Lue keskustelun säännöt.
Mitähän lääkettä sitä pitäisi ottaa, että elämänilo palaisi
18.02.2017 |
Masentaa, väsyttää, vituttaa, itkettää. Sama olo ollut jo vuoden ajan, välillä enemmän välillä vähemmän. Mikään ei kiinnosta, ruokahalua ei ole. On kokeiltu kolmea eri masennuslääkettä, rauhoittavia.. Päätä särkee jatkuvasti, parisuhde eron kynnyksellä. Tämä viikko on mennyt täysin sängyssä maatessa, peruin kaikki suunnitellut menot ja kouluun en mennyt. Eikä tämäkään ole ensimmäinen kerta.
En näe toivoa elämälle, en sitten mitenkään. Maanantaina taas lääkäri, saa nähdä mitä lääkettä seuraavaksi.
22v olen ja se riittää. En halua elää enää vanhemmaksi tämän tukahduttavan olon kanssa.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Onko kilpirauhasarvot katsottu?
On katsottu, olivat ok. Tosin, liikatoiminta oli ns alarajoilla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla toimiva lääke on Cipralex. Jos et ole jo kokeillut, niin kannattaisi kokeilla. Ei vaikuta uneen huonontavasti, ei poista kylläisyyden tunnetta (ei aiheuta ylensyöntiä) eikä myöskään latista positiivisia tunteita. Näin siis mulla, mutta yksilökohtaista tietty.
Cipralex on näistä kolmesta yksi, jota olen kokeillut. Triptyl ja sertralin kaksi muuta. Ap
Ayahuasca taitaa enää olla täällä mainitsematta? Psykedeelit voivat auttaa kyllä mutta kai niissä riskejäkin voi olla. Esim. Sean Connery hoidatutti itsensä kuntoon LSD:llä, tämä tapahtui ihan lääkärien toimesta kyllä. Psykedeelithän muuttavat olennaisesti tajuntaa (laajentavat tajuntaa) joten kyllä niistä voi olla apua. Jopa Eckhart Tolle on kokeillut LSD:tä, yhden ainoan kerran. Hänelle oli aika vahva kokemus mutta hänhän oli jo valaistunut muutenkin joten hän ei tarvinnut LSD:tä varsinaisesti mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Polta kannabista, toimii masennukseen/ahdistukseen ainakin itselläni. Siihen kun kyytipojaksi otat muutaman oluen, niin jo vain tulee hyvät olot.
Siis eikös kannabis lisää ahdistuneisuutta ja masennusta vai? Toisaalta mietin sitä, että jos elämässä on hetki (niinkuin yleensä elämään kuuluu ala- ja ylämäet) kannattaako hetkellisten vastoinkäymisten seurauksesta aloittaa lääkkeen käyttö, mikä tarkoittaa siis aivojen kemiassa muutoksia ja mieliala pysyy jatkuvasti neutraalina (ei hyvä/ ei huono olo?). Millainen itsemurhatilastojen kehitys on vuosien saatossa muuttuneet?
Mutta nyt ei ole kyse hetkistä, vaan jokapäiväisestä elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polta kannabista, toimii masennukseen/ahdistukseen ainakin itselläni. Siihen kun kyytipojaksi otat muutaman oluen, niin jo vain tulee hyvät olot.
Siis eikös kannabis lisää ahdistuneisuutta ja masennusta vai? Toisaalta mietin sitä, että jos elämässä on hetki (niinkuin yleensä elämään kuuluu ala- ja ylämäet) kannattaako hetkellisten vastoinkäymisten seurauksesta aloittaa lääkkeen käyttö, mikä tarkoittaa siis aivojen kemiassa muutoksia ja mieliala pysyy jatkuvasti neutraalina (ei hyvä/ ei huono olo?). Millainen itsemurhatilastojen kehitys on vuosien saatossa muuttuneet?
Vähentyneet. Aivan viime vuosilta en ole varma, mutta masennuslääkkeiden käytön lisääntyminen ei ole alun jälkeen juuri vaikuttanut itsemurhien määrään. (Aivan ensimmäisten lääkkeiden tultua markkinoille itsemurhat vähentyivät.) Kyllä niitä useimmiten kuitenkin syödään ihan oikeaan tarpeeseen eikä vain tavanomaisiin elämän alamäkiin. Pelkästään haittavaikutukset ovat monesti sen verran rankat, että ihan pieneen harmitukseen tuskin kukaan tulisi syöneeksi mömmöjä.
Se on kyllä ihan totta, että joskus lääkehoidon sijasta tai sen lisäksi voisi hyötyä erilaisista terapeuttisista toiminnoista (muustakin kuin terapiasta), mutta sellaista ei juurikaan ole tarjolla eikä masentunut yleensä jaksa itse itselleen järjestää.
Katso hyviä leffoja, masturboi, opettele soittamaan jotain instrumenttia ja perusta bändi, käytä kohtuudella päihteitä, tee aina välillä jtn ihan vitun fantsua.