Miksi jotkut opettajat/papit/nuorisotyönohjaajat...
...hakevat lapsilta/nuorilta huomiota ja kaveeraavat heidän kanssaan? Tyttäreni kävi viime vuonna rippikoulun ja lähti isoskoulutukseen syksyllä. Pappi ja nuorisotyönohjaaja kaveeraavat tyttäreni (ja myös muiden nuorten) kanssa somessa. Pappi ja nuorisotyönohjaaja lisäävät kaverikuvia nuorten kanssa nettiin. He kutsuvat vapaa-ajalla kylään nuoria isomman porukan omiin koteihinsa. Ymmärrän, että tavataan seurakunnan tiloissa, mutta en ymmärrä, miksi nuoria kutsutaan työntekijöiden koteihin. Mitään ikävää siellä ei ole tapahtunut, mutta minusta opettajien/pappien/nuorisotyönohjaajien ja muiden vastaavien ei kuulu kaveerata nuorten kanssa vapaa-ajalla. Minulla ei ole mitään uskontoa vastaan, mutta minusta tuollainen käytös ei ole sopivaa. Ystäväni lapsi seuraa opettajaansa somessa ja opettaja seuraa tyttöä takaisin, mikä on minusta myös kummallista.
Onko joku muu törmännyt vastaavaan käytökseen? Jos olet itse opettaja/pappi/nuorisotyönohjaaja/vastaava, kaveeraatko nuorten kanssa vapaa-ajalla/somessa?
Ap
Kommentit (51)
Mistä muuten johtuu, että yllättävän usein nuorisotaloilla nuoriso-ohjaajina (vai mikä se titteli onkaan) työskentelee entisiä puoli-kriminaaleja ja häiriköitä? Joskus sanan "entinen" voi todellakin laittaa myös lainausmerkkeihin. Ilmeisesti laki rikostaustan tutkimisesta ei koske heitä. Ovatko olevinaan "kokemusasiantuntijoita" vai mikä tämä juttu on? Itse en oikein diggaisi, että joku väkivaltataustainen dorka pätisi auktoriteettiasemassa omalle lapselleni.
En itsekään tykkäisi, jos nuoreni olisi koulupäivän jälkeen jonkun opettajansa, papin tai nuorisotyönohjaajan kotona. Miksi aikuinen haluaa kutsua nuoria kotiinsa? Eikö heillä on perhettä tai ystäviä?
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni on tuollainen nuorisotyönohjaaja. Nelikymppinen nainen yrittää olla kuin nuoret: Kånken heiluu olalla, ostelee vaatteet nuorten vaateliikkeistä, ottaa ryhmäselfieitä nuorten kanssa. En ymmärrä, miksi täytyy yrittää olla nuorten kaltainen, itseäni lähinnä hävettää. Voihan aikuinen olla mukava, vaikka ei yrittäisikään olla nuorekas.
Alkaako tämän henkilön nimi A:lla?
Olen törmännyt samaan ja minustakin on kyseenalaista. Nämä työntekijät eivät ole nuorten kavereita (tai ei ainakaan pitäisi olla), joten miksi pitää käyttäytyä niin? Puurot ja vellit on näillä "työntekijöillä" sekaisin, missä on ammatillisuus?
Nykyään monelle nuorisotyöntekijälle/nuorisotyötä tekevälle papille some taitaa olla hyvin tavallinen työväline ja kanava pitää yhteyttä oman seurakunnan nuoriin. Seurakunnan toiminnassa olevat nuoret ovat somessa ja sieltä nuorisotyö heidät parhaiten tavoittaa. Yhteydenpito ja toiminnasta, tapahtumista tiedottaminen käy somen kautta helposti ja nopeasti. Monella työntekijällä on somessa työprofiili yhteydenpitoon seurakuntalaisia/nuoria varten ja erikseen yksityisprofiili ystäviä ja perheenjäseniä, yksityiselämää varten. Seurakuntien työntekijöillä (esim. nuorisotyö ja papit) ei ole klo 8-16 virka-aikaa, vaan työajat ovat vaihtelevia. Työ painottuu usein iltoihin ja viikonloppuihin. Pitäessään nuoriin yhteyttä somessa ja viettäessään aikaa nuorten kanssa he ovat töissä työajallaan.
Kaupungeissa en usko nuorten kutsumisen työntekijän kotiin olevan nykyään tavallista. Pienellä maalaispaikkakunnalla voisin kuvitella näin vielä joskus tapahtuvankin, ainakin menneinä vuosikymmeninä seurojen, seurakuntapiirien tms. pitäminen pappilan tiloissa on kai ollut tavallista? Ehkä periaatteessa nuorteniltaa voisi viettää seurakunnan työntekijän kotona, jos tila on kokoontumiseen sopiva, esim. vanha pappila tai omakotitalo, jossa on hyvät tilat kokoontua. Suurin osa seurakuntien työntekijöistä tuskin haluaisi pitää omaa kotiaan kokoontumispaikkana, oma koti on kuitenkin hyvin yksityinen paikka.
Jos oman nuoren kotiseurakunnan työntekijöiden toimintatavoissa mietityttää mikään, niin ota yhteyttä kirkkoherraan tai johtavaan nuorisotyöntekijään ja kysele nuorisotyön työtavoista, somestrategiasta ja kokoontumistiloista tarkemmin. Kerro ja kysele, mikä mieltäsi askarruttaa.
T. työntekijä seurakunnassa, mutta ei nuorisotyössä
Huomion hakemisesta tuossa on selvästi kyse. Onhan se imartelevaa, että nuoret viihtyvät kanssasi, mutta kaveriksi ei pitäisi ryhtyä.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt samaan ja minustakin on kyseenalaista. Nämä työntekijät eivät ole nuorten kavereita (tai ei ainakaan pitäisi olla), joten miksi pitää käyttäytyä niin? Puurot ja vellit on näillä "työntekijöillä" sekaisin, missä on ammatillisuus?
Jos ammatillisuus on hukassa, karsinta on ollut heikkoa. Opettajat kyllä suurimmaksi osaksi ovat täysijärkisiä ja ammatillisia, mutta nämä kirjekurssin käyneet nuoriso-ohjaajat ovat sitten vähän kirjavampaa sakkia. Joukosta löytyy paljon niitä, jotka hakevat ihailua nuorilta ja eivät ymmärrä asemaansa tai tehtäväänsä. Varsinkin nuorten ollessa kyseessä, tulisi näihin puuttua erityisen määrätietoisesti.
Jos Ap asia häiritsee noin paljon, ota yhteyttä kirkkoherraan tai työntekijöihin suoraan.
Siinä ei ole mitään pahaa, että nuori haluaa somessa jutella tutun aikuisen kanssa. Se ei sen sijaan ole ok, jos aikuinen haluaa olla nuoren ystävä huomiota saadakseen. Valitettavan usein tätä kuitenkin tapahtuu. Aikuinen voi olla nuorelle turvallinen aikuinen, mutta ystävä ei pidä tai tarvitse olla. Mitä yhteistä vaikka 35 v ja 15 v on? Ei muissakaan töissä ystäviä etsitä asiakkaista.
Kuinka moni kaupan kassa tai lääkäri kutsuu asiakkaitaan kotiinsa? Niinpä.
Eihän tuo nyt kovin kivalta kuulosta, että nuoria kutsutaan kotiin, mutta eikö ole hyvä että nuoret kutsutaan isommalla porukalla eikä yksin?
Jos nuoresi on turvallisen aikuisen kotona, onko sillä väliä? Ainakin tiedät missä nuoresi on.
Vierailija kirjoitti:
En itsekään tykkäisi, jos nuoreni olisi koulupäivän jälkeen jonkun opettajansa, papin tai nuorisotyönohjaajan kotona. Miksi aikuinen haluaa kutsua nuoria kotiinsa? Eikö heillä on perhettä tai ystäviä?
Ehkä ei ole.
Tai sitten he vain viihtyvät nuorten parissa.
Ehkä heitä säälittävät ne nuoret, joilla ei ole kotia, jossa voi leipoa ja pelata lautapelejä ja jutella kaikessa rauhassa teekupposen ääressä. Ehkä he haluavat olla edes se yksi aikuinen tässä maailmassa, joka oikeasti välittää.
Ja ehkä tuollaisia asioita ei voi tehdä siellä seurakuntatalon tiloissa. Minkään tilan käyttäminen edes omilla tarvikkeilla ei ole ilmaista. Ja kun kirkollisveron maksajia on entistä vähemmän, raja vedetään tuollaisiin asioihin, jotka eivät ole jokaviikkoisia kerhoja vaan fiilistuntumalla tehtyjä.
Vaikka pappi ja nuorisotyönohjaaja tarkoittaisivat hyvää, ei mielestäni nuoria ole tarkoitus kutsua omaan kotiin. Kenen kotiin ylipäätään mahtuu paljon nuoria kerralla? Johonkin nuortentilaan mahtuu helposti 20-30 nuorta, mutta kotiin tuskin. Eikö kodin pitäisi olla sitten avoin kaikille nuorille tuolla logiikalla?
Erikoiselta tässä kuulosti nimenomaan kotiinsa kutsuminen, mutta millaisessa kunnassa asutte? Onko siellä edes seurakunnan tms. tiloja jossa nuoret viihtyisivät? Koska sit jos ei ole niin jotenkin voin ymmärtää..
Muuten täällä tuntuu olevan melko negatiivinen kuva nuorisotyöntekijöistä. Itse en ole kohdannut yhtäkään alan ihmistä joka tekisi työtään saadakseen nuorilta ihailua ja hyväksyntää tai ystävystyäkseen elääkseen itse nuoruutta uudelleen. Toki tällaisia voi olla, mutta menkääpä vaikka huviksenne yhdeksi illaksi nuorisotalolle seuraamaan sitä jengiä niin ymmärtäisitte vähän paremmin minkälaisia vittupäitä pitää yrittää kasvattaa kansalaisiksi. Sitä työtä ei jaksa jos ei sydämestään sitä tee. Aito halu seistä nuorten ja nuoruuden ainutlaatuisuuden puolella. Joku epäili nuorisityöntekijöiden ammatillisuutta; en tiedä miten muualla mutta meidän kaupungissa nuorisotyötä tekevät nuoriso-ohjaajan perustutkinnon (tai lähihoitaja) opiskelleet sekä sosionomit (amk) tai kulttuurituottajat(amk) ja yhteisöpedagogit (amk). Eli koulutettua ja ammattitaitoista väkeä.
Ehkä teidän pitäisi ensin pohtia minkälainen on käsityksenne nuorisotyöstä ja vastaako se todellisuutta ja vasta sitten kyseenalaistaa toisten ammattitaitoa varsinkin alalla, jonka merkitystä kovien arvojen business-ihmiset harvoin ymmärtävät alkuunkaan.
T. Teidän tenavia kasvattava
En hyväksyisi oppilaita fb-kavereiksi, ärsyttää jo ihan tarpeeksi "pakolla" pitää siellä pomoa ja paria kollegaa... kun en koe, että he olisivat kavereitani "oikeassa elämässä". Instassa minulla on julkinen profiili ja jos muksut sen löytäisivät, niin kaipa he voisivat minua seurata - itse en kuitenkaan heitä seuraisi takaisin enkä ole kysyttäessä kertonut tilini nimeä. Ei kiinnosta lasten jutut vapaa-ajalla.
Luokkakaverini lukiossa 80-luvulla oli seurakuntanuori, ja silloin meidän pienen paikkakunnan nuorisotyöntekijä kutsui näitä nuoria kotiinsa. Sitten kuulemma olikin jo niin, että kutsui tätä yhtä tyttöä eikä tullut enää avaamaan ovea muille. Sitten he menivät naimisiin pian kun luokakaverini sai valkolakin. Se oli ihan normaalia toimintaa seurakunnan työntekijältä siihen aikaan, tai ei siihen ainakaan puututtu.
Ehkä kotiin kutsuminen oli 80-luvulla ok, ei enää nykyisin.
Eräs kotikaupunkini pappi on tuollainen. Asumme 20 000 asukkaan kaupungissa ja seurakunnalla riittää tiloja. Tämä nuorisopappi kutsuu silti nuoria kotiin. Pappi on nainen ja kaikki nuoret ovat tyttöjä. Perheellinen nainen kyseessä, joten tuskin yksinäisyydestä on kyse. Varmaan nauttii nuorten ihailusta, muutakaan syytä en keksi. Silti omaa itsetuntoa ei tarvitsisi pönkittää nuorilta saatavalla huomiolla.
Tämä!
Nuoret ihailevat ja katsovat aikuisia ylöspäin. Opettaja tai rippipappi voi tuntua nuoresta aikuiselta, jota voi ihailla. Nuoren ihailu on minusta normaalia, mutta aikuisen ei tulisi kerjätä nuorten huomiota itselleen.