontulo oli ainakin itselläni ja monella muulla tyyliin: "Taivaat aukesi ja koko ajatusmaailmani heitti kuperkeikkaa - leijuin puoli metriä ruusuntuoksuisessa uudessä ja ihmeellisessä maailmassa ja tylsänharmaa maailmani rävähti yhtäkkiseen ihanaan väriloistoon ja tajusin Jeesuksen valtavan rakkauden itseäni ja kaikkia ihmisiä kohtaan!"
Eli ns. valaistumiskokemus (voi olla yhteydessä moniin eri uskontoihin eikä aina yhteydessä mihinkään tiettyyn uskontoon) mutta sitä ei voi noin vain itselleen hankkia. Toki jotkut ovat vuosikausien meditoinnilla tuollaiseen tilaan päässeet, joillekin vastaava voi tulla spontaanisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuksella on sinulle asiaa. Jokin on sinulle nyt tapahtunut elämässä niin että olet aivan raivoissasi mutta et voi sitä mitenkään säädyllisesti ilmaista mitenkään etkä kenellekään tai itsellesi lähinnä.
Nyt istut ja alat miettiä ketkä ja mikä sinua vituttaa niin että olet ihan lamaantuneena. Kirjoita ne kaikki ylös numeroi ne tärkeysjärjestykseen. Sitten istu seuraavana päivänä listan ääreen ja katso olisiko jotain mahdollista vielä selvittää jonkin kohteen kanssa ja antaa ns potut pottuina. Mutta ei kostaen vaan puolesi pitäen.
Masennus alkaa helpottamaan kun lista hupenee siitä voit olla ihan varma.
Masennus kertoo että ylitsesi mentiin!
Suutu, äläpä annakaan kävellä yli! Iske takaisin nostamalla kissa pöydälle ja voita.
Anna siis vituttaa reippaasti ja raivoa niin perkeleesti mutta älä sille kohteelle sillä se saattaa sinut ikävyyksiin. Tarkoitan että älä vahingollisesti raivoa vaan jotenkin niin että sen määrä tulee tietoon muttei mitään uhkaa muodostu. Harjoittele peilin edessä kohtaamista lyttääjäsi kanssa. Hänelläkin oli syynsä jota et ymmärrä kysy miksi ja miksi.
En ole kenellekkään ihmiselle vihainen.
Oletko ihan varma? Minä en usko tuota. Tunteet syntyvät vain suhteessa muihin ihmisiin ja tai asioihin. Jotenkin ylitsesi ollaan nyt menty? Sydänvika voi olla toinen syy joka tuottaa masennusta koska on asia jolle et itse voi mitään. Kokee että on armoilla ollen. Sitä voi olla vaikea hyväksyä myös. Oletko siitä raivoissasi että matto viety jälkojen lata etkä hallitse elämääsi itse? Tähän sopuetuminen auttaa jos näin on.
En ole kenellekkään ihmiselle vihainen vaan olen vihainen siitä millaiseksi olen syntynyt ja siitä että olen toisista ihmisistä riippuvainen ja heidän armoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ollut ihan oikeassa psykoterapeutin antamassa psykoterapiassa?
Julkisen puolen keskusteluapu kun ei ole psykoterapiaa.
Olen ollut. Mistään ei ole ollut apua.
Kerro ne arvot/selvitä ne. Monelle on sanottu, että ne on hyvät ja ne on olleet viitteissä, mutta silti onkin ollut vajaatoimintaa. Se ei silti sulje pois sitä, etteikö nuo sun elämäntapahtumat ole selkeästi yksi merkittävä tekijä. Hoitamaton vajaatoiminta voi aiheuttaa juuri tuollaista syvää toivottomuuden tunnetta, jolloin "millään ei ole mitään väliä". Kun sen saa hoidettua, voi olla helpompi käsitellä noita vanhoja traumaattisia kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän se masennus poistu ennen kuin saat elämäsi parempaan järjestykseen. Se masennus juuri auttaa siinä elämänmuutoksessa, mutta jos sinulla on olosuhteet aina vaan samat, se on ja pysyy seuranasi.
Vierailija kirjoitti:
Kerro ne arvot/selvitä ne. Monelle on sanottu, että ne on hyvät ja ne on olleet viitteissä, mutta silti onkin ollut vajaatoimintaa. Se ei silti sulje pois sitä, etteikö nuo sun elämäntapahtumat ole selkeästi yksi merkittävä tekijä. Hoitamaton vajaatoiminta voi aiheuttaa juuri tuollaista syvää toivottomuuden tunnetta, jolloin "millään ei ole mitään väliä". Kun sen saa hoidettua, voi olla helpompi käsitellä noita vanhoja traumaattisia kokemuksia.
Ei minulla ole mitään käsittelemättömiä traumaattisia kokemuksia vaan masennuksen syy on tuo edellä mainittu se millaiseksi olen syntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko ollut ihan oikeassa psykoterapeutin antamassa psykoterapiassa?
Julkisen puolen keskusteluapu kun ei ole psykoterapiaa.Olen ollut. Mistään ei ole ollut apua.
Terapeuteissa on isoja eroja, lisäksi vaikuttaa vielä henkikohtainen henkilökemia. Todella hyvän terapeutin saaminen itselleen ei aina ole helppoa.
Minua auttoi psykoterapia ja ketamiinihoito. Nyt käytössä venlafaksiini ja mirtatsapiini. Hoitoresistentin masennuksen hoidossa nuo on olleet tehokkaimmat.
Vierailija kirjoitti:
No eihän se masennus poistu ennen kuin saat elämäsi parempaan järjestykseen. Se masennus juuri auttaa siinä elämänmuutoksessa, mutta jos sinulla on olosuhteet aina vaan samat, se on ja pysyy seuranasi.
Sehän se juuri on etten saa millään elämääni parempaan järjestykseen. Tällä lailla pitäisi jaksaa loppuelämä elää ja tämä on hyvin raskasta.
Hei ap,
Ensiksi sun kannattaa antaa itsellesi anteeksi. Luultavasti et ole löytänyt sun elämän tarkoistusta ja siitä syystä elät sitku elämää tai mutku elämää. Mietit liikaa menneitä sekä tulevia. Kun meillä on vain tämä hetki, se mikä tapahtuu juuri nyt.
Kun alat elämään hetkessä ja löydät elämäntarkoituksesi, pidät itsesi kiireisenä ja sinulla on mielenkiintoista tekemistä. Pystytkö esimerkiksi olemaan 10 minuuttia täydessä hiljaisuudessa, niin että se ei ahdista? Mietit liikaa ajatuksiasi? Ajatukset tulevat ja menevät, yksi on edessä ja jo on toinen tulossa oikealta ja vasemmalta. Niiden pitää antaa tulla. Ei ole hyviä eikä pahoja ajatuksia, on vain ajatuksia. ja ne on kohdattava ja annettava jatkaa matkaa pilvien lailla.
Kannattaa myös tutkia, että oletko Indigo- tai kristalli-ihminen. itse olen Indigo, kun sen tajusin on kaikki ollut helpompaa.
Mun elämäntarkoitus on tutkia miten ego toimii, sekä oppia avaamaan kolmas silmä :)
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Minua auttoi psykoterapia ja ketamiinihoito. Nyt käytössä venlafaksiini ja mirtatsapiini. Hoitoresistentin masennuksen hoidossa nuo on olleet tehokkaimmat.
Missä saa ketamiinihoitoa?
No millaiseksi sä oot sit syntynyt?
Ei mulla kilpirauhasongemia ole. Arvoja en muista mutta kunnossa ne on. Tiedän masennuksen syyn mutta sitä ei voi mukaan poistaa eikä asiassa auttaa. Vaikea selittää. Joka tapauksessa elämäni on täysin turhaa.