MISTÄ olette löytäneet kumppaninne? :)

Netissä pelatessa on tartunut muutaman kerran nainen  matkaan sieltä. Harmi ettei vaan oo kestänyt.

Suurta rakkautta ei ole löytynyt, mutta kohtuullisia ehdokkaita kylläkin.

Kadulta löytyi yksi, yöllä käveltiin yhdessä ja siitä se lähti. Alkoholilla oli osuutta asiaan, en minä muuten keskellä yötä tuppaudu vieraan miehen seuraan. Onneksi oli ihan tolkunmies.

Baarista löytyi pari. Heikoin aines.

Parhaat ovat olleet työkaveri (suhde alkoi vasta kun hän vaihtoi paikkaa) ja mies jonka tapasin kirjaston lehtiosastolla.

Työn kautta, koskaan ei ole ollut yhtä vahvoja tunteita ketään kohtaan. Kaikki vaan natsas

Erottiin meistä riippumattomista syistä, 3v mennyt ja edelleen olen välillä surullinen siitä

M34

Koulusta.

Aloitin opiskelut ja nykyinen mieheni oli yksi meidän luokan tuutoreista. Alle kuukaudessa jo seurusteltiin ja nyt takana 5 ja puoli yhteistä vuotta :)

Deittailin 10v miestä jonka tapasin lähibaarissa kun hän oli siellä töissä baarimikkona, muutama vuosi meni norjalaisen miehen kanssa johon tutustuin kun kämppikseni ehdotti että voisimme sopia yhteen. Nuo on minun tosirakkauksiani.

Nyt ei ole ketään, ja mietin kanssa, että mistähän sellaisen löytäisi kun kaveripiiri, työ ja jopa harrastuksetkin on naisvoittoisia. Baarit olisi muuten hyvä, mutta humalaiset ihmiset ärsyttää enemmän kuin kiinnostaa, enkä itsekään paljoa juo. Edelliset heilat on löytyneet toinen yhteisen harrastuksen kautta edelliseltä paikkakunnalta, toinen Tinderistä.

Ei mistään...      : (

Ala-asteelta :)

Junasta. Olin tulossa perjanta-iltana työmatkalta kotiin, päätin pitää läppärin repussa ja tilasin kärryistä voileivän ja punaviinin. Vastapäätä istunut mies tilasi samat, sulki läppärinsä ja aloimme jutella. Ei ole koskaan tuntunut matka Tampereelta Helsinkiin niin lyhyeltä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mistään...      : (

Sama. Olen jo luovuttanut.

Vihreestä Ladasta.

Taekwondosalilta.

Serkun synttärijuhlista :)

Suomi24 Treffeiltä.

Neitistä. 10 vuotta yhdessä.

Eka ostoskeskuksesta, toinen työpaikalta ja viimeisin (aviomies) taidenäyttelystä.

Sisäoppilaitoksesta. Yhdessä 45 vuotta, naimisissa 42 vuotta.

Hän on hyvän ystäväni miehen paras ystävä. Häissä olin kaaso, tuo mies oli bestman. Vanhempani oli ihan tohkeissaan, että voi kun se bestman oli niin mukava ja sen vanhemmatkin niin ihania. Samoin oli todennut miehen vanhemmat meikäläisestä ja vanhemmistani. Molemmat toppuuteltiin vanhempia, että ihan kavereita kyllä ollaan vaan.

Tutustuttiin entistä paremmin kun tuon pariskunnan myötä alettiin nähdä porukalla useammin. Vietettiin iltaa porukalla, jäätiin pariskunnan luo yöksi ja juteltiin tuon miehen kanssa koko yö. Alettiin juttelemaan tekstareilla ja Facebookissa lisää. Huomattiin, että ollaan mieltymyksiltämme ja luonteiltamme todella samanlaisia. Mentiin leffaan yhdessä ihan kaverimielessä tosin, mutta leffareissun jälkeen viestiteltiin, että voiskohan nää nyt kumminkin laskea ensitreffeiksi.

Jälkeenpäin vanhemmat ja kaverit ovat naureskelleet, että kyllä he alusta asti ajattelivat, että nuo kaksi vaan sopisivat niin hyvin yhteen.

Elämäni virheen tapasin lähijunassa. Elämäni miehen pikkujouluristeilyllä aamulla baarissa. Rakkautta riittää 8 vuoden jälkeenkin. Olen onnellinen.

Baarista reilu neljä vuotta sitten. Viime viikolla muutettiin yhteen.