Oi miten ihanalta tuntui pitää sylissä pientä vauvaa

Voi, tuli kauhea ikävä sitä vauvan tuoksua. Omat lapset ovat jo isoja eikä enempää lapsia ole tulossa joten ei pääse nuuhkimaan enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole täydellinen.

Minusta vauvat, etenkin ihan pienet, ovat rumia. Etenkin siis kasvojen turvottavat piirteet. Vauvat näyttävät ulkoavaruudesta tulleilta.

Mä olen nähny rumia ja söpöjä vastasyntyneitä. Ihanan lutusia kaikki, vaikka kurttunaamaa, punotusta ja sellaista spurgumaista olemusta kasvoissa olisikin 😄

Täällä hormoonihirviöt taas vouhkaa. Esim. Mun vastasyntynyt oli ruma. Ja silti niin ihana, rakastettava ja nuuhkuteltava tapaus <3

Nuuhkuttelu. Hyi vittu. Nuuhkutteletko yleensäkin paljon muita ihmisiä ilman lupaa?

Vain sellaisia, jotka on mun sylissä. Lapseni toistaiseksi ainoita ihmisiä, jotka sylissäni ovat olleet.

Mutta nuuhkuttelen koiraani, kissaani, hedelmiä, puhtaita vaatteita... Toivottavasti appelsiini ei ole saanut traumoja! Ja miestä nuuhkuttelen joskus salaa 😉

Miksei sitä "nuuhkuteltavaa" vauvaa voi kohdella samoin kuin muitakin ihmisiä? Ei se ole mikään lelu tai esine. Ja miksi täytyy käyttää niin kuvottavaa kieltä? Olet aikuinen, ja keskustelukumppanisi ovat aikuisia. Ei meille tarvitse puhua mistään vitun nuuhkuttelusta, vaan voit puhua ihan suoraan nuuhkimisesta tai haistelusta. Samaan sarjaan kuuluu esim. vauvamasu ja masuasukki. Kyseiset sanat eivät ole söpöjä, vaan vauvakieltä, joka antaa käyttäjästään jollain tavalla infantiilin kuvan.

Koska nuuhkiminen ja haistelu on mun mielestä hieman erilaisia toimenpiteitä, kuin nuuhkuttelu. Nuuhkuttelu on sellaista hienovaraista ja lyhytkestoista. Se on oikeastaan nuuhkimisen ja nuuskimisen välimaastoyhdistelmää.

Ihanaa kun joku voi seota noin paljon sanasta 😄

Haistelu ja nuuhkiminen voi hyvin olla myös lyhytkestoista. Tosiaankin sekoan, myönnetään. Olen äärettömän turhautunut siihen muutokseen, joka monissa naisissa tapahtuu lastensaannin jälkeen, joskus jopa ihan vaan ollessa lasten (etenkin vauvojen) läheisyydessä. Etenkin juuri se lässyttäminen, jota jatketaan aikuistenkin seurassa, saa minut raivon partaalle. Ihan kuin näiden ihmisten älykkyysosamäärä laskisi puolella äitiyden myötä.

Niin. Sillä lässyttämiselläkin on ihan tarkoituksensa. Ja äidin käytöksessä muutenkin. Ymmärrän että se näyttää sekoamiselta ja älykkyyden laskemisena, mutta ajan myötä sekin muuttuu. Sitä paitsi minä nuuhkuttelin erinäisiä asioita jo ennen raskautta. Se on mun mielestä erilaista kuin haistelu tai nuuhkiminen. Siksi käytän termiä nuuhkuttelu.

Tosin en ole koskaan kavereilleni lässyttäny, eivätkä he minulle. Aikuisen kanssa keskustelu on ihan erilaista kuin vauvan kanssa. Siksi vauvat on vauvoja, eikä mitään täysivaltaisia aikuisia. Juttelen myös 6-vuotiaalle eri tavoin kuin aikuiselle tai vauvalle.

Tässä mä ny olen ja mietin, että kummalla mahtaa olla älykkyysosamäärä alhaisempi. Hitto, mahdoin olla hawkinsin tasolla ennen raskautta!

Puhun nyt äitien käytöksestä aikuisten kesken, tai tällä keskustelupalstalla, jolla ei toivottavati kovin moni vauva tai lapsi vielä kirjoittele. Ymmärrän tietysti, että äidin käytös lastaan kohtaan on tietynlaista, mutta kilareiden vetäminen esim. siitä, että jonkun mielestä vauvat ovat rumia, menee jo yli hilseen. Tai aikuisille suunnatut puheet masuasukeista ja vauvamasuista. Miksei aikuinen voi puhua ihan normaalisti, vaikka raskaana/äiti olisikin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi kellään on tarvetta sanoa toista rumaksi.

Ihmetyttää miten vauvat ja lapset saa yleensä ihmiset (etenkin naiset) ns. sekoamaan. Älykkäätkin ihmiset taantuu vajaaälyisen tasolle, mikä ilmenee kaikenlaisena alkukantaisena toimintana, kuten lässyttämisenä, "nuuhkutteluna" ja sairaalloisena kukkahattutäteilynä ja mielensäpahoittamisena, kun joku rohkenee olla esim. sitä mieltä, että vauvat on rumia.

No oletpa rohkea ja yksilöllinen lumihiutale. Kuulostaa lähinnä angstiselta teiniltä, "vauvat on rumii hei ja vittuux niille pitää lässyttää". Kyllä se ihan biologiassa on, että psyykeltään terve ihminen kokee usein vaistomaista halua suojella pientä ja viatonta ihmisen alkua. Lässytyksellekin on syynsä, mikä kyllä selviää jos yhtään perehdyt vauvan kasvuun ja kehitykseen tai vuorovaikutussuhteen syntymiseen.

arvasin että jotku lapsettomat mukavelat tulee haukkumaan ja irvimään. menkää mahot lehmät johonki muualle oksentamaan juttujanne

Vierailija kirjoitti:

Kauneus on eri asia kuin nättiys. Vastasyntynyt ei yleensä ole turvotuksineen jne. samalla lailla symmetrisen soma kuin puolivuotias. Silti minun silmissäni vastasyntyneet ovat kauniita, myös muut kuin omat. Vietit puhuvat (hoivaamishalua herättävät piirteet) mutta eivätkö saisi?

Tässä esimerkki tavasta esittää omastani eriävä mielipide, joka ei herätä kuvotusta. Ei mitään ällöttävää vauvapuhetta ja miljoonia sydämiä ja herneen nokkaansa vetämisiä, vaan fiksua ja asiallista pohdintaa normaalia kieltä käyttäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi kellään on tarvetta sanoa toista rumaksi.

Ihmetyttää miten vauvat ja lapset saa yleensä ihmiset (etenkin naiset) ns. sekoamaan. Älykkäätkin ihmiset taantuu vajaaälyisen tasolle, mikä ilmenee kaikenlaisena alkukantaisena toimintana, kuten lässyttämisenä, "nuuhkutteluna" ja sairaalloisena kukkahattutäteilynä ja mielensäpahoittamisena, kun joku rohkenee olla esim. sitä mieltä, että vauvat on rumia.

No oletpa rohkea ja yksilöllinen lumihiutale. Kuulostaa lähinnä angstiselta teiniltä, "vauvat on rumii hei ja vittuux niille pitää lässyttää". Kyllä se ihan biologiassa on, että psyykeltään terve ihminen kokee usein vaistomaista halua suojella pientä ja viatonta ihmisen alkua. Lässytyksellekin on syynsä, mikä kyllä selviää jos yhtään perehdyt vauvan kasvuun ja kehitykseen tai vuorovaikutussuhteen syntymiseen.

Puhun edelleenkin lässytyksestä aikuisille ja niin sanotun vauvapuheen käyttämisestä aikuisten välisissä keskusteluissa. Kasvatustieteen maisterina epäilen syvästi, onko minulla suurta tarvetta perehtyä enää tätä enempää vauvan kasvuun ja kehitykseen tai vuorovaikutussuhteen kehittymiseen.

Vierailija kirjoitti:

arvasin että jotku lapsettomat mukavelat tulee haukkumaan ja irvimään. menkää mahot lehmät johonki muualle oksentamaan juttujanne

Elämämkoululainen ottaa ja keskittyy siihen kaljanjuontiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole täydellinen.

Minusta vauvat, etenkin ihan pienet, ovat rumia. Etenkin siis kasvojen turvottavat piirteet. Vauvat näyttävät ulkoavaruudesta tulleilta.

Mä olen nähny rumia ja söpöjä vastasyntyneitä. Ihanan lutusia kaikki, vaikka kurttunaamaa, punotusta ja sellaista spurgumaista olemusta kasvoissa olisikin 😄

Täällä hormoonihirviöt taas vouhkaa. Esim. Mun vastasyntynyt oli ruma. Ja silti niin ihana, rakastettava ja nuuhkuteltava tapaus <3

Nuuhkuttelu. Hyi vittu. Nuuhkutteletko yleensäkin paljon muita ihmisiä ilman lupaa?

Vain sellaisia, jotka on mun sylissä. Lapseni toistaiseksi ainoita ihmisiä, jotka sylissäni ovat olleet.

Mutta nuuhkuttelen koiraani, kissaani, hedelmiä, puhtaita vaatteita... Toivottavasti appelsiini ei ole saanut traumoja! Ja miestä nuuhkuttelen joskus salaa 😉

Miksei sitä "nuuhkuteltavaa" vauvaa voi kohdella samoin kuin muitakin ihmisiä? Ei se ole mikään lelu tai esine. Ja miksi täytyy käyttää niin kuvottavaa kieltä? Olet aikuinen, ja keskustelukumppanisi ovat aikuisia. Ei meille tarvitse puhua mistään vitun nuuhkuttelusta, vaan voit puhua ihan suoraan nuuhkimisesta tai haistelusta. Samaan sarjaan kuuluu esim. vauvamasu ja masuasukki. Kyseiset sanat eivät ole söpöjä, vaan vauvakieltä, joka antaa käyttäjästään jollain tavalla infantiilin kuvan.

Koska nuuhkiminen ja haistelu on mun mielestä hieman erilaisia toimenpiteitä, kuin nuuhkuttelu. Nuuhkuttelu on sellaista hienovaraista ja lyhytkestoista. Se on oikeastaan nuuhkimisen ja nuuskimisen välimaastoyhdistelmää.

Ihanaa kun joku voi seota noin paljon sanasta 😄

Haistelu ja nuuhkiminen voi hyvin olla myös lyhytkestoista. Tosiaankin sekoan, myönnetään. Olen äärettömän turhautunut siihen muutokseen, joka monissa naisissa tapahtuu lastensaannin jälkeen, joskus jopa ihan vaan ollessa lasten (etenkin vauvojen) läheisyydessä. Etenkin juuri se lässyttäminen, jota jatketaan aikuistenkin seurassa, saa minut raivon partaalle. Ihan kuin näiden ihmisten älykkyysosamäärä laskisi puolella äitiyden myötä.

Niin. Sillä lässyttämiselläkin on ihan tarkoituksensa. Ja äidin käytöksessä muutenkin. Ymmärrän että se näyttää sekoamiselta ja älykkyyden laskemisena, mutta ajan myötä sekin muuttuu. Sitä paitsi minä nuuhkuttelin erinäisiä asioita jo ennen raskautta. Se on mun mielestä erilaista kuin haistelu tai nuuhkiminen. Siksi käytän termiä nuuhkuttelu.

Tosin en ole koskaan kavereilleni lässyttäny, eivätkä he minulle. Aikuisen kanssa keskustelu on ihan erilaista kuin vauvan kanssa. Siksi vauvat on vauvoja, eikä mitään täysivaltaisia aikuisia. Juttelen myös 6-vuotiaalle eri tavoin kuin aikuiselle tai vauvalle.

Tässä mä ny olen ja mietin, että kummalla mahtaa olla älykkyysosamäärä alhaisempi. Hitto, mahdoin olla hawkinsin tasolla ennen raskautta!

Puhun nyt äitien käytöksestä aikuisten kesken, tai tällä keskustelupalstalla, jolla ei toivottavati kovin moni vauva tai lapsi vielä kirjoittele. Ymmärrän tietysti, että äidin käytös lastaan kohtaan on tietynlaista, mutta kilareiden vetäminen esim. siitä, että jonkun mielestä vauvat ovat rumia, menee jo yli hilseen. Tai aikuisille suunnatut puheet masuasukeista ja vauvamasuista. Miksei aikuinen voi puhua ihan normaalisti, vaikka raskaana/äiti olisikin?

😄😄😄 ei täällä ole kukaan muu puhunut vauvamasuista tai masuasukeista, kuin sinä. Sun käytökses näiden kirjoittelujen perusteella ei ole kovinkaan aikuismaista. Silti vaadit sitä muilta?

Ja kyllä mä ymmärrän, kun moni loukkaantuu ajatuksesta "ruma vauva". Siitä tulee ensimmäisenä mieleen, että vauva olisi jotenkin kamala ja vastenmielinen (monelle lapsettomalle se voikin olla), eikä mitään niin puhdasta ja viatonta saa yhdistää noin kauheaan mielikuvaan.

Mutta ainoa, joka täällä vetää kilareita, olet sinä. Aikuinen ihminen. Luultavasti lapseton sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole täydellinen.

Minusta vauvat, etenkin ihan pienet, ovat rumia. Etenkin siis kasvojen turvottavat piirteet. Vauvat näyttävät ulkoavaruudesta tulleilta.

Mä olen nähny rumia ja söpöjä vastasyntyneitä. Ihanan lutusia kaikki, vaikka kurttunaamaa, punotusta ja sellaista spurgumaista olemusta kasvoissa olisikin 😄

Täällä hormoonihirviöt taas vouhkaa. Esim. Mun vastasyntynyt oli ruma. Ja silti niin ihana, rakastettava ja nuuhkuteltava tapaus <3

Nuuhkuttelu. Hyi vittu. Nuuhkutteletko yleensäkin paljon muita ihmisiä ilman lupaa?

Vain sellaisia, jotka on mun sylissä. Lapseni toistaiseksi ainoita ihmisiä, jotka sylissäni ovat olleet.

Mutta nuuhkuttelen koiraani, kissaani, hedelmiä, puhtaita vaatteita... Toivottavasti appelsiini ei ole saanut traumoja! Ja miestä nuuhkuttelen joskus salaa 😉

Miksei sitä "nuuhkuteltavaa" vauvaa voi kohdella samoin kuin muitakin ihmisiä? Ei se ole mikään lelu tai esine. Ja miksi täytyy käyttää niin kuvottavaa kieltä? Olet aikuinen, ja keskustelukumppanisi ovat aikuisia. Ei meille tarvitse puhua mistään vitun nuuhkuttelusta, vaan voit puhua ihan suoraan nuuhkimisesta tai haistelusta. Samaan sarjaan kuuluu esim. vauvamasu ja masuasukki. Kyseiset sanat eivät ole söpöjä, vaan vauvakieltä, joka antaa käyttäjästään jollain tavalla infantiilin kuvan.

Koska nuuhkiminen ja haistelu on mun mielestä hieman erilaisia toimenpiteitä, kuin nuuhkuttelu. Nuuhkuttelu on sellaista hienovaraista ja lyhytkestoista. Se on oikeastaan nuuhkimisen ja nuuskimisen välimaastoyhdistelmää.

Ihanaa kun joku voi seota noin paljon sanasta 😄

Haistelu ja nuuhkiminen voi hyvin olla myös lyhytkestoista. Tosiaankin sekoan, myönnetään. Olen äärettömän turhautunut siihen muutokseen, joka monissa naisissa tapahtuu lastensaannin jälkeen, joskus jopa ihan vaan ollessa lasten (etenkin vauvojen) läheisyydessä. Etenkin juuri se lässyttäminen, jota jatketaan aikuistenkin seurassa, saa minut raivon partaalle. Ihan kuin näiden ihmisten älykkyysosamäärä laskisi puolella äitiyden myötä.

Niin. Sillä lässyttämiselläkin on ihan tarkoituksensa. Ja äidin käytöksessä muutenkin. Ymmärrän että se näyttää sekoamiselta ja älykkyyden laskemisena, mutta ajan myötä sekin muuttuu. Sitä paitsi minä nuuhkuttelin erinäisiä asioita jo ennen raskautta. Se on mun mielestä erilaista kuin haistelu tai nuuhkiminen. Siksi käytän termiä nuuhkuttelu.

Tosin en ole koskaan kavereilleni lässyttäny, eivätkä he minulle. Aikuisen kanssa keskustelu on ihan erilaista kuin vauvan kanssa. Siksi vauvat on vauvoja, eikä mitään täysivaltaisia aikuisia. Juttelen myös 6-vuotiaalle eri tavoin kuin aikuiselle tai vauvalle.

Tässä mä ny olen ja mietin, että kummalla mahtaa olla älykkyysosamäärä alhaisempi. Hitto, mahdoin olla hawkinsin tasolla ennen raskautta!

Puhun nyt äitien käytöksestä aikuisten kesken, tai tällä keskustelupalstalla, jolla ei toivottavati kovin moni vauva tai lapsi vielä kirjoittele. Ymmärrän tietysti, että äidin käytös lastaan kohtaan on tietynlaista, mutta kilareiden vetäminen esim. siitä, että jonkun mielestä vauvat ovat rumia, menee jo yli hilseen. Tai aikuisille suunnatut puheet masuasukeista ja vauvamasuista. Miksei aikuinen voi puhua ihan normaalisti, vaikka raskaana/äiti olisikin?

😄😄😄 ei täällä ole kukaan muu puhunut vauvamasuista tai masuasukeista, kuin sinä. Sun käytökses näiden kirjoittelujen perusteella ei ole kovinkaan aikuismaista. Silti vaadit sitä muilta?

Ja kyllä mä ymmärrän, kun moni loukkaantuu ajatuksesta "ruma vauva". Siitä tulee ensimmäisenä mieleen, että vauva olisi jotenkin kamala ja vastenmielinen (monelle lapsettomalle se voikin olla), eikä mitään niin puhdasta ja viatonta saa yhdistää noin kauheaan mielikuvaan.

Mutta ainoa, joka täällä vetää kilareita, olet sinä. Aikuinen ihminen. Luultavasti lapseton sellainen.

Älä viitsi heittäytyä tyhmäksi. Vaikutat kuitenkin ihan fiksulta ihmiseltä. Mainitsin masuasukit ja vauvamasut esimerkkeinä, ja uskon vakaasti, että tiedät tai olet ainakin kuullut naisista, jotka ihan tosissaan käyttävät kyseisiä sanoja tai vastaavaa kieltä normaalissa puheessaan. Ymmärrät varmaan näiden kahden tapauksen välisen eron.

Jos jonkun anonyymin palstalaisen mielipide vauvojen rumuudesta loukkaa todella niin syvästi kuin annat ymmärtää, kannattaa kyseisen henkilön alkaa vakavasti pohtia omaa ajattelutapaansa ja harkita egoaan vahvistavia toimenpiteitä. Maailmassa on monenlaisia ikävältä tuntuvia mielipiteitä, eikä niitä kaikkia tarvitse eikä varsinkaan kannata ottaa henkilökohtaisesti. Jos jonkun mielestä vauvat ovat rumia tai kauniita, niin so be it. Eivät kaikki tykkää samoista asioista, ja se nyt olisi vaan aika hyvä hyväksyä.

Ja kyllä, olen lapseton ja aion sellaisena pysyäkin. Esimerkiksi juuri sen vuoksi, että pelkään, että minustakin tulisi äitiyden myötä sellainen nainen, jota syvästi kammoksun.

Minä juuri imettelen, nuuhkuttelen, sylittelen, hössöttelen, lässyttelen ja pusuttelen pientä täydellistä vauvaani tässä. Antaa negisten tuhahdella, me nuuhkutellaan tässä vaaleanpunaisessa pumpulimaailmassamme onnellisina ja lähetellään lentosuukkoja ärsyyntyjille :) 😍

Pin kirjoitti:

Minä juuri imettelen, nuuhkuttelen, sylittelen, hössöttelen, lässyttelen ja pusuttelen pientä täydellistä vauvaani tässä. Antaa negisten tuhahdella, me nuuhkutellaan tässä vaaleanpunaisessa pumpulimaailmassamme onnellisina ja lähetellään lentosuukkoja ärsyyntyjille :) 😍

Minun puolestani saat tehdä ihan mitä tykkäät, kunhan se ei haittaa minun olemassaoloani. Osaisitko selittää, mistä tarpeesi käyttää tollaista sanastoa aikuisten kesken kumpuaa? Siis jos kirjoitat esim. keskustelupalstalla tai somessa, jossa yleisönä ovat aikuiset.

Vierailija kirjoitti:

Pin kirjoitti:

Minä juuri imettelen, nuuhkuttelen, sylittelen, hössöttelen, lässyttelen ja pusuttelen pientä täydellistä vauvaani tässä. Antaa negisten tuhahdella, me nuuhkutellaan tässä vaaleanpunaisessa pumpulimaailmassamme onnellisina ja lähetellään lentosuukkoja ärsyyntyjille :) 😍

Minun puolestani saat tehdä ihan mitä tykkäät, kunhan se ei haittaa minun olemassaoloani. Osaisitko selittää, mistä tarpeesi käyttää tollaista sanastoa aikuisten kesken kumpuaa? Siis jos kirjoitat esim. keskustelupalstalla tai somessa, jossa yleisönä ovat aikuiset.

Koska kaikki tietää mitä on *hempeällä äänellä sanottuna* vauvan nuuhkuttelu ja se tuo mieleen juuri sen valloittavan huumaavan tunteen kun nuuhkaisee pientä maidontuoksuista samettiposkea. Se kuuluu siihen kun asiaa kuvaillaan oikein tunteella ja vauvoja nimenomaan saa ihan täysillä vaan tunteilla. ;) Jos kerron jostain itseäni todella voimakkaasti ärsyttävästä asiasta, saatan puristaa kädet nyrkkiin ja puhuakin erilaiseen sävyyn kuvatakseni tunteita, esimerkiksi Mikael Gabrieliin. 😂😬

Sä olet varmaan just niin "sika cool" että tiedän jo kaltaistesi kanssa vältellä keskustelemista. Liian tylsiä tyyppejä yleensä joten ei hätää, tuskin tulen sulle sössöttämään koskaan vauvastani. Vaikka tää onkin niin.. niiiiiiin nuuuuuuhh! 💕😍

Jaahas, täytyy lähteä iltarientoihin, mutta jos joku vielä vastaa kirjoittamiini kommentteihin, niin voin todeta: ymmärrän täysin, ettei äidin ja lapsen vuorovaikutus ole samanlaista kuin kahden aikuisen, mutta siinäpä se ongelma piileekin.

En ensisijaisesti ymmärrä sitä, miksi muutoin fiksujen ihmisten pitää lapsia hankittuaan taantua sille samalle vuorovaikutuksen tasolle aikuisten seurassa, jolla he lastensa kanssa ovat. Lässyttäminen ja vauvapuhe (esimerkiksi nuuhkuttelut, masuasukit, piipit sun muut) jollain tavalla aliarvioivat aikuista keskustelukumppania ja saattavat lisäksi puhujan hieman kyseenalaiseen valoon.

Toivoisin vain, että ne monet hienot, fiksut ja ajattelevaiset naiset säilyttäisivät sen älykkääseen keskusteluun kykenevän osan itsestään vielä äidiksi tulemisen jälkeenkin ja säästäisivät lässytyksen lapsilleen. Olen loputtoman turhautunut siihen, että politiikka, talous, kulttuuri ym. loistavat poissaolollaan meidän akateemistenkin naisten keskusteluista, eikä edes kielenkäyttö enää eroa parikuukautiselle vauvalle suunnatusta lässytyksestä.

Ei ihme, että yhteiskunnan asenne äitejä kohtaan on niin kielteinen, jos äitien ajattelun tuotokset ovat palstalla esitettyä tasoa.

Pin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pin kirjoitti:

Minä juuri imettelen, nuuhkuttelen, sylittelen, hössöttelen, lässyttelen ja pusuttelen pientä täydellistä vauvaani tässä. Antaa negisten tuhahdella, me nuuhkutellaan tässä vaaleanpunaisessa pumpulimaailmassamme onnellisina ja lähetellään lentosuukkoja ärsyyntyjille :) 😍

Minun puolestani saat tehdä ihan mitä tykkäät, kunhan se ei haittaa minun olemassaoloani. Osaisitko selittää, mistä tarpeesi käyttää tollaista sanastoa aikuisten kesken kumpuaa? Siis jos kirjoitat esim. keskustelupalstalla tai somessa, jossa yleisönä ovat aikuiset.

Koska kaikki tietää mitä on *hempeällä äänellä sanottuna* vauvan nuuhkuttelu ja se tuo mieleen juuri sen valloittavan huumaavan tunteen kun nuuhkaisee pientä maidontuoksuista samettiposkea. Se kuuluu siihen kun asiaa kuvaillaan oikein tunteella ja vauvoja nimenomaan saa ihan täysillä vaan tunteilla. ;) Jos kerron jostain itseäni todella voimakkaasti ärsyttävästä asiasta, saatan puristaa kädet nyrkkiin ja puhuakin erilaiseen sävyyn kuvatakseni tunteita, esimerkiksi Mikael Gabrieliin. 😂😬

Sä olet varmaan just niin "sika cool" että tiedän jo kaltaistesi kanssa vältellä keskustelemista. Liian tylsiä tyyppejä yleensä joten ei hätää, tuskin tulen sulle sössöttämään koskaan vauvastani. Vaikka tää onkin niin.. niiiiiiin nuuuuuuhh! 💕😍

Luulin joskus, että olet jotain. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Pin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pin kirjoitti:

Minä juuri imettelen, nuuhkuttelen, sylittelen, hössöttelen, lässyttelen ja pusuttelen pientä täydellistä vauvaani tässä. Antaa negisten tuhahdella, me nuuhkutellaan tässä vaaleanpunaisessa pumpulimaailmassamme onnellisina ja lähetellään lentosuukkoja ärsyyntyjille :) 😍

Minun puolestani saat tehdä ihan mitä tykkäät, kunhan se ei haittaa minun olemassaoloani. Osaisitko selittää, mistä tarpeesi käyttää tollaista sanastoa aikuisten kesken kumpuaa? Siis jos kirjoitat esim. keskustelupalstalla tai somessa, jossa yleisönä ovat aikuiset.

Koska kaikki tietää mitä on *hempeällä äänellä sanottuna* vauvan nuuhkuttelu ja se tuo mieleen juuri sen valloittavan huumaavan tunteen kun nuuhkaisee pientä maidontuoksuista samettiposkea. Se kuuluu siihen kun asiaa kuvaillaan oikein tunteella ja vauvoja nimenomaan saa ihan täysillä vaan tunteilla. ;) Jos kerron jostain itseäni todella voimakkaasti ärsyttävästä asiasta, saatan puristaa kädet nyrkkiin ja puhuakin erilaiseen sävyyn kuvatakseni tunteita, esimerkiksi Mikael Gabrieliin. 😂😬

Sä olet varmaan just niin "sika cool" että tiedän jo kaltaistesi kanssa vältellä keskustelemista. Liian tylsiä tyyppejä yleensä joten ei hätää, tuskin tulen sulle sössöttämään koskaan vauvastani. Vaikka tää onkin niin.. niiiiiiin nuuuuuuhh! 💕😍

Luulin joskus, että olet jotain. Surullista.

Enkö mä "ole mitään" jos käytän sanaa "nuuskutella"? 😂😂😂 Ei hitto mitä tyyppejä 😂😂😂 En ole enää MITÄÄN! 😭

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole täydellinen.

Minusta vauvat, etenkin ihan pienet, ovat rumia. Etenkin siis kasvojen turvottavat piirteet. Vauvat näyttävät ulkoavaruudesta tulleilta.

Mä olen nähny rumia ja söpöjä vastasyntyneitä. Ihanan lutusia kaikki, vaikka kurttunaamaa, punotusta ja sellaista spurgumaista olemusta kasvoissa olisikin 😄

Täällä hormoonihirviöt taas vouhkaa. Esim. Mun vastasyntynyt oli ruma. Ja silti niin ihana, rakastettava ja nuuhkuteltava tapaus <3

Nuuhkuttelu. Hyi vittu. Nuuhkutteletko yleensäkin paljon muita ihmisiä ilman lupaa?

Vain sellaisia, jotka on mun sylissä. Lapseni toistaiseksi ainoita ihmisiä, jotka sylissäni ovat olleet.

Mutta nuuhkuttelen koiraani, kissaani, hedelmiä, puhtaita vaatteita... Toivottavasti appelsiini ei ole saanut traumoja! Ja miestä nuuhkuttelen joskus salaa 😉

Miksei sitä "nuuhkuteltavaa" vauvaa voi kohdella samoin kuin muitakin ihmisiä? Ei se ole mikään lelu tai esine. Ja miksi täytyy käyttää niin kuvottavaa kieltä? Olet aikuinen, ja keskustelukumppanisi ovat aikuisia. Ei meille tarvitse puhua mistään vitun nuuhkuttelusta, vaan voit puhua ihan suoraan nuuhkimisesta tai haistelusta. Samaan sarjaan kuuluu esim. vauvamasu ja masuasukki. Kyseiset sanat eivät ole söpöjä, vaan vauvakieltä, joka antaa käyttäjästään jollain tavalla infantiilin kuvan.

Koska nuuhkiminen ja haistelu on mun mielestä hieman erilaisia toimenpiteitä, kuin nuuhkuttelu. Nuuhkuttelu on sellaista hienovaraista ja lyhytkestoista. Se on oikeastaan nuuhkimisen ja nuuskimisen välimaastoyhdistelmää.

Ihanaa kun joku voi seota noin paljon sanasta 😄

Haistelu ja nuuhkiminen voi hyvin olla myös lyhytkestoista. Tosiaankin sekoan, myönnetään. Olen äärettömän turhautunut siihen muutokseen, joka monissa naisissa tapahtuu lastensaannin jälkeen, joskus jopa ihan vaan ollessa lasten (etenkin vauvojen) läheisyydessä. Etenkin juuri se lässyttäminen, jota jatketaan aikuistenkin seurassa, saa minut raivon partaalle. Ihan kuin näiden ihmisten älykkyysosamäärä laskisi puolella äitiyden myötä.

Niin. Sillä lässyttämiselläkin on ihan tarkoituksensa. Ja äidin käytöksessä muutenkin. Ymmärrän että se näyttää sekoamiselta ja älykkyyden laskemisena, mutta ajan myötä sekin muuttuu. Sitä paitsi minä nuuhkuttelin erinäisiä asioita jo ennen raskautta. Se on mun mielestä erilaista kuin haistelu tai nuuhkiminen. Siksi käytän termiä nuuhkuttelu.

Tosin en ole koskaan kavereilleni lässyttäny, eivätkä he minulle. Aikuisen kanssa keskustelu on ihan erilaista kuin vauvan kanssa. Siksi vauvat on vauvoja, eikä mitään täysivaltaisia aikuisia. Juttelen myös 6-vuotiaalle eri tavoin kuin aikuiselle tai vauvalle.

Tässä mä ny olen ja mietin, että kummalla mahtaa olla älykkyysosamäärä alhaisempi. Hitto, mahdoin olla hawkinsin tasolla ennen raskautta!

Puhun nyt äitien käytöksestä aikuisten kesken, tai tällä keskustelupalstalla, jolla ei toivottavati kovin moni vauva tai lapsi vielä kirjoittele. Ymmärrän tietysti, että äidin käytös lastaan kohtaan on tietynlaista, mutta kilareiden vetäminen esim. siitä, että jonkun mielestä vauvat ovat rumia, menee jo yli hilseen. Tai aikuisille suunnatut puheet masuasukeista ja vauvamasuista. Miksei aikuinen voi puhua ihan normaalisti, vaikka raskaana/äiti olisikin?

😄😄😄 ei täällä ole kukaan muu puhunut vauvamasuista tai masuasukeista, kuin sinä. Sun käytökses näiden kirjoittelujen perusteella ei ole kovinkaan aikuismaista. Silti vaadit sitä muilta?

Ja kyllä mä ymmärrän, kun moni loukkaantuu ajatuksesta "ruma vauva". Siitä tulee ensimmäisenä mieleen, että vauva olisi jotenkin kamala ja vastenmielinen (monelle lapsettomalle se voikin olla), eikä mitään niin puhdasta ja viatonta saa yhdistää noin kauheaan mielikuvaan.

Mutta ainoa, joka täällä vetää kilareita, olet sinä. Aikuinen ihminen. Luultavasti lapseton sellainen.

Älä viitsi heittäytyä tyhmäksi. Vaikutat kuitenkin ihan fiksulta ihmiseltä. Mainitsin masuasukit ja vauvamasut esimerkkeinä, ja uskon vakaasti, että tiedät tai olet ainakin kuullut naisista, jotka ihan tosissaan käyttävät kyseisiä sanoja tai vastaavaa kieltä normaalissa puheessaan. Ymmärrät varmaan näiden kahden tapauksen välisen eron.

Jos jonkun anonyymin palstalaisen mielipide vauvojen rumuudesta loukkaa todella niin syvästi kuin annat ymmärtää, kannattaa kyseisen henkilön alkaa vakavasti pohtia omaa ajattelutapaansa ja harkita egoaan vahvistavia toimenpiteitä. Maailmassa on monenlaisia ikävältä tuntuvia mielipiteitä, eikä niitä kaikkia tarvitse eikä varsinkaan kannata ottaa henkilökohtaisesti. Jos jonkun mielestä vauvat ovat rumia tai kauniita, niin so be it. Eivät kaikki tykkää samoista asioista, ja se nyt olisi vaan aika hyvä hyväksyä.

Ja kyllä, olen lapseton ja aion sellaisena pysyäkin. Esimerkiksi juuri sen vuoksi, että pelkään, että minustakin tulisi äitiyden myötä sellainen nainen, jota syvästi kammoksun.

Minä taas toivoisin, etten ikinä muuttuisi noin negatiiviseksi, vihamieliseksi ja ylimieliseksi ihmiseksi, vaikka läheisisten ihmisten käytöksessä tapahtuisikin elämäntilanteiden vaihtelun myötä muutoksia.

Terveisin se, joka laittoi ne tämän viestiketjun kaikki "miljoona" (lue: yksi) sydäntä, ja kehtasi vieläpä kehua vauvaansa - vauva.fi palstalla vauva-aiheisessa ketjussa... Hui kauhistus.

Oi miten ihanalta tuntui pitää stripparia sylissä. Ainoa asia mikä loukkasi oli että strippari sanoi että sano jos mä painan liikaa ei nainen saa noin miehelle sanoa. Mä sanoin että ei mulla nyt niin heikot jalat ole.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi kellään on tarvetta sanoa toista rumaksi.

Kuningatar Victoria oli sitä mieltä, että pikkuvauvat on rumia sätkiviä sammakoita. Toki hänellä oli varaa sanoa, kun oli itse maankuulu kaunotar. Eiku...

Minä rakastin sitä jo lapsesta asti, kun sain pitää pikkuveljeä ja myöhemmin äidin hoitolapsia, kun hän oli perhepäivähoitaja. Teininäkin tykkäsin aina vauvoista ja pikkulapsista, vaikka muuten oli mielialat vähän maassa. Enpä olisi ikinä uskonut sitten, että minun osani on jäädä lapsettomaksi, mutta niin siinä kävi. Ei löytynyt koskaan miestä ja jäi sitten lapsetkin tekemättä. Nykyään jos saan pidellä vauvaa se on katkeransuloinen juttu, koska ilo siitä suloisesta lapsesta sekoittuu suruun omasta lapsettomuudesta.

Yritän aina työntää mahdollisimman äkkiä takaisin vanhemmilleen, jos joku vauvaa syliin tyrkyttää. En näe mitään kaunista vauvoissa, mutta ulkonäön vielä kestän. Vaan se hirveä haju!! Sellainen imelä maitopuklu, pahimmassa tapauksessa yhdistettynä housuihin tulleen tavaran lemahdukseen, ei vaan pysty.

Yritän vaan kiltisti hymyillä ja nyökytellä, että juu juu, on ihania ja sitten mahdollisimman äkkiä pesemään kädet jos on joutunut käsittelemään vauvoja.