Oletko koskaan kuullut että kukaan on lähtenyt vapaaehtoisesti vakivirasta?

Vastahan se Yleltä lähti se tiukka naistoimittaja.

Eri mieltä se oli jostain johdon kanssa.

Kyllä A-studio tuntui tyhjältä.

Voi montakin.

Yksi lähti äskettäin karmit kaulassa, haki "itsensä esimieheksi", ei päässyt, kävi luonnolle. Näyttää nykyään olevan kahvikokkina miehensä firmassa, tohtorisnainen.

Yksi jäi kirjastonhoitajan virasta tekemään lapsia, pöljyyttään irtisanoutui, sanoi luulleensa, että helposti pääsee takaisin. No, pätkää ja työttömyyttä viimeiset 35 vuotta hänellä.

Jne.

Lähtekää, älkää sietäkö paskaa johtamista, alistamista, solvaamista ja kiristämistä. Just do it!

Minä. Kamala esimies.

Minun jälkeeni lähti vielä kaksi muuta.

Olen eronnut vakituisesta virasta kaksi kertaa omasta tahdosta. Syynä toinen työpaikka ja paikkakunnan vaihdos. Olen siirtynyt aina vakituisesta toiseen vakituiseen työhön.

Minä. Surkea esimies ja huono työilmapiiri. Vaihdoin toiseen vastaavaan paikkaan joka oli aluksi määräaikainen.

Olen itse irtisanoutunut vakivirasta kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla vaihdoin toiseen vakivirkaan eri virastossa ja toisella kerralla vakituiseen työsuhteeseen yksityiselle. Viimeinen vaihto toi kunnon buustin ura- ja palkkakehitykseen. Tienaan nyt lähes kaksi kertaa sen mitä parhaimmillani virkamiehenä.

Tunnen yhden vakivirasta irtisanoutuneen. Esimies ei antanut lupaa jäädä vuorotteluvapaalle, joten henkilön oli perhesyistä pakko irtisanoa itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kymmeniä. Ovat vaihtaneet toiseen työpaikkaan valtiolta yksityiselle tms.

minä tein näin, joustavampi työaika kun pienet lapset.

Minä irtisanouduin vakituisesta virasta ja menin sijaiseksi toiseen työpaikkaan. Palkka ei ollut parempi mutta olin kyllästynyt työhöni ja halusin jotain uutta.

Minä olen irtisanoutunut opettajan virastani. Lähdin muihin hommiin.

Urallaan eteenpäin pyrkivät voivat irtisanoutua ,mutta laiskistuneet kaupungin/valtion työntekijät pyörittelevät peukaloitaan vaki viroissaan hamaan tappion asti.

Minusta koko vakinaistamisen voisi lopettaa ja ottaa sen sijaan max vuoden sopimus kerrallaan jonka jälkeen paikka auki.Näin tulisi tehokkuutta lisää kun ei se oma jatko olisikaan niin varma vaan pitäisi oikeasti tehdä töitä sen eteen.

Tottakai, kymmeniä. Urakehitys. Itsekin olen vakivirassa, ja aina katselen, olisiko seuraavaa. Ei se ns. vakivirka mikään kiveen hakattu ole. Tiedän ihmisiä jotka on viroista siirretty ihan toisiin tehtäviin, tai virka on lakkautettu, tai muutettu toimeksi. Ihan tavallista on, että viran tehtävänkuvausta muutetaan, ja esimiesasema annetaan jollekin suositummalle tyypille. Virka säilyy, mutta et ole enää pomo, ja palkka siis myös laskee. Viran turvallisuus pätee vain johonkin rajaan asti. Tiedän yhden esimieheni, joka sanottiin irti virasta ryyppäämisen takia.

Parasta on pitää osaamisestaan huolta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen irtisanoutunut opettajan virastani. Lähdin muihin hommiin.

Lopetitko opettajan hommat? Tuliko sinusta upseeri vai kansanedustaja?

Jäin pois vakivirasta. Olin ensin virkavapaalla. Halusin olla lasten kanssa kotona pari vuotta. Mies matkusti työn vuoksi paljon. Oli tarpeeksi rahaa, eikä velkaa.  Menin sitten takaisin työhön, josta vuoden kuluttua sain vakituisen viran.

työt kirjoitti:

Olen. Tuttava lähti vakivirazta pieneen pätkätyöhön. Jotta pääsi ilman karenssia ansiosidonnaiselle

Ei pääse ilman karenssia ansiosidonnaiselle, jos tekee vain lyhyen pätkän. Ja sitä ennen on taustalla vakityö.

Mä olen lähtenyt. Hyvä valtion virka mutta 14 v jälkeen halusin yksityiselle puolelle. En ole katunut muuta kuin lomien menetystä.

Työtön en ole ollut koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen lähtenyt. Hyvä valtion virka mutta 14 v jälkeen halusin yksityiselle puolelle. En ole katunut muuta kuin lomien menetystä.

Työtön en ole ollut koskaan.

Ai niin, lähdinhän  mä yksityiselläkin puolella vapaaehtoisesti YT neuvotteluiden yhteydessä. Tajusin että oli viimeinen kerta kun yritys jakoi eropaketteja joten otin sen. Samana päivänä kun allekirjoitin eropaperit kuittesin työsopparin toisaalla (ikää tuolloin 52v)

Vierailija kirjoitti:

Enää ei kukaan lähde, ei edes eläkkeelle, vaan istutaan toistaitoisina 68v ikään saakka. Tässä kohtaa sais tuottavuusohjelma tai mikä tahansa leikata sitä loislaumaa. Ovat näitä toimistojen asiantuntijatyötä tekeviä.

Voi hyvinkin lisääntyä niiden kohdalla, jotka viimeinkin saivat vakituisen viran tai työpaikan, ainakin jos takana on paljon pienipalkkaista työtä ja/tai työttömyyttä. Vanhemman polven aikaan opiskelu oli kalliinpaa ja etuja vähemmän, eikä siitä saa edes eläkettä, sama perheen/omaisten hoitamisesta, ilman tuloja tai hyvin pienillä, eikä niistäkään eläkettä kertynyt, joten todella monien nykyisten +45-vuotiaitten on eläkeiän saavuttamisenkin jälkeen viisainta pysyä työpaikassaan niin kauan kuin saa.

Kaukana on aika, jolloin terveet 55-vuotiaat siivottiin eläkkeelle, Suomessakin pitää tottua melkein seitsemänkymppisiin työelämässä.

Tiedän kymmeniä, itse mukaan lukien. Olin valtion virassa ja ihan hyväpalkkaisessa, mutta halusin enemmän ja lähdin soitella sotaan... Ulkomaille pienemmällä palkalla. Nyt olen onnellinen, että otin riskin. Palkkakin nykyisin paljon suurempi, jos sillä nyt niin suurta merkitystä. Monet, monet, monet ystäväni ovat jättäneet vakivirkansa esim muuton takia, mutta suurimmaksi osaksi oman itsensä takia. Miksi virua virassa, joka ei kiinnosta?