KILTEILLE NUORILLE NAISILLE: mitä olen oppinut deittailusta 41-vuotiaaksi asti (ja mitä olisin toivonut tietäväni nuorena)

Olin kiltti tyttö nuorena, ajattelin kovasti sitä mitä muut minusta ajattelevat. Seurustelin ja olin uskollinen. Vahdin "mainettani", että kukaan ei vain ajattelisi, että olen kevytkenkäinen. Avioiduin varsin nuorena.

Miltä tämä minut säästi? Varmaankin suruilta, joita olisin kokenut, jos olisin elänyt liian villisti, vaikea sanoa. Toisaalta sitten itseni "säästäminen" ei säästänyt minua esimerkiksi petolliseksi osoittautuneelta mieheltä, huorittelijoilta (baarin pihtarihuoran huutelijat) tai siltä, että esim. täällä jo yhden miehen kanssa ollut nainen on osan miehistä mielestä jotenkin pilattu.

Tajusin vasta lähempänä neljääkymppiä, että en ole edes miettinyt, mitä itse haluan, kun yritin miellyttää näkymätöntä moraalipoliisia. En uskaltanut vaatia sellaista seksiä, josta pidin, en tehdä asioita joita halusin.

Nyt olen ollut jo vuosia sinkku ja vihdoin olen tilanteessa, että seksi on iloinen asia jota minulla on kivan ihmisen kanssa (oli sitten vakituinen seksikumppani tai puoliso). Tiedän, että naisen siveyden vahtijoille ongelma ei ole se, että tekisin jonkun tietyn "rikkeen", jonka jälkeen muuttuisin heidän silmissään l**kaksi. Tämä kyseinen ihmistyyppi ei yleisesti ottaen salli lainkaan sitä, että nainen pitää seksistä tai harrastaa sitä omaksi ilokseen. He haluavat määrätä, kenen kanssa, milloin ja miten naisen on luvallista harrastaa seksiä. Kun lakkasin piittaamasta tästä ihmisryhmästä, huomasin että miehissä(kin) on todella paljon seksiin luontevasti ja kivasti suhtautuvia miehiä. Heidän parisuhteensa voivat alkaa seksistä tai kahvittelusta, sillä ei ole väliä - huomio on jossain ihan muualla.

Koskaan ei pitäisi tehdä asioita, joita ei halua tehdä eikä sellaisen ihmisen kanssa, joka tuntuu väärältä. Mutta ei myöskään kannata sulkea itseltään mahdollisuutta nauttia seksistä mainitsemistani syistä. Ette hyödy siitä mitään, menetätte vain kosketuksen omiin haluihinne.