Oletko asunut ikäsi samalla paikkakunnalla?
Minä olen.
Ja nyt 33 vuotiaana kipuilen asian vuoksi. Kaiken lisäksi asun tuppukylässä. Sinänsä kaikki on hyvin. Asuinseutu on rauhallinen ja ihan kiva (uimaranta, metsä yms.). Lasten hyvä kasvaa täällä. Mutta minua ahdistaa niin vietävästi. On tunne, että jotain muutakin pitäisi nähdä. Töissä käyn isossa kaupungissa sentään.
Kommentit (15)
En ole asunut, olen yhteensä asunut 7 eri paikkakunnalla ja muuttoja on rutkasti enemmän kuin paikkakuntia. Nykyisessä asuinkaupungissakin olen asunut neljään kertaan (ollen välillä siis pois).
No melkein. Olen käväissyt naapurissa vain hetkisen.
Ei minua ahdista, johan tässä on lähes 50 vuodessa tottunut samoihin ympyröihin, ja kun on höperöitynyt täysin omaan kämppään niin sama kai se on missä sitä loppuaan odottaa.
Olen asunut lapsena eri maassakin ja olen käytännössä juureton, onhan mulla sukulaiset synnyinseudullani mutta en ole koskaan siellä itse asunut joten ei se sillä tavalla kotiseudulta tunnu.
Nyt kolmannessa paikassa jota kohtaan alan tuntea kotiseuturakkautta vaikka tänne ei muita siteitä ole kuin 30 v. asuminen.
Olen asunut neljällä paikkakunnalla ennenkuin muutin tänne Helsinkiin 28v sitten.
Täällä viihdyn, en lähde pois :).
Olen muuttanut joitakin kertoja töiden perässä ympäriinsä ajatuksena että ainahan kotiin pääsee takaisin, ja niin on päässytkin. Nyt on onneksi synnyinpaikkakunnalla töitä, en ikääntyvien vanhempien vuoksi halua enää muuttaa kauas heistä.
Kellä kiinnostaa missä kaikkialla ja monessa paikassa on asuttu jos kysytään nimenomaan niitten kokemuksia jotka ovat asuneet koko ikänsä samalla paikkakunnalla?
Sama kun kysytään että onko kukaan ollut syntymästään asti sokea ja ainoat kommentit ovat niiltä jotka eivät ole sokeita.
Vierailija kirjoitti:
Kellä kiinnostaa missä kaikkialla ja monessa paikassa on asuttu jos kysytään nimenomaan niitten kokemuksia jotka ovat asuneet koko ikänsä samalla paikkakunnalla?
Sama kun kysytään että onko kukaan ollut syntymästään asti sokea ja ainoat kommentit ovat niiltä jotka eivät ole sokeita.
Precis! Ap on luonnonoikku
Olen, kaupunkini on kokoluokaltaan Suomen top kympissä eikä minulla ole ikinä ollut mitään tarvetta lähteä täältä mihinkään.
ASuin koko nuoruuteni tuppukylässä, muutin opiskelujen takia joksikin aikaa isoon kaupunkiin. En viihtynyt, muutin samaan tuppukylään takaisin enkä voisi olla onnellisempi. Tykkään matkustaa ja nähdä uusia paikkoja, mutta kotipaikkaan mulla on silti erityinen side.
Olen tehnyt nuoruudessa 10v kiertomatkan Suomessa, keskikokoisissa kaupungeissa ja tuppukylissä. Nyt viimeiset 15v olen asunut lapsuudenkodissani tuppukylässä, joku kysyi muutettuamme oletteko viihtyneet, silloin hetkeäkään miettimättä vastasin kuka ei kotonaan viihtyisi.
Ehkä se, että on muuttanut saa arvostamaan tuttuja paikkoja, tietää kenelle soittaa kun kaipaa pihalle hiekkaa, katon maalaajaa, missä on hyvä leipomo, kannattaako tilata tuo pitopalvelu, kuka auttaa kun ajaa liukkaalla ojaan, lapsille löytyy hoitaja ja heidät tuntee jne jne.
Jää aikaa elää ja etsiä matkoja maailmalle kun arki sujuu ilman ihmettelyä.
Olen asunut koko ikäni 47v. saman keskisuuren kaupungin keskustassa...asunto on vaan vaihtunut moneen kertaan. Eikä ahdista ollenkaan koska en vertaa omaa elämääni muiden elämään. Olen erittäin onnellinen kaikin puolin.
Mieheni on myös asunut koko elämänsä tässä samassa kaupungissa. Elämä olikin helppoa kun lapset oli pieniä kun molemmat mummolatkin oli ihan kävelymatkan päässä.
Matkustelu on meidän harrastus joten maailmaa on nähty ihan kivasti mutta kotiin on aina kiva palata.
Ja se kysymys oli, että oletko tyytyväinen elämääsi tai vaihtoehtoisesti muuttanut. Ja mitä siitä seurasi