Asunnon henkirikoshistoria
Uusi työkaverini on katselemassa asuntoa, eikä hän tunne paikkakuntaa. Nyt hän on iskenyt silmänsä asuntoon, jonka historian minä paikkakuntalaisena tunnen. Asunnossa on tapahtunut aika kamala henkirikos, josta välittäjä ei todennäköisesti kerro ellei asiasta kysytä. Itseäni kylmää tilanne, tulisiko minun olla ilonpilaaja ja kertoa asiasta? Tulisiko hänen tietää tästä? Kauheaa jos asia paljastuu vasta kauppojenteon jälkeen kun hän jo asuu asunnossa, enkä tiedä pystyisinkö itse edes menemään kylään tuonne taloon.
Kommentit (39)
Itsemurhasta ei tarvitse kertoa. Väkivaltarikos on eriasia.
Ulvilan surmatalon myynnistä oli juttua viime vuonna ja välittäjä kertoi ,että jos taloon on kuollut joku, siitä on kerrottava ostajille ja hintaan voi vaikuttaa. Ei varmaan luonnollinen kuolema mutta henkirikos on eri asia .
Edellinen asukas kuoli tässä asunnossa, ei kylläkään rikos. Ei ole minua haitannut enkä ole havainnut kummittelua:)
Voihan sitä pyytää srk:n papin siunaamaan uuden kodin.
Itse kertoisin tai ainakin mainitsisin että onko tietoinen tällaisesta jännästä jutusta, voi tosiaan saada alennusta. Itse en usko että aaveita on, ja vaikka olisi, tuskin ne mitään tekisivät. Mulla on kuitenkin yksi ystävä, joka suostuu aavepelkonsa takia asumaan vain juuri valmistuneissa taloissa, varmistaakseen ettei asunnossa ole kuollut ketään. Asui lapsuutensa lopun hyvin vanhassa puutalossa, missä kuulemma kummitteli siihen tahtiin, ettei enää suostu vanhoissa asumaan. Hänen takiaan voisin hyvin mainita asiasta.
Pelottaisihan tuo. jos esim yöllä menee keittiöön hakemaan lämmintä maitoa jos uni ei tule niin ei varmana tule; keittiön katossa tai nurkan takana voi olla joku haamu. Tai jos ei yöllä saa unta niin voi kuulla ihmeellisiä ääniä, kuten saranan narinaa tai jopa junan ääntä.
Ei kannata ostaa sitä.
Itse asuin lapsuuteni talossa missä oli sattunut 2 kuolemaa, 1 luonnollinen ja 1 itsemurha. Ei näkynyt haamun haamua. Kavereita pelotti kyllä olla meillä yökylässä. :D
Vierailija kirjoitti:
Paha jää kiinni rakennukseen.
Tai sitten rakennus on rakennettu jo valmiiksi pahaan paikkaan. Itselle tuli mieleen se Seinäjoen teinimurha 28.4.2015. Tuon murhatalon naapurissa Äkeenkadulla oli tehty perhesurma 21.2.1992. Tuolloin perheen isä ampui vaimonsa ja kaksi lastaan. Sen jälkeen talo oli pitkään myynnissä.
Meidän sijoitusasunnossa vuokralainen tappoi itsensä ja ruumis vielä virui useita päiviä asunnossa ennen löytymistä. Lattiaa piti vähän remppailla enemmän ja asunnon siivous hoitaa kunnon ammattilaisten toimesta, mutta ei tuo tapaus vaikuttanut asunnon myyntiin myöhemmin mitenkään. - Ja asunto laitettiin siis myyntiin tämän vuokralaisen jälkeen suoraan, ei siis vuokrattu uudestaan välissä.
Terveisiä vaan Espoon Olariin.
Vierailija kirjoitti:
Uusi työkaverini on katselemassa asuntoa, eikä hän tunne paikkakuntaa. Nyt hän on iskenyt silmänsä asuntoon, jonka historian minä paikkakuntalaisena tunnen. Asunnossa on tapahtunut aika kamala henkirikos, josta välittäjä ei todennäköisesti kerro ellei asiasta kysytä. Itseäni kylmää tilanne, tulisiko minun olla ilonpilaaja ja kertoa asiasta? Tulisiko hänen tietää tästä? Kauheaa jos asia paljastuu vasta kauppojenteon jälkeen kun hän jo asuu asunnossa, enkä tiedä pystyisinkö itse edes menemään kylään tuonne taloon.
Itse haluaisin tietää. Ole hyvä ystävä ja kerro.
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhasta ei tarvitse kertoa. Väkivaltarikos on eriasia.
No eipä tarvitse väkivaltarikoksestakaan. Tuollainen "tieto" ei perustu mihinkään.
Kun LKV-liike myy-sen on kerrottava kaikki asiat liittyen talokauppaan.
Jos ostajaa ei haittaa murha-ostaa.
Jos haittaa ja saa tietää vasta kaupan jälkeen-tulee sotkuista selvittelyä.
Itse en osta taloa, jossa on tapahtunut jotain ikävää.
Joka kerta kun menisin kotiin olisi tuo ikävä tapahtuma mielessä....
Kertomatta jättäminen on tietoinen petos.
Syntymäkodin pihalla on tapahtunut perhesurma/ selvittämätön henkirikos jokus 100 v sitten. Olen vietänyt siellä kesäiltoja miettien, että tuossa on oikeasti ihmisiä kuollut ja tappaja riehunut- eikä sitä osaa yhdistää nykyaikaan millään.
Isoisäni kuoli metsäpolulle, josta olen kävellyt tuhansia kertoja. Metsien kävijänä se oli hänelle luonnollinen paikka, kauniskin. Ei kammota lainkaan.
Olen ateisti, mutta silti kylmää ajatus siitä, että asuisin jossain murha-asunnossa. :D kerro vain AP.
Ei kuulu sinulle. Pilaatvain ystäväsi innon.
Hyvänen aika, eihän asunnon omistajallaiaan ole mitään velvollisuutta kertoa edes sille välittäjälle vaikka asunnossa joku olisi tapettu! Mistä te näitä keksitte?!
Yksi tuttu osti kunnon murhatalon. Siellä kuoli siis useampi ihminen, näitä perhemurhia. Sai aika edullisesti, koska paikka karmi montaa. Hyvän talon sai ja muutaman vuoden päästä myi sen hyvällä hinnalla. Uusi ostaja ei tiennyt historiaa tietenkään. Iso kaupunki, ei suurin osa voi tietää, missä talossa se murhatapaus X oli tässä kaupungissa kuusi vuotta sitten.
Ensiasuntoni edellinen asukas oli henkilö, joka palkkamurhautti isänsä, murha tapahtui kuitenkin toisaalla. Myyjä oli tämän isän kuolinpesä. Naapurit kertoivat että oli aika jännää, kun poliisit väijyivät pihapuskissa jahdatessaan murhaajaa. Mutta asunto oli tosi kiva, ei mitään huonoja viboja tuntunut missään vaiheessa.
Ap on katsonut liikaa tv:n haamumetsästysohjelmia.